Joulunaika

Just lopettelee juoksujaan, joten ollaan treenailtu vain tokoa loppuvuosi. 23. päivä käytiin Ogelissa ja tällä kertaa siellä ei ollut mitään ihmeellistä, koko kenttä meidän käytössä. Justilla oli vähän vaikea keskittyä, vissiin tiiraili poikaystäväkandidaatteja. Tehtiin vähän noutokapulan vetämistä, jonka ekalla kerralla tein vähän överisti (siitä tuli ihan taisteluleikki), tokalla oli jotain ajatusta. Sitten tarkoitus oli tehdä sivulletuloa ja luoksarin loppua, mutta tässä huomasi, että koiran ajatukset harhaili, joten ei vaadittu liikoja vaan lopetettiin jotenkuten onnistuneeseen.

Lyytille motivaationoutoa eli lennosta pitkiä heittoja, pakoon juoksuja ja palautuksia niin, että Annika piti pannasta. Jälkimmäinen toimi, kun kapula oli valmiiksi Lyytin suussa mutta matkalta se ei kyl nappaa ei sit millään ;) Annikaa nauratti, että Lyyti pystyi haukkumaan kapula suussa, lappalaisten erityistalentteja! Sitten seuraamista ilman, että katson koiraa. Oon tainnut itse jäädä kiinni tuohon yhteydenpitoon enemmän kuin Lyyti, koska ainakaan Annikan silmään koiran toiminnassa / asenteessa ei ollut mitään eroa! Viimeisenä tehtiin ketjutus, jossa oli temppuja ja viimeisenä kaukojen eka vaihto jostain 7-8 metristä. En nyt tiedä, kuinka hyvä ajatus tuo oli, lennosta temppujen keksiminen ei ihan oo mun juttu, mutta onnistuipa kaukot kuitenkin.

Maanantaina Hannan treenit. Just sai aloittaa paikkiksen alulla eli että ei menisi kaikkien käskystä maahan. Kyllä se parani, kun aikamme höylättiin, mutta taitaa vaatia aika paljon työtä tuo! Toisena juttuna kysyin luoksarin ja hypyn loppuosaa, että miksi se osaa muuten tulla sivulle, mutta liikkeissä "unohtaa". Yllättäen Hanna paikansi ongelman etäisyyteen! Eli tulee hyvin lyhyeltä matkalta, mutta pitkältä ei. Mä oon itse aina ajatellut, et pitkä ois helpompi, kun tulee vauhtia. Nytkin luoksarissa tuli ja kääntyi sivullekin mutta unohti istua. Eli nyt vaan sivulletuloja eri suunnista ja eri matkoilla ja tutkitaan, onko joku tietty metrimäärä, jossa menee raja. Kokeiltiin myös putkelta, mutta se tarjoaa luoksarin stoppeja näissä, nytkin teki sikahienon maahanmenon ;)

Lyyti aloitti taas merkinkierrolla, valitin, kun musta se ei edisty edelleenkään. No ensin treenailtiin merkin ja kierron erottamista. Häkellyttävää, miten Lyyti osaa merkin, vaikka ei olla sitä harjoiteltu kuin muutaman kerran ikinä. Tästä erottelu meni ihan hyvin, jos annoin kiertoon käsimerkin. Niinhän se tekee hyvin pelkän kierronkin. Sit mietittiin sellaista, että tekisi vain yhden toiston per treeni superpalkalla. Toisena juttuna jääviä. Kerroin Hannalle luoksarin hiljaisuudesta ja sanoin, että nyt PÄÄTÄN, että puutun jäävien vinkumiseen. No, tämän PÄÄTÖKSEN jälkeen Lyyti teki sekä seisomisen että maahanmenon inahtamattakaan :D :D :D Lisäksi treenien jälkeen ajattelin, että voisin yrittää muokata Lyytin asennetta jäävissä kokonaisuutena. Nythän se on siinä asennossa vähän ikävystyneen näköisenä ja sen takia mun mielestä vinkuu. Haluaisin, että se ois positiivisemmalla fiiliksellä ja "odottavalla kannalla" siinä, vähän niin kuin seisoo näyttelyissä, kun kehun sitä.

Keskiviikkona otettiin aamutreenit hallilla. Kerrankin muistettiin laittaa teippipaloja ja häiriömerkkejä! Ja vaikka Lyytin treenit muuten meni aika pipariksi, niin noihin se ei juuri reagoinut eikä reagoinut Justkaan. Pitäisi vain muistaa laittaa niitä usein, niin niistä tulis "kalustoa". Lyyti aloitti ex tempore ruudulla, kun se kerran oli rakennettu. Pokkana lähetin sen tyhjään, se katsoi metrin päästä, että ei ole alustaa, en voi mennä. Vein sen sitten sinne ja otin uudestaan, sama juttu paitsi että jäi haistelemaan sijaistoimintona. Vähän mua alkoi jo hermostuttaa mutta luulen, että mun tarvii muuttaa tota "Lyyti! Nyt kyllä menet sinne ruutuun!" -viemistä, koska vaikka asiat pitää tehdä aina loppuun asti, niin tosta menee fiilis aika pahasti ja se vaikuttaa koko lopputreeniin. No välillä Lyyti menikin keskelle ja sitten laitoinkin alustan, no sit tuli taas sivultalähtemisongelmaa... Ihan katastrofi siis koko ruutuhommat. Sit tunnaria. Väärät keossa, oikea agisiivekkeen takana. Meni väärien ohi ihan suvereenisti, sit seisoi oikean luona, et täällä tää ois, tuu hakemaan. No toi sit mulle ja toinen kerta vähän parempi. Tässä välissä yksi sivultalähtö putkeen ja seurailua teippien yli, ja lopuksi sitten merkkiä purkkipalkalla. Eihän se onnistunut ja taas meinasi mennä hermo. Nyt täytyy ottaa aikalisä tähän liikkeeseen ja tehdä vain ihan helpotettua motivaatiokiertoa, kunnes Lyytille tulee a) parempi fiilis asiasta b) selvenee, mitä sen kuuluu oikein tehdä. Ja sivultalähtötreeniä ei saa unohtaa, vaikka se on tuntunutkin sujuvan viime aikoina. Lisäksi pitäisi aina muistaa tarjoaminen pahan mielen parannuskeinona!

Just teki ainakin teippien ylittämistä ja merkkien keskeltä liikkeen aloituksia. Lisäksi treenailtiin putkesta seuraamaan tuloa ja tästä myös juoksuosuutta (ekaa kertaa), meni tosi hienosti! :) Justille myös merkinkiertoa ja taas tarjosi luoksarin stoppeja! Kokeiltiin myös hyppyä sillee, että en jättänytkään sitä niille neljän metrin teipeille vaan kahden, ja itse menin myös kahden metrin teipeille. Just todisti, että etäisyydellä on väliä tekemällä täydellisen sivulletulon tässä. Mun pitää nyt myös miettiä, millä käskyllä otan noi: tänne, sivulle vai hyppy.