Perjantaina Maijan kanssa avattiin hiekkakenttätreenikausi, ulkonahan me treenailtiin talvellakin muutama kerta. Ogelin kenttä oli jo erittäin hyvässä kunnossa, vain pari jäistä lätäkköä. Olipa erityisen hauskat treenit, kaikki koirat keksi jotain hassutuksia. Lyyti teki temppuratatreenin ja olikin aika liekeissä. Alle pari istumista ja rata aloitettiin oikein hyvällä liikkeestä istumisella, joka päättyi ruudun lähetyspaikkaan. Ruutuun hurja vauhti! Joka ehdin epäillä, pysähtyykö, mutta kyllähän se pysähtyi ja meni maahankin, ei ihan keskelle mutta sisälle selvästi. Ruudussa tehtiin kaukot m-i-s-m parista metristä. Sitten jatkoin kävelyä ja kutsuin seuraamaan. Ihmettelin vähän, kun koiraa ei näkynyt, mutta se oli tullutkin oikealle puolelle! :D Näppärästi tehtiin puolenvaihto takana ja jatkettiin seuraamista ihan pokkana. Seuraaminen menikin oikein hyvin, vaikka kaaviossa oli pituutta. Jotenkin tosi varma ja rento olo Lyytin kanssa seurailussa nykyään, ihanaa! Pari kontaktirikkoa mutta ne ei vaikuttaneet kokonaisuuteen.
Seuraaminen päättyi liikkeestä maahanmenoon, joka tuli Lyytille yllätyksenä ja tarjosi tähänkin istumista. Annoin lisäkäskyn ja sillä meni maahan; mä jatkoin kävelyä. Tästä sitten luoksari stoppiin asti, oli oikein hyvä. Kävelin koiran takaa kuten jäävissä, mutta tässäkin Lyyti vähän hämääntyi ja lähti kääntymään ensin mukaan. Sitten jatkettiin liikkeestä seisomisella, jonka aikana Maija vei ohjatun kapulat paikoilleen. Hetsasin vähän äänellä ja lähetin vasemmalle kapulalle ohjattuun noutoon. Ja tästä seurasikin päivän hupinumero. Ensin Lyyti ei meinannut lähteä mutta kun lähti, ei löytänyt kapulaa, oli vähän pimeässä kohdassa. Siellä se sitten mietti, mitähän täältä piti tuoda... kunnes bongasi Maijan repun siinä vieressä ja pölli sieltä lelun!!!! :D Sitten Lyytikäinen juoksenteli kentällä lelu suussa ihan onnessaan, ei hemmetti kun nauratti :D Ohjattu aiheuttikin paljon päänvaivaa tänään, nimenomaan toi vasen puoli. Oikeestaan ekaa kertaa ikinä Lyyti jäi kiinni väärään kapulaan ja vaan joka kerta meinasi lähteä hakemaan sitä. Vire ei kuitenkaan yhtään laskenut, vaikka otettiin uudestaan. Kisuruoka jäi kuitenkin antamatta ja loppupalkaksi vain leikittiin, mikä oli sekin Lyytin mielestä siistii.
Justin kanssa aloitettiin megapitkällä noudolla. Maija piti pannasta vähän kauempana, mä heitin kapulan niin pitkälle kuin jaksoin ja juoksin vielä karkuun. Kylä lähti! Sitten kierron tarjoamista namilla, ei väliä, kumpaa kautta kiertäisi. Se olikin Justin mielestä aika kivaa, teki tosi hyvällä ilmeellä ja matkaa kasvatettiin tosi nopeasti. Justkin esitti hupinumeroita: peruutti tötsälle asti ja sit tuli etuperin takaisin :D Olin Maijalle napissut, että pitää odottaa, että koira tekee päätöksen lähteä tötsältä takaisin, niin oli sit paine itekin malttaa ja se onnistui ihan kohtuullisesti. Sitten asentopeliä. Ekat pari asentoa meni väärin. Sitten todettiin, että Justia häiritsee namit mun käsissä tosi paljon ja siirrettiin namit Maijalle. Ja nyt rupes asennotkin löytymään. Otettiin myös loppuosia eli koiran takaa kiertämisiä. Näissä taas mulla oli nami kädessä, mikä häiritsi hirveästi; ilman nameja malttoi paikallaan ihan hyvin. Maasta sivullenousussa yksi ennakointi, sen jälkeen kuunteli hyvin. Lopuksi pitkä luoksetulo, kun pitäähän iso tila hyödyntää. Lähtöluvasta Justilta pääsi kiljahdus mutta muun matkan tuli kovaa mutta ääneti ja sivulletulo hyvä. Aika ihanaa, että vaikka vakavassa valeraskaudessaan mikään ei huvita, niin treenaaminen huvittaa kuitenkin <3
Maanantaina uusinta, tällä kertaa Annikan kanssa. Justille kisamainen, 6 liikettä. Pohjalle kierron tarjoamista, mikä oli erinomainen valmistelu, koska sit kierto kokonaisena liikkeenä meni hienosti, tais yksi haukahdus vain päästä. Sivuhuomiona naminheitto parempi palkka tosta tarjoamistreenistä kuin nami kädestä. Sitten liikkeestä maahanmeno, joka meni myös nätisti. Ruutuun meni Just keskelle, mutta sitten iski tuulenpuuska ja ruutunauha hyökkäsi pikkukoiran kimppuun, joten maahan ei kyl voinu nauhan päälle mennä :D Laitoin sit maahan lähempää nauhan viereen ja loppu ok. Nouto muuten hyvä, mutta aavistuksen varasti ja sit loppuasennossa piti sanoa istu, kun tyyppi seisoi kapula suussa. Luoksari oikein mallikas. Kaukoissa tarkoituksena vapauttaa, jos hyppäisi istumaan mutta ei hypännyt. Hyppäsi maahan, joten vapautin siitä palkalle, oli iloinen yllätys :-) Itse liikkeet meni siis aika hienosti ja palkkautui kyllä kehuista, mutta sivulletulo liikkeiden välissä oli aika nihkeetä eli sitä pitää paljon vahvistaa.
Lyyti aloitti pikkuseuraamisilla kuten Veeran treeneissä: peruutuksia ja ylikokoisia käännöksiä. Rallyn peruutus sivulla onnistui varmaan ekaa kertaa ikinä puhtaasti! Sitten kaukoja, yritin oikein palkata, kuten Veera neuvoi eli istumisesta koppi, seisomisesta koiralle asti nami. Välillä vähän sekalaista tekniikkaa, mutta loppua kohti parani. Lyyti on alkanut myös tarjota istumaan pomppaamista s-i-vaihdosta, mikä on erittäin positiivista. Sitten ruudun keskikohtaa, Annikalla namit lähetyspaikalla, mä lähempänä. Tarjosi aika sekalaisia paikkoja, reunoja, merkkejä ym, mutta Lyytillä oli aivan sairaan hauskaa! Hassua, miten sen mielestä on niin huippua, kun namit on apparilla. Viimeinen toisto ihan hyvä ja niillä huonoillakin ohjauksesta olisi löytänyt keskelle. Viimeisenä hinkattiin ohjattua, sitä vasenta puolta. Ekalla ei taaskaan löytynyt! Tokalle Annika vähän hetsasi ja kolmannella lähti jo ihan varmasti. Vire ei yhtään laskenut, vaikka meni hinkkaamiseksi ja loppuleikkikin oli ihan parasta. Purkki jäi saamatta, kun ei onnistunut ekalla yrityksellä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti