Viime viikolla saatiin ATD:n agilityryhmät pyörimään Hurtta Areenalla. Mun tytöt treenaa sunnuntaisin; Just edelleen Maijun ryhmässä, Joku Laura Lönnbergin ryhmässä.
Justilla oli nyt taas huonommat treenit kahden loistavien jälkeen. Toki osa radasta meni ihan hyvin, mutta ihme vänkäämistä tuli takaakierrossa, poikkarissa ja putki-puomi-erottelussa. Pitäisi varmaan nähdä ennakolta tuollaiset kohdat radalla ja suunnitella palkkaus heti ekasta suorituksesta.
Selitin Lauralle, mikä Joku osaa ja mitä ei ja että jos sillä alkaa silmät seistä päässä, niin pitää lopettaa. Ja Joku demonstroikin treenissä tismalleen, mistä olin puhunut. Lauralta tuli mielenkiintoinen ajatus tai oikeastaan sanamuoto: "luopuu hypystä". Jokuhan usein tarjoaa vain hyppyä eikä tule ohjaukseen. Sen kerran, kun sitten meni pitkän välin hypyltä putkeen tarjoamatta takaakiertoa linjan oikealla puolella olevalle hypylle, niin silloin luopui hypystä. Toisena juttuna tehtiin saksalaisen alkeita, mikä meni yllättävän lupaavasti! Suunnilleen tässä vaiheessa alkoi Jokulla silmät seistä päässä ja sitten lopeteltiinkin. Itselle muistutuksena jatkoa ajatellen, että jos Joku jää luuppaamaan jonkin hypyn tarjoamista, niin sitä ei kannata laittaa jatkamaan siitä lennosta. Parempi on pysäyttää, viedä vaikka lähtöpaikkaan namilla, keskittyä hetken ja sitten yrittää uudelleen.
Viime maanantaille oli ostanut irtokerran Agility Akatemialta Ninan toko-/rallytreenistä Lyytille. Mummokoira oli taas niiiin onnellinen, kun sai laatuaikaa 😍 Aloitettiin seuruuttamalla kohti seinää vieraassa hallissa naksutin Ninalla. Ekalla kerralla, kun lähdettiin liikkeelle, kontakti ei heti ollut parhaimmillaan, mutta kun en itse lähtenyt mukaan epävarmuuteen, Lyyti silminnähden tsemppasi ja nosti kontaktin! Oikein näki, kuinka se mietti, että kyllä tää on ihan ok! Otettiin näitä muutama eri kohdissa hallia, myös esim. ruutu ylittäen. Lyyti oli niin liekeissä, että välillä veti temput vähän överiksi, esim. ohjaajan ympäripyörimisessä päätyi jotenkin metrin päähän musta ja paikallakäännöksessä vasempaan mun taakse 😂 Sitten otettiin merkkiä, joka ei mennyt erityisen hyvin. Lähetyspaikalta suoraan eteenpäin oli ruutu ja Lyyti lähti hakemaan sitä. Edelleen mulla on tekemättä se bongaamisen sheippaus. Käytiin myös läpi, mitä kisoissa kannattaa tehdä, jos koira ei mene ekasta käskystä merkille. Senhän voi auttaa sinne ja sitten uusia. Ja jos koira jää haahuamaan, niin se kannattaa heti pysäyttää, vetää henkeä ja sitten yrittää uutta ohjausta. Kolmantena juttuna tulppaani, kun saatiin siitä eriaikaisuusvirhe viime kisoissa. Ja luulen, että päästiinkin asian ytimeen! Tein taas piruetteja, johon ei kovin notkea mummokoira ei ehdi mukaan. Ninan ohjein lähdin kääntymään selkeästi mutta kävelin kaksi askelta paikallani kääntyessäni, jolloin koira sai linjansa suoristettua. Näytti ja tuntui siistimmältä mutta malttaminen on kyllä vaikeeta!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti