Vuosi alkoikin vauhdikkaasti, kun heti ekalla viikolla kaksi nosekoetta. Ennen lauantaita otettiin Justin kanssa pikkutreenit pyörävarastossa perjantaina ilman tossuja ja hihnaa. Olikin tosi mielenkiintoinen treeni: 2 kätköä aika lähekkäin, alle 1,5 m päässä toisistaan. Just löysi ensin nurkkakätkön. Vapautin sen oikein railakkaaseen sosiaaliseen palkkaan keskelle varastoa ja sitten sanoin "jatketaan". Just kävi muun tilan ympäri ja sitten sai taas hajupilvestä kiinni. Meni takaisin sinne nurkkaan, ja mä sanoin vain "jatketaan, jatketaan". Justista näki, kuinka sen teki mieli ilmaista kätkö uudelleen, se oikein tuhisi, mutta ei sitten ilmaissut. Eli aika hyvin ymmärtää jatkamisvihjeen! Sitten kävi vielä niin hyvin, että kääntyi ympäri ja sai kiinni ekassa pyörätelineessä olevasta kätköstä, josta sit tuli palkka.
Tää oli mun mielestä kahdesta syystä ihan loistava treeni. Ensinnäkin testasin jatkamisvihjeen tehoa ja toiseksi Just vastasi sosiaaliseen palkkaan paljon paremmin kuin keskimäärin, vrt. Seinäjoen leirin keskustelu siitä, riittäiskö vain "vau, hienosti" -kuittaus, kuten joskus teen. Lisäksi oli yksi peruskätkö leluvarastossa ja yksi n. 110 cm kätkö lukkopesän sisäpuolella. Jälkimmäinen oli siinä ovessa, josta tultiin sisään, joten Just ei millään voinut sitä napata lähikätkönä. Oli ihan hauska nähdä, kuinka se kävi varaston läpi ja sitten lähempänä lähtöä saikin hajusta kiinni. Kaikki tarkennukset oli tällä kertaa ihan 100 % tarkkoja ja ilmaisut varmoja ja napakoita.
Lauantaina sitten koe (YEK2 sisä) Kuusankoskella, tuomareina Lasse Myllylä & Marja Saarinen. Oli ehkä hienoin koepaikka, jossa oon ollut. Jokaiselle osallistujalle oli oma huone lämmintä odottelutilaa 😳 ja koe meni niin nopeasti, että kierrosten välillä ehdittiin huilata ehkä 5 min ja tokan kierroksen jälkeen hakea pizza, kun olikin jo palkintojenjako. Jatkoin empiiristä villasukkatutkimustani ja aiheutin sillä vähän hilpeyttä hiihdellessäni lattiaa pitkin alueisiin tutustuessa... Tällä kertaa kahdella alueella tarvittiin tossut, kahdella ei. Just teki mun mielestä tossuissa taas vähän huonommin kuin Jyväskylän kokeessa, mutta en saanut kiinni syytä, miksi. Sitten taas kahdella viimeisellä alueella ilman tossuja se oli ihan tykki ja homma tuntui superhelpolta. Siirtymät ja portaat oli kyllä superliukkaat. Tossut jalassa oli ihan siistiä, kun annoin Justin vetää ja juosta rappusissa. Ilman tossuja mentiin superhallitusti, Just käveli rauhallisesti vieressä ja mä muistutin koko ajan "varovasti", niin pärjättiin ihan hyvin. Mutta Justista kyllä huomasi, kuinka se ilahtui, kun lämppähajuhuoneessa oli pitävä pohja!
Hulppea 1. alue, 2 kätköä, aikaa 4 min. Ensimmäinen kätkö oli tokan pöytärivin kulmassa vasemmalla. Sen Just löysi aika nopeasti. Sitten käytiin alue ympäri. Katoin ekan kerran kelloa, kun oli mennyt 36 sekuntia, tokan kerran, kun oli mennyt 1,5 min. Olin näkevinäni jotain reaktiota Justissa tuolta edessä olevalta puhujanpöydältä ja hinkattiin sitten sitä. Sitten tulikin 30 sekunnin varoitus - johonkin hävisi 2 minuuttia!! Katsoin vauhkona ympärilleni, että missähän me ei oltais käyty, kun bongasin nurkassa vaahtosammuttimen. Liikuttiin sinne ja Just kiinnostuikin nurkasta.
Tiesin, ettei aikaa ole juurikaan jäljellä, joten ilmoitin löydön Justin vielä haistellessa ilman ilmaisua. Ja se oli oikein! 😳 Kätkö oli siis oven saranassa vaahtosammuttimen vieressä. 6 sekuntia jäi aikaa! Justin aika siis 3:54.0 ja vaikka Just olikin normaalia nihkeämpi etsiessään, niin voin kyllä ottaa ihan omaan piikkiin tuon pöydän hilloamisen. Pitäisi muistaa, että jos koira ei kiinnostu sen enempää, jatketaan eteenpäin! Tällä alueella molemmat kätköt löysi 18/22 koiraa.
2. alue, 1 kätkö, aikaa 2 minuuttia. Tämän sai tehdä koira vapaana, joten mehän tehtiin. Just pyöri ensin pöytäryhmää ympäri, sitten piirtoheitintelinettä ja siitä siirtyi tuonne valkokankaan tienoille. Olin itse kauempana ja kävi vielä sillee hassusti, että kun Just etsi vapaana, se kääntyi tekemään katsomisilmaisua väärään suuntaan eli katsoi oikealle kun mä olin vasemmalla. Siispä en nähnyt, katsoiko se ilmeellä "mitä helvettiä" vai "tässä se on". Höhlästi ilmoitin löydön siihen, enkä osannut vastata riittävällä tarkkuudella, kun tuomari pyysi tarkentamaan. Tästä siis väärä löytö, muistaakseni 10-15 cm heitti Justin ilmaisu tarkasta paikasta, ja koska kätkö oli täysin saavutettava, löytöä ei voitu hyväksyä. Tehtiin tilanteessa niin, että väärä löytö -tuomion jälkeen pyysin Justin itse näyttämään tarkan paikan ja löytyihän se sieltä. Meidän lisäksi vain yksi koirakko sai tästä väärän löydön.
3. alue, 2 tilaa, 2 kätköä, aikaa 4 min. Olipas mulla itsenäinen ja päättäväinen koira narun päässä, kun tehtiin ilman tossuja! Oli kyllä iso ero! Mentiin ensin vastapäivään tuosta käden ympäri. Just nuuhkaisi pikkutilaa kerran ja totesi sen ilmeisesti jo siitä tyhjäksi. Sitten jatkoi tuonne perälle, kunnes teki jyrkän täyskäännöksen ja alkoi reagoida ylöspäin. Just hyppäsi ensin lavuaaria vasten ja siitä sitten jatkoi matkaa väliseinustalle, jossa nousi seinää vasten ja teki varman istumisilmaisun vaahtosammuttimeen.
Siitä niin tyylikäs gimme five -sosiaalinen palkka, että sitä ihastelivat myös tuomari Marja ja toimitsijat. Sen jälkeen palattiin toiseen suuntaan. Ohjasin Justin pikkutilaan, jossa se käväisi ja tuli heti pois. Tila olikin tyhjä, joten hienosti Just tämän mulle kommunikoi. Sitten saikin hajun tuolta astiakorista ja teki siihen pätevän maahanmenoilmaisun. Koska mulla vähän kummitteli mielessä edellisen alueen väärä, enkä nähnyt Justin päänkääntötarkennusta, pyysin näyttämään uudelleen. Se selvästi harmissaan työnsi päänsä korien väliin, vingahti turhautumistaan ja teki uuden maahanmenon ilmeellä "usko jo, idiootti!", johon vastasin: "Okei, uskonhan mä, löytö." Justin aika 1.05 oli 4. nopein. Molemmat kätköt löysi 13/22 koiraa.
4. alue, 1 kätkö, aikaa 2 min. Kätkö oli heti oikealla ilmoitustaululla n. 110 cm korkea kätkö (alin kuva). Just kävi ensin huoneen ympäri kahdesti, ensin vilkaisukierros, sitten tarkemmin. Kun lähdettiin tulemaan takaisin kohti ovea, se saikin hajupilvestä kiinni ja teki satavarman ilmaisun tismalleen oikeaan kohtaan. Eipä tarvinnut ohjaajankaan tippaakaan tulkita vaan sanoin "löytö" täysin varmalla äänellä. Justin aika 0:56.4 oli puolessavälissä. Tämän löysi 17/22 koiraa.
Vähän pitää vielä märehtiä tossuasiaa. Kysyin Lassen alueiden sihteeriltä Susannalta, miltä hänen mielestään Justin tekeminen näytti verrattuna siihen, mitä hän on leireillä nähnyt. Susanna vahvisti mun ajatuksen, että Justilta puuttuu tietynlainen itsevarmuus, määrätietoisuus ja asenne. Ja ilmaisu näytti nyt vähän kysyvälle eikä niin vakuuttava kuin aiemmin. Tämän jälkeen Susanna esitti sellaisen kysymyksen, että totesin vain, että osu ja uppos: "onko sulla yhtä itsevarma olo, kun Just tekee tossut jalassa kuin ilman?" No ei todellakaan ole! Huomasin, että alueisiin tutustuessa ainakin puolet mun huomiokyvystä meni liukkaustestissä. Ja sit etsinnässä mulla on curlingäiti-fiilis, että yritän tasoitella koiran tietä. Jos Just etsii normaalisti, ei mulla oo tilaa siellä curlailla. Eli yritän jotenkin kannatella koiraa, kun ilman tossuja Just kannattelee itse itsensä ja mut.
Mun täytyy nyt joustaa meidän diilistä, jos Justilla on tossut, eikä ilmoittaa löytöä heti, jos en näe tarkennusta (jos aika ei ole loppumassa). Tossut huonontaa Justilla tarkkuutta ja katsomisilmaisu on vielä vähän kesken. Pari päivää asiaa mietittyäni rupesin katselemaan aiempia videoita, joista totesin, että Just katsoo mua ilmaistessaan useammin oikean kautta kuin vasemman. Siispä ainakin tossut jalassa mun kannattaa pyrkiä olemaan sen oikealla puolella etsinnän aikana. Tämä korostuu vielä vapaana etsiessä, kun olen kauempana.
Tiedostan, että tää on vielä tosi uutta meille. Vasta 2 kk tehty, joten selväähän se on, että tulee virheitä ja epätasaisia suorituksia. Work in progress ja niin edelleen. Mutta kyllä tää vie tosi paljon aivokapasiteettia multa tällä hetkellä. Tuntuu kuin koko nosework on pelkkää tossuasiaa. Eli nyt pitäisi päästä paljon treenaamaan erilaisia haasteita ja keskittyä olennaiseen, ei tossuihin. Ja sitten kokeeseen mennessä luottaa siihen, että tehty treeni ja tottumus kantaa.
Treenilistan kärkeen nousee nyt tarkkuus. Olen tätä uumoillut jo joulukuussa, nyt se vahvistui. Positiivisena asiana yhdessäkään kokeessa viimeisen kuukauden aikana (3 kpl) ei ole tullut nuolaisuja tai muita roskakäytöksiä kätköillä! Muistellen Asikkalan kokeita, joissa nuolaisuja tuli ainakin 5, niin tämä on valtava parannus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti