Maanantaitreenit

 Yllättävän maanantai-illan tyhjän hallin kunniaksi kaveritreenit Annikan kanssa. Joku teki luoksetuloja poiskutsuina, kun olin saanut hyviä ideoita Perusasento-podin luoksetuloluennosta. Annikan viedessä Elsiä autoon tehtiin "sinkkuversiota" eli heitin Jokulle palloa ja keskimäärin joka kolmannella kerralla kutsuin kesken pois. Pallo oli pieni vinkupallo ja palkkana multa vetoleikit Jokun uudella spesiaalimetsälenkkilelulla eli taskullisella patukalla, jonka sisällä on kuivattu kananjalka. Tää toimi ihan uskomattoman hienosti!  

Annikan tultua sisään näytin vielä yhden kierroksen näitä mutta olin hukannut vinkupallon, joten heitin Justin Suomi-palloa. Tämä olikin jo huomattavasti vaikeampi. Ensinnäkin se ei lennä ihan niin kauas kuin vinkupallo ja toiseksi on Jokulle houkuttelevampi kun se ei yleensä saa sillä leikkiä (koska purisi sen kuitenkin poikki...) Jatkamme siis harjoituksia pikkupallolla, kunnes se sujuu virheittä.

Toisena harjoituksena sama apparin ja namien kanssa. Eli Annikalta sai namia ja keskimäärin joka kolmas kerta kutsuin kesken pois. Joku ei kääntynyt ihan välittömästi mutta kääntyi kuitenkin ennen Annikaa. Ehkä tähän voisi lisätä vähän meidän välistä matkaa, että olisi enemmän variaatiota kutsupaikassa. Aivan erinomaiset treenit joka tapauksessa, ja Jokulle teki hyvää saada juosta ja paljon, nyt kun on olleet niin liukkaat kelit. 

Justille rallyhommia. Tarkoitus tehdä nyt ihan rataa vain satunnaispalkalla. Olin katsonut meidän seuraavan kisan tuomarin Mikaela Lindqvistin ratoja ja sieltä aika selkeästi nousi esille erotteluteema. Otin yhdestä radasta alun ja sovitin sen meidän halliin ja minimirakentamiselle ja sain hiomisen jälkeen aikaan tällaisen 15 kyltin pätkän, josta en halunnut jättää enää mitään pois.

Just oli aivan upealla fiiliksellä liikkeellä 😍 Ai että olen onnellinen siitä, että vihdoin käsimerkit ovat niin selkeät, että koira pystyy tekemään virheittä tuollaisen erottelupätkän! Vinkumista tuli kyllä mutta mun mielestä se ei ollut sellaista epävarmuus- /huono mielentila -vinkumista vaan ihan korkeaa virettä, koska se väheni, kun tehtiin enemmän ja koira tasaantui. Annika otti pitemmät pätkät videollekin.

Lämppäkierroksella Selman tehdessä palkkasin noita erottelutehtäviä. Ekalla pätkällä kehääntulo portilta asti hihnanirrotuksineen kaikkineen. Kehuvalla äänellä sanottu "valmis" toimii kyllä parhaana lähtövastauksena, mitä oon vuosien saatossa käyttänyt. Mun mielestä ohjaajanympäripyörimiset sujuu nyt paremmin eivätkä ole niin kömpelöitä ja kulmikkaita kuin ennen. Ennakoiva käsimerkki ja oma takakeno on helpottanut. Oikean pyörähdyksen Just teki tällä kertaa suorastaan piruettina! Se ei kyllä ole sille mitenkään suositeltavaa fyysiseltä kannalta, mutta kertoo kuitenkin jotain viretilasta. Ekassa setissä ainoat varsinaiset virheet oli puuttuva istuminen paikallakäännöksessä ja peruutuksen kääntyminen vinoon viimeisellä askeleella. Liikkeestä kutsu lämmitti erityisesti mieltä, kun Just lähti silmin nähden tuottamaan vauhtia tällä parin metrin matkalla!

Tokalla kierroksella pientä säätöä paikallakäännöksen ekassa istumisessa - Just lähti ajattelemaan peruutusta. Liikahdan jollain tietyllä tavalla tossa... Muuten meni yhtä hyvin kuin eka. Tokalle kierrokselle lähtiessäni keskityin oikein kävelemään rauhallisesti ja kyllähän se onnistui! Oma vauhti oli tasainen läpi radan, ei kiihtynyt välillä. Kumma juttu, että koirakin tasaantui!

Lopussa vielä hinkattiin vielä vähän pujottelua, kun en ollut ihan tyytyväinen Justin itsevarmuuteen kaarroksissa. Sovittelin vähän linjoja ja käännöskäskyjä ja lopulta saatiin täydellinen kontakti läpi pujottelun, niin siihen sitten lopetettiin. Nyt voisi sanoa, että ruosteet on karistettu ja ollaan valmiina kisaradoille!

Ainoa miinus tässä treenissä oli Justin yksi kovaääninen vingahdus tilanteessa, jossa se juoksi namin perässä ja otti namin suuhun. Ei aavistustakaan, mikä sattui ja mihin, koska Just oli ihan normaali heti tämän jälkeen, vaikka ääni oli säikäyttänyt mut ja pahasti.