No, kehääntulo, lähtökysymys ja liikkeellelähtö menivätkin hienosti, mutta heti ekalla kyltillä, spiraalissa, alkoi ongelmat. Just ei ollut jotenkin käännöksissä mukana vaan kontakti meinasi putoilla ja liikkuminen näytti epämääräiseltä. Keskeytin sitten homman siihen tarkistaakseni, onko kaikki kunnossa, liikkuuko Just normaalisti. Oli ok. Sitten tajusin kokeilla käännöskäskyä "vasen" kaarteissa ja a vot - koira paransi heti seuraamista, kun tiesi odottaa mun kääntyvän kohti. Voi myös olla, että takajalat oli vielä vähän unessa, vaikka oltiin kyllä käyty kunnon lämppälenkki vapaana ennen treenejä. Ehkä pitäisi ottaa lämmittelyyn mukaan enemmän hitaita käännöksiä namin perässä.
Tehtiin 2 kierrosta, mutta en oikein muista, kummalla kierroksella tehtiin mitä. Jossain vaiheessa kuitenkin vaihdoin täyskäännöskyltillä valkovuokolla puolta ja tehtiin loput kyltit koira oikealla. Ja kerran otettiin koko rata ilman välipalkkaa. Muuten meni ihan ok, mutta jollain kerralla sekoilin itse valmistelevissa käsimerkeissä ja Just teki väärän liikkeen.
Olin pyytänyt treenikavereita seisomaan spiraalin takana ja tuijottamaan, kuten tuomari ja sihteeri, mutta se ei tuntunut häiritsevän. Olin myös pyytänyt muistuttamaan mua, että malttaisin kävellä rauhallisesti. He kyllä muistuttivat asiasta, mutta mä en totellut! 🙈 Mitä ihmeen järkeä on pyytää kavereita sanomaan jotain, jos viisveisaa siitä?! Tästä varmaan myös treenien tärkein oivallus: Mä osaan lietsoa itseni oikeaan mielentilaan ja saattaa koiran sinne, mutta en saa molempia pysymään siellä. Joko unohdan itseni tai sitten koiran. Yleensä itseni, kun keskityn niin paljon koiraan. Esim. kun olen lähdössä rallyradalle, niin psyykkaan kyllä itseni oikeaan mielentilaan, mutta sitten kun alan valmistella koiraa ja menen radalle, niin en todellakaan ole varma ja rauhallinen ohjaaja. Tämä on nyt varmaankin asia, johon pitäisi keskittyä joka treenissä, että saisin sen joskus kantamaan kisaradallekin. Tai no, onhan se ainakin kerran onnistunut, 8.6. tokokokeessa, josta saatiin 298 pistettä.
Justin vuoron jälkeen vielä avustamisen (luen kyltit ääneen) testausta Katin & Swiitin kanssa. Pikku-Swiitiä ei häirinnyt yhtään mun pölinät, keskittyi niin hienosti 😍 Katsotaan, koska Kati uskaltaa aloittaa kisat, niin pääsen mukaan tähänkin tiimiin.
Torstaina agissa toivetreenit. Just jäi Kumpulaan huilimaan ja odottelemaan perjantaista fyssaria, kun vähän se spiraalin jäykkyys mietitytti. Otin Jokun kanssa toiveeksi jatkaa putkijarruteemaa ja hallissa olikin sopivasti kolme putkea rinnakkain. Tehtiin sitten sellaista, että vuorotellen vauhdikas eteneminen putkesta putkeen ja vuorotellen tiukka käännös putken jälkeen. Ja kuinka ollakaan - jo tuon kahden treenin jälkeen suhina oli vakiintunut Jokun mielessä putkijarruvihjeeksi niin vahvasti, että joka toisto onnistui! 😍 Erottelu sujui ihan viimeisen päälle! Oon tän vissiin ennenkin todennut, mutta vaikka Jokulla on kaikenlaisia haasteita, niin oppimiskyky sillä on kyllä erinomainen. Ja samaan hengenvetoon hehkutan vielä meidän treenitapaa - vaikka koiralla ei ole kisatavoitteita, niin jestas se edistyy hienosti, kun treenataan teemoittain ja aina pari kertaa putkeen samaa juttua eri variaatioilla. Lopputreenistä vielä vähän keinua. Tää oli sellainen "kaikki onnistuu" -päivä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti