Ellin nosekoulutus 13.10.

 Päästiin peruutuspaikalta Elli Kinnusen nosekoulutuspäivään 13.10. Lohjalle. Olin laittanut ennakkotietoihin, että haluan keskittyä mielentilaan ja ilmaisuun, joiden kanssa meillä on ollut nyt haasteita. Keskityin nyt itse tosi paljon Justin mielentilan havainnoimiseen - ja meillä meni ihan superhyvin! 5/7 ilmaisua oli ihan super ja viimeiset kaksikin ihan ok.

Ensimmäisenä tehtiin ihan tavallinen 1-luokan laatikkoetsintä. Tehtiin koira vapaana ja oli kyllä taas hienoa nähdä, miten Just käy itse aluetta läpi, esim. jos oli skipannut jonkin laatikon, niin sitten palasi tarkistamaan sen. Kätkölle kiinnittyminen ja ilmaisu hyvät.

Sitten oli keittiötilassa sisäetsintä, josta ei tullut otettua kuvaa. Tässä oli ollut edellisenä päivänä koe, jossa oli tullut valeilmaisukierre. Nyt sitten tälle alueelle lisättiin kaksi kohtaa, johon useampi ohjaaja kävi lääppimässä, eli alueella oli useampi häiriöhaju. Just reagoi kyllä kaikkiin kohtiin mutta ohitti ne tosi hienosti ilman mitään suuria tunteita, olisin kokeessakin arvannut häiriöksi. Tällä alueella harrastettiin myös tanssia; Kun Just oli alueen takaosassa, mä olin etuosassa. Kun Just halusi vaihtaa etuosaan, mä siirryin takaosaan. Kätkö oli uunin nupissa ja sille Just irvisti mutta ei purrut tai nuollut kätköä, joten ostettiin tämä.

Vielä tehtiin ulkoetsintä paikassa, jossa myös oli ollut edellisenä päivänä koealue. Tässä oli ollut haasteena rakennuksen alla olevat myyrän- tms. kolot. Just ei ollut yhtään kiinnostunut objekteista vaan meni aika suorilta talon seinälle. Siellä tietysti harhautui haistelemaan koloja. Mulla oli kuitenkin fiilis, että se olisi aika lähellä oikeaakin hajua, joten en huomauttanut asiasta. Se olikin oikea ratkaisu, koska Just hetken päästä nosti nenäänsä ja bongasi kätkön saranasta. Tässä oikein hieno ilmaisu - vetäytyi ensin pois kätköltä ja sitten vasta nuoli huuliaan.

Tauon jälkeen toka kierros, jossa tehtiin kaksi 2-lk sisäetsintää. Ensimmäisessä oli vähän ongelmia. Just nuuskutti lähdössä ihan superhienosti, mistä tulkitsin, että täällä on lähikätkö. Kyllä, kätkö oli heti tuossa vasemmalla halkotelineen alla vähän saavuttamaton kätkö. Just ei ollut mistään suunnasta tyytyväinen tarkennukseen ja meinasi jättää kätkön. Rajattiin liinalla, mistä nousi taas turhauma. Tuohon pitää nyt kyllä keksiä joku toinen lähestymistapa, kun tuo rajaaminen ei kyllä lisää koiran motivaatiota kätkön nostamiseen. Ellin ohjeistuksella ohjasin Justia kahdesta suunnasta sinnepäin ja korin takapuolelta oli lopulta tyytyväinen ja ilmaisi. Tästä palkattiin isosti. 

Sitten lähdettiin käymään alueen vasenta puolta. Just hyppäsi suoraan sängylle ja tsekkasi lukulamput. Pyysin varovasti alas ja verhon taakse syvennykseen. Tähän Elli nauroi, että kokeessa mahdoton tehtävä olla vaikuttamatta alueeseen, kun koiran liina jäi kiinni verhoon. Syvennyksessä oli uunin savuluukku, jolle Just teki puolittaisen ilmaisun. Tai ei sittenkään  - oikeastaan Just vain istui ja vaihtoi suuntaa. Eli tällaisissa tilanteissa ei saa olla liian nopea. Jos en näe kohdennusta tai pyrkimystä, niin silloin istuminen / maahanmeno alueella on vain istuminen / maahanmeno.

Tässä kohtaa Elli kysyi, mikä on vielä käymättä. Osasin heti vastata, että päätyseinusta. Heti kun ohjasin sinnepäin, Just hyppäsi penkille ja marssi suoraan kaukosäädintelineelle, johon täräytti välittömän ja puhtaan istumisilmaisun 👌

Viimeinen alue olikin sitten Justilta melkoista tykitystä. Suoraan lähdöstä meni ikkunan alle seinustalle, josta löysi matalan listakätkön. Tehtiin sosiaaliset palkat matolla, ja kun sanoin "jatketaan", Just hyppäsi välittömästi sängylle ja pyöri siellä hetken aikaa aivan selkeästi hajupilvessä, kunnes bongasi kätkön lukulampusta ja ilmaisi. Aikaa mulla ei ole tiedossa, mutta tuskin paljon puolta minuuttia enempää meni kahteen kätköön! Olisi mielenkiintoista tietää, mikä muuttui, että Justille iski tuollainen tehokkuusbuusti. Kätköt oli tässä vaiheessa 6-7 tuntia vanhoja eikä niitä oltu uusittu!

Tästä muistiin tuo, että jatkamisvihjeestä Just hyppäsi suoraan sängylle eli sama ilmiö kuin kävi Kuopion kokeen sisäetsinnässä. Tässä asiassa pitää olla tarkkana, että ohjaan Justia jatkamaan aina alaspäin, ettei se innostuksissaan tee vaarallisia loikkia ja satuta itseään. 

Päivän lopuksi meillä oli vielä aivan ihana keskustelu. Kysyin Elliltä, miten mun kannattaisi reagoida koetilanteessa, jos tulee kieltä tai hammasta kätkölle. Elli sanoi aivan ihanan kannustavasti ja lohduttavasti, että ottaen huomioon koiran iän ja sen, että kokeissa pitäisi ensisijaisesti olla tosi hauskaa, niin ei ehkä tekisi mitään. Usein kielet ja hampaat jäävät kuitenkin tuomarilta huomaamatta, ja aika tyhmää on hankkia virhepiste sillä, että kiinnittää tuomarin huomion asiaan. Sitten jos iskee jokin aivan kamala krokotiili-ilmaisu viimeisellä löydöllä, enkä haluaisi loppupalkata siitä, niin voi laittaa koiran hetkeksi etsimään vielä tyhjää, sanoa valmis ja sitten mennä palkkaamaan. Tää oli ihan helmivinkki, joka ei mulle ollut tässä kontekstissa mieleen.