Valkkutreenit ihan putkeen

Teemana tällä kertaa putki-kontakti-erottelu. Rata näytti tältä:

Rata: Nina Manner

 Sai valita 2 suoritettavaa pätkää, vaikka kaikkia olis kyllä ollut kiva kokeilla. Me aloitettiin ensin valkoisista neliöistä. Lyyti hakee periaatteessa enemmän kontaktiesteitä, joten päätin aloittaa radasta, jossa valitaan aina putki. Tätä pätkää ei ole videolla, kun kaikki treenikaverit oli sattumoisin kävelyttämässä, kun me aloitettiin. Tällä radalla kompastuskiveksi osoittautui 4-5-vienti eli putkesta putkeen. Alun 2-3-välistävedon tein kääntymättä kohti eli pelkällä vetokädellä, mikä toimi hyvin. Sitten en malttanut millään lähettää nelosputkelle kauempaa, ja näin oli mahdotonta ehtiä ohjata vitosputkelle, kun juoksi kentän sisäpuolta.Yritettiin tätä varmaan kolme kertaa onnistumatta. Lyyti ei tietenkään voinut tajuta mun ohjausta, kun kroppa näytti vaan suoraan eteenpäin. No, kokeilin sitten ohjata seinän puolta eli ennen nelosta persjättö ja leijeröiden vienti. Tämä onnistui kai noin kolmannella yrityksellä. Muu rata meni hyvin ;-)

Toisessa setissä mustat pallot. Tästä on videokin: http://youtu.be/hiTtRbT4T0w

. Jälleen meni muuten hyvin paitsi että meni ihan putkeen ;-) Mun kontaktihakuinen koirani nimittäin valitsi neljä kertaa kuudesta putken puomin sijaan. Luulin, että sille riittäis eteenpäinvievä ohjaus ja käskytys mutta todellisuus olikin paljon hienovaraisempi. Se nimittäin seurasi täsmälleen mun juoksulinjaa. Ekalla kerralla juoksin aivan liian kaukana sivussa --> Lyyti valitsi sisemmän putken pään. Tokalla kerralla juoksin aivan liian lähelle --> Lyyti valitsi ulomman putken pään. Kolmannella kerralla kiipeemiskäsky tuli vasta, kun koira oli jo lukinnut putken. Juoksulinjan tuli noudattaa sitä linjaa, jota koiran tulisi juosta eli hypyn jälkeen kääntää aavistuksen ulospäin mutta kuitenkin niin, että pääsisin juoksemaan suoraan eikä tarvitsisi väistää putkea. Neljäs kerta onnistui, viidennellä taas juoksulinja oli mitä sattuu ja kuudes kerta onnistui. Kyllä oli vaikeeta! Helpottaisi kyllä, jos koiraa opettaisi erottamaan noita edes jotenkuten pelkästä käskystä.

Video paljastaa taas kaikenlaista. Kuvittelen käskyttäväni ajoissa, mutta todellisuudessa käskyt tulee vasta, kun koira on jo menossa ko. estettä. Kädet elää ihan omaa elämäänsä. Ja sitten Lyyti tekee ainakin yhden loikan puomilla ja yhden A:lla ilman, että mä korjaan asiaa! Todella hyvä fiilis jäi treeneistä, mutta treenattava ei lopu...

Treenailua

Perjantaina käytiin Hannan ja Sysin kanssa treenailemassa. Lyytin esityksiä ei tullut videolle, mutta rataa voi kurkistaa Sysin videosta. http://www.youtube.com/watch?v=yIyrj7ThzHE&feature=youtu.be
Noi ekat 2 pätkää oli samoja, paitsi että meidän ei pitänyt mennä keppejä ollenkaan, kun varoin Lyytin kylkeä. Hypyt oli 30 cm. Eka palkka toisen putken jälkeen, toisella kertaa takaakierron jälkeen, sitten päädyssä olevan putkelle viennin jälkeen. Tokalla toistolla Lyyti valitsi alussa kepit putken sijaan, että se siitä varomisesta. Pujottelikin ihan hyvin. Lyyti on yllättäen aika keppihakuinen, vaikka pujotteluvauhti onkin kovin vaihteleva. Putkelle vienti umpikulmasta toimi hyvin ja erinomainen harjoitus mulle, kun piti pysähtyä :D Tota pitää tehdä lisää. Tässä vaiheessa muistaakseni tauko. Toisessa setissä loppurataa, Hanna palkkaamassa viimeisen okserin jälkeen. No, loppusuora meni kovaa mutta ovipäädyn hypyt ei. Tehtiin sitten yllätyspalkka eli Hanna jäi okseripäätyyn mutta hiippaili sieltä salaa toiseen päätyyn. Lyyti lähti höntsäilemään päätyhyppyjä, kunnes bongasi Hannan ja johan läks :D Toistettiin pari kertaa, hyvin paransi.

Sunnuntaina Mian & Iineksen kanssa iltavuorolla kontakteja ja keppejä. Aloitettiin A-putki-erottelusta, kun sellainen oli valmiina. Yllättäen meni oikein joka kerta! Tosin eka A-suoritus oli melkoinen loikka. Sitten puomia vauhdista, vinosta kulmasta ja Mia palkkaamassa toisessa päässä. Nää meni joka kerta tosi hienosti :-) Sitten sama A:lla, koiran toiminta taas täysi 10, mutta itse sanoin väärää vapautuskäskyä ("hyvä" eikä "jes"). Tässä välissä tauko. Tauon jälkeen pujottelua seinää päin kuudella kepillä. Ensin keppien päästä seinään oli 1,5 metriä, sitten 1 metri ja lopuksi puoli metriä. Mia palkkasi seinältä. Nääkin onnistui tosi hienosti ja pujotteluvauhti oli oikein hyvä! Ei tietoakaan ahtaanpaikankammosta. Jos se onkin mun ongelma eikä koiran?! Loppuun vielä vähän keinua etupalkalla, sekin sujui hyvin. Oikeestaan siis kaikki onnistui!

Tänään töiden jälkeen suunnattiin hallille Hannan & Sysin sekä Marin & Sagan kanssa. Oli tarkoitus tehdä Lyytille kaksi settiä hyppytekniikkaa, mutta ekassa tuli niin paljon toistoja, ettei otettu toista. Tehtiin samaa etäisyyden arviointia kuin pari viikkoa sitten. Hanna palkkasi. 9 ja 12 jalan välit meni ilman askelta, 15 ja 18 Lyyti otti askeleet. Sitten luulin lyhentäneeni 13 jalkaan, ja Lyyti otti edelleen askelta - mutta oikeesti olin laskenut väärin ja väli oli 15 jalkaa. Sitten oikeesti 12 jalkaa ja edelleen tuli askel! Viimeiseksi Hanna hetsasi kunnolla ja sitten 12 jalan väli meni hyvin ilman askelta. Täytyy siis muistaa noille viimeisille toistoille kunnon hetsaus, kun koira alkaa väsyä. Tauon jälkeen otettiin pikkuradanpätkää, kun kerrankin oli 2 kaveria mukana. Ensin Hanna jäi teatraalisesti lelun kanssa maaliin, ja me lähdettiin kohti toista päätyä. Lyyti lähti taas vähän höntsäilylaukkaa mutta sitten bongasi Marin toisen lelun kanssa ja pisti kakkosen silmään ;-) Sitten sama mutta perään vielä kaksi putkea ja Hannalta palkka. Lyyti lähti aivan eri draivilla muttei silti karannut Marin luo, kun jatkoin ohjausta. Viimeisellä toistolla lisättiin perään vielä hyppy ja keinu ja Marilta palkka. Tämä on ehdottomasti se tapa, jolla Lyytin kanssa pitää treenata. Sovittiinkin jo ensi keskiviikoksi treenit samalla kokoonpanolla, sitten luukutetaan! Sunnuntaina on vielä valmennus, josko sieltä tulis taas lisävinkkejä.

Jos koira ei kulje, tarkista, onko se fyysisesti kunnossa

Taas kerran tuli muistutus tästä. Viime kirjoituksessa mainitsemieni liikkumisongelmien lisäksi Lyyti peitsasi hihnassa paljon enemmän kuin yleensä eikä halunnut tehdä kyljenvenytyksiä (lopetti namin tavoittelun heti). Soitin heti maanantaina Tamaralle, mutta siltä olisi saanut ajan vasta 1,5 viikon päähän. Onneksi Sunnylle oli fyssariaika varattu jo torstaille (24.1.) ja ihana Kirsti pystyi hoitamaan Lyytin siihen perään :-) Eikä ollut kuvitelmaa toi huonosti liikkuminen. Selkälihakset olivat kivikovat (ei ihme, ettei ravi maistu), vasemmassa kyljessä oli iso jumi (ei ihme, ettei kyljen taivutukset onnistuneet eikä pujottelu ollut kivaa) ja vasemmassa takajalassakin oli jotain. Ravissa Lyyti väänsi vas. takajalkaa aavistuksen ulkokierteisesti, eli vasen tassu oli ulompana kuin oikea. Kirsti piti ihan mahdollisena epäilyäni, että Lyyti ois venäyttänyt jotain riehuessaan jääkeleillä. Ohjeeksi saatiin 2 vko riekkukielto koirakaverien kanssa, agilitya vain ihan kevyesti minirimoilla, ravilenkkejä, kylkien ja takajalkojen venyttelyä sekä selän hierontaa.

No, jo sieltä tullessa Lyyti näytti paremmalta ja yritti koko 2,5 km kotimatkan saada Santeria leikkimään. Yritin ottaa sen kanssa rauhallisesti mutta jo viikonloppuna virtamäärä kasvoi ja kasvoi. Maanantaina käytiin Annikan & Xandran kanssa juoksemassa 6 km lenkki. Ti-ke Lyyti oli porukoilla mutta kun hain sen ke, se oli sellainen Lyyti Virtanen, että piti lähteä vielä iltalenkin jälkeen kävelemään pellon ympäri, että se sai lentää, kieriä, ryömiä ja pomppia :-) Torstaina samanlainen juoksulenkki kuin ma. Perjantaina virran määrä alkoi olla jo sellainen, että mikä tahansa virike sai Lyytin hepulin partaalle. Esim. se että tulin vessasta ulos aiheutti kolmen metrin puumaloikan kirahvitossun kimppuun. Hyvillä mielin uskalsin siis lähteä treenaamaan la.

Ensin oli Sunnyn tempputreenit klo 14. Nanna ei itse päässyt kouluttamaan, sijaisena oli Anu. Tällä kertaa oli vähän perinteisempiä temppuja, kuten ryömimistä, käsirenkaan hyppäämistä ja vatitempun eri variaatioita. Ryömimistä Sunny on tehnyt nuorena ja se sujui ihan hyvin. Käsirenkaan sijasta otettiin länget, mutta se ei ollut Sunnyn mielestä mikään erikoinen juttu. Sen sijaan harjoittelin länkien alittamista ihan lähettämällä. Kaikkien tassujen laittaminen vatiin on tosi vaikeeta Sunnylle fyysisesti. Samoin oli temppu, jossa etujalat on kumotun vadin päällä ja takajalat kiertää ympäri. Tämä on huvittavaa, koska noi kaks temppua on Lyytille tosi helppoja, vaikka muuten Santeri osaa paljon enemmän temppuja. Kumotun vadin päälle istuminen onnistui kyllä. Lopuksi tehtiin temput peräkkäin "ratana". Kovin oli hauskaa :-) Ulos lähtiessä kateltiin vielä Miisun kanssa edellisten kertojen temppuja. "Espanjalainen käynti" alkaa Sunnylta mennä jo aika hienosti, samoin ohjaajan ympäri peruuttaminen.

Sitten kotiin, safkaa kitaan ja Lyytin kanssa treenaamaan. Soinin Katri oli pyytänyt mua treenaaman sen ja Sariannan vuorolle hyppytekniikkaa. Oikeestaan Katri kysyi jo syksyllä, mutta sitten oli Lyytin astutus ja siinähän se alkutalvi menikin. Aloitettiin kaikkien kanssa perussarjalla, paitsi että Lyyti teki 7 hypyllä, kun Pyynö ja Messi teki normaalisti 5 hypyllä. 3 toistoa, lelu sarjan päässä ilman avustajaa. Yllättäen Lyyti sai joka kerta jalkansa joka väliin, vaikka selvästi hypyillä 5-7 ponnistuspaikka läheni seuraavaa hyppyä. Ehkä 8-9 hypyllä ois loikannut viimeiset mutta aika hyvin toi 7 kuitenkin. Tässä välissä tauko. Toinen setti Lyytille oli kasvava sarja, Sarianna oli palkkaamassa. Eka kerta normaalisti oli hyvä. Sitten otin riskin, joka tällä kertaa kannatti. Eli laitoin Lyytin menemään takaakiertona sarjalle. Kerran kummastakin suunnasta ja molemmat onnistui! Ponnisti kaarteesta, ekoilla kahdella hypyllä se ei päässyt keskikohtaan mutta kompensoi niin, että viimeisillä hypyillä ponnistuspaikka oli keskellä, vaikka välit pitenivät! Ja mikä parasta, intoa riitti vielä jäähkälenkillekin :-)

Illalla tuijottelin videoita hidastuksella. Takajalkojen venymisessä ei ollut mitään tosi radikaalia eroa (pitäisi melkein katsoa split screenillä), ennen fyssaria Lyyti ehkä veti takajalat nopeammin takas alle ja liike-energia suuntautui vähemmän eteenpäin. Ja ainakin aamulenkillä Lyyti liikkui ihan yhtä hyvin. Nyt iski ihan hirveä treeni-into! Täytyy vaan olla tarkkana, että tehdään vielä tosi kevyttä. Seuraava fyssari on 14.2. torstaina.

Valmennus ja hyppytreenit

Viime sunnuntaina oli tammikuinen valmennus. Tehtiin ihan mediesteillä ja ihan pikkupätkiä, 2-7 estettä. Hyvä niin, koska oon itte vielä niin pihalla tauon jälkeen, etten ois muistanutkaan mitään pidempää ;-) Vähän on palkkatreeni näköjään unohtunut Lyytiltä, koska haki Ninaa kohti useammassakin kohdassa, vaikkakin tuli sitten takaisin ohjaukseen aina. Täytyy nyt siis jatkaa tota palkkatreeniä, koska se lähti toimimaan niin lupaavasti syksyllä. Kepit oli seinää päin ja ekalla kerralla Lyyti lopetti kesken. Muut kerrat loppuun asti mutta hidastuen. Puhuttiin Ninan kanssa, että noin 1/3 keppitreenistä vois olla kuudella kepillä ja ne treenit vois olla noita vaikeita juttuja. Kulmat ja puolenvaihdothan sujuu jo aika kivasti mutta toi seinää päin meneminen on vaikeeta, koska meitä molempia vähän ahistaa ahtaat paikat.

Lyyti oli periaatteessa ihan innokas ja jaksoi loppuun asti hyvin mutta liikkuminen ei ollut yhtään etenevää, vaikka rimat oli matalat. Henkisten syiden lisäksi musta on näyttänyt ihan lenkilläkin, että se ois jotenkin jumissa/jäykkä takaa. Juostessaan ei venytä takajalkoja niin taakse kuin voisi. Jos tarkkaan mietin, niin luulen, että toi alkoi uudenvuoden jääkeleistä. Toivottavasti saan fyssariajan mahd. pian!

Eilen käytiin Hannan kanssa treenailemassa. Mietittiin, tehdäänkö pieniä ohjauskuvioita vai hyppytekniikkaa ja päädyttiin jälkimmäiseen. Otettiin taipumista ja etäisyyden arviointia. Taipuminen oli ihan ok ekaa toistoa lukuunottamatta. Etäisyyden arvioinnissa laitoin viimeisen hypyn 35 senttiin ja etäisyydet oli 9-12-15-11 ft. No, sehän sitten osoittautui liian vaikeeksi tässä vaiheessa. Lyyti otti askelta jopa 12 ja 11 väleihin, vaikka on joskus mennyt 15:kin ilman askelta! Ois vaan pitänyt ottaa eka kerta tota matalilla, niin ois saanut koiran itseluottamuksen kohilleen. Vitsit kun hyppytekniikassa Lyytillä kaikki muu menee eteenpäin tosi hienosti mutta toi korkeus on ikuinen ongelma. Heti lähtee tekniikka pettämään, kun este nousee. Ja korkeet hypyt on kuitenkin aika iso osa tätä lajia...

Treenaamassa!

Lauantaina oli Santerin temppukurssi ja kyllä on niin innostava kurssi, että oksat pois! :-) Mentiin taas Miisun ja Sofien kyydillä, joten koiravanhusten kanssa oltiin liikenteessä. Tällä kertaa oli neljä uutta temppua. Ekana tassun nostaminen ja pitäminen ilmassa. Tän Sunny hoksas nopeesti, kun ensin ymmärsi, että kuuluu seistä ja kun olin itse sen verran kaukana, ettei se päässyt "antamaan tassua" mulle käteen asti. Lähdettiin tästä sitten soveltamaan niin, että se kävelisi nostaen vuorotellen etutassujaan tollee korkeelle, niin kuin hevonen menee espanjalaista käyntiä. Katotaan, mitä tulee! Toka temppu oli jalkojen välistä pujottelu niin, että koira peruuttaa ja se olikin hemmetin vaikee. Täytyy vahvistaa peruuttamista pelkästä käskystä ja saada pelkkä jalkojen välistä peruuttaminen ensin toimimaan. Siihen kohtaan päästiin, että Sunny peruutti mun takaa eteen, kun siirsin namikädet etupuolelle.

Kolmas temppu oli sellainen, että koiran piti maatessaan laittaa etutassut ristiin. Lähdettiin tekemään tassun annolla maassa. Sunny yritti kovasti tarjota istumaannousua mutta sitten rupesi tassua tulemaan maastakin. Siirsin kättäni pikkuhiljaa toisen tassun päälle ja lopulta sen ulkopuolelle, niin ettei Sunny ylettynyt enää siihen ja tadaa - tassut oli ristissä! Miisu sai kuvankin tästä, toivottavasti saan sen tänne jossain vaiheessa. Neljäntenä koira ja ohjaaja olivat vastakkain ja menivät sivuaskelia. Tässä takapään mukaanotto oli vaikeeta, joten otettiin rima avuksi ja palkkasin aina, kun takajalat liikkuivat. Rimaa tosin Santeri yritti kovasti tökkiä tassulla, kun sitä temppua tehtiin viimeksi. Kotiin tullessa vanha hauva oli aivan poikki eikä illalla olis millään halunnut mennä Kumpulaan ;-)

Tempuista innostuneena totesin, ettei Lyyti osaa edes tassua antaa, mistä mummi jaksaa valittaa aina meillä ollessaan. No, otin koiran ja namit ja viiden minuutin päästä se antoi tassua. Toimi istualtaan, seisoaltaan, sisällä, ulkona ja treenihallissa. Olipas taas iso juttu. Täytyy senkin kanssa nyt temputella enemmän, ettei sen elämä olis yhtä ainaista kurretemppua ;-)

Sunnuntai-iltana käytiin treenaamassa nuorisoa, mukana Hanna & Sysi sekä Miisun & keskimmäiset villikset. Sysi ja Lyyti teki hyppytekniikkaa: perussarjaa ja kasvavaa sarjaa. Lyyti hyppäsi tosi vauhdikkaasti ja jäntevänä, paitsi sillä kerralla, kun varasti ennen kuin olin päässyt edes kyykkyyn asti. Ei mulla eikä Lyytillä ollut jälkeäkään viime kerran masentelusta, vaan molemmilla hyvä fiilis, suunnitellut treenit, sopiva vaikeustaso jne. Näin sen pitäisi mennä!

Tänään livistin töistä sen verran aikaisemmin, että ehdittiin Lyytin kanssa kahdestaan tekemään pikatreenit ennen vakivuoroja. Aloitettiin kepeistä, jotka tehtiin putkelta 90 asteen kulmista takaaleikaten. Avokulma meni kerrasta oikein. Umpikulmassa olin itse ensin väärinpäin ja sohasin ties minne - ja Lyyti tietysti väärin sisään. Sitten skarppasin ja olin oikein päin, päästin koiran pujottelemaan ja siirryin toiselle puolelle - ei ongelmia. Pujotteluvauhti oli riittävä. Lyyti selvästi on oppinut logiikan noihin tilanteihin, joten mun homma olis pitää siitä logiikasta kiinni. Kontaktit ok, keinu oli ekalla kerralla tosi hidas mutta jo tokasta toistosta nopeutui, joten eiköhän ole vain treeninpuutetta. A ja puomi oli tosi varmoja, mutta puomin alastulo-osuudella tuli vähän raviaskeleita. Hengailtiin hallissa vielä sen verran, että otettiin hyllyltä vati ja tehtiin vatitemppua, jota harjoiteltiin Sunnyn temppukurssin 1. kerralla. Sunnylle kaikkien tassujen laittaminen noinkin pieneen tilaan on varmaan liian vaikeeta fyysisesti, mutta Lyyti onnistui siinä aika nopeesti, oiskohan mennyt muutama minuutti. Tollasissa asioissa sen kropanhallinta on aika jees!

Vuodenvaihde

Kuten arvata saattaa, toisessa ultrassakaan ei näkynyt vauvoja. Ultran oli vähän sellainen nollapiste, kun koko kevään suunnitelmat meni uusiksi. Mielessä kävi kaikenlaista, kuten että tuleeko tästä ikinä mitään ja onko tässä nyt jokin syvempi tarkoitus. Sitten vähän rauhoituin ja sovittiin Haltin isännän Hermannin kanssa, että kokeillaan vielä kevään juoksusta astutusta. Jos se onnistuu, meille tulee kesäpennut ja kaikki on hyvin. Jos se ei onnistu, niin sitten totean Lyytin olevan uranainen ja jätetään lisääntyminen muille.

Pennuton masu tietysti mahdollistaa treenaamisen, joka aloitettiin 25.12. Silloin otettiin vain ihan pikkutreenit, lähinnä kontakteja. Samaan aikaan treenaamassa olivat Irene & Wii ja Jenni & Jerry. A ja puomi menivät kivasti, keinu oli vähän hidas. Kepit tehtiin kerran avokulmasta, ihan ok.

Toisen kerran treenattiin 28.12. perjantaina Hannan & Sysin sekä Marin & Sagan kanssa, ja ne oli kyllä kaikin puolin epäonnistuneet treenit. Tuli kiire lähteä töistä, olin hermostunut ja nälkäinen, minkäänlaista suunnitelmaa ei ollut valmiina jne. En myöskään ottanut huomioon, että Lyyti on nyt enemmän valeraskaana kuin yleensä. Jäähkälenkillä oli sellainen fiilis, että pidetään hemmetti taukoa vielä toiset 6 viikkoa mutta onneksi kaverit potkivat persuksille ja vähän siinä rauhoituin. Puhuttiin siinä sitten Hannan kanssa, että nyt suunnitelmia kehiin ja tehdään ihan perusjuttuja vaikka vain kerran viikossa, kunnes Lyytin valeraskaus menee ohi. Hyppytekniikkaa, kontakteja ja yksittäisiä ohjauskuvioita sekä helppoja vauhtipätkiä. Ihan turha tehdä nyt mitään vaikeampaa, kun fiilis ei ole kohdallaan.

Koska otsikkona oli vuodenvaihde, täytyy kai mainita uudestavuodesta jotain. Oltiin perinteisellä lenkillä Haltialassa Lauran & Johkan kanssa ja koirat möykkäsivät niin paljon, etteivät varmaan kuulleet koko raketteja ;-) Aamulla oli aikainen lähtö tallille, joten olin porukoilla yötä. Illan koirat nukkuivat paukkeesta välittämättä ja klo 24 vedeltiin Lyytin kanssa unta palloon jo täyttä häkää.

Santeri oli pakkasten ajan superhyvässä kunnossa, iloinen ja pirteä. Ja voi sitä metelin määrää. Vesikelit kun iskivät, sen liikkuminen meni huonommaksi. Kosteus on selvästi pahempi kuin pakkanen. Enpä ole muuten muistanut laittaa sen verikokeiden tuloksia marraskuulta. Kaikki viitearvoissa eikä edes rajoilla! :-)

Onko vauvoja? -Ei ole.

Olen viimeiset viikot kysynyt Lyytiltä vähän väliä, "onko vauvoja". Se on vastannutkin muutaman kerran. Eilen kuitenkin eläinlääkäri sanoi, että ei ole. Ei nimittäin näkynyt ultrassa yhtään mitään :-( Meillä on varmuuden vuoksi uusi aika ensi viikolle, mutta kyllä niiden olisi pitänyt jo tällä viikolla näkyä. Aika surkeet on tunnelmat.

Kaipa se on sitten seuraavasta juoksusta uusi yritys. Koulutettavani Marin sanoin: Jos tää ois helppoa, kaikki tekis tätä...