Tokat nosemöllit

Koiranpäivänä toiset nosemöllit Espoossa, Rudus-turvapuistossa. Täällä oli tarjolla kaksi ajoneuvoetsintää ja yksi ulkoetsintä. Viime kerrasta viisastuneena kysyttiin Katrin kanssa rataantutustumisessa kaikki mahdolliset kysymykset ja tarkennettiin, mikä kuuluu alueeseen ja mikä ei. 

Lähtöhajut meni ihan hyvin, joskin Just näytti vähän ihmettelevän sitä, että purkit eivät olleet piilossa. Tehtiin kuitenkin ne kaikki ja palkkasin niistä ihan normaalisti. Omaa vuoroa odotellessa Just alkoi olla jo aika hiilenä ja kun meidät huudettiin sisään, se kiskoi alueelle hirveetä vauhtia! Sillä on kyllä niin huikea keskittymiskyky! Sitä ei tippaakaan hetkauta uusi paikka ja tilanne, vieraat koirat, räntäsade, valjaista roikkuvat turvavarustemannekiinit, hämäyspurkit eikä koiranpissat alueella kun vaan töihin pääsee. Mun timantti 💖

Ensimmäinen oli tuo ylin auto. Lähtö oli auton etupuolelta eikä keltainen puomi kuulunut alueeseen. Just oli lähdössä jo nenä pitkällä. Mun tarkoitus oli antaa sen päättää, kumpaa puolta lähdetään ja mennä vaan sen perässä. Lähdettiin oikealle (auton vasen kylki), mutta Erkku sanoi löydön jälkeen, että Justin nenä oli näyttänyt vasemmalle ja mä olin ohjannut sen oikealle! Eli onnistuin kuitenkin tulkitsemaan sitä väärin. No, oikea puoli mentiin läpi aika tukka putkella, Just tarkisti vain kaikki renkaat matkalla. Kätkö oli oikeassa eturenkaassa, josta tuli hieno ja varma ilmaisu ajassa 0:49. Kommentit: "Tosi hyvä! :) Selkeä ilmaisu. Katso vaan herkemmin koiran eleitä."

Toinen alue tuo aurausauto. Justin into oli kasvanut entisestään ekan löydön myötä ja nyt aloitti oikeasta eturenkaasta, kun siinä kätkö oli edellisessäkin alueesta. Se ilmaisi renkaan ylämutterin. Siinä hetken meikäläisen aivot raksutti, että eihän se voi olla noin korkealla, kun ryhmän matalin koira on pikkusheltti. Tässä vaiheessa Justkin jo nousi maasta ja jatkoi haistelua, että joo joo, ei se tässä oikeesti ookaan. Sitten edettiin aurat ja toisen auran jälkeen Just kääntyi ja eteni auran takapuolta, kunnes teki tosi selkeän ilmaisun alareunasta ajassa 1.04. Kuvassa Just kätköllä varsinaisen osuuden jälkeen. Tästä otin itselleni sulan hattuun, kun tunnistin valeilmaisun! Sain siitä myös kehuja sekä suullisesti että kirjallisesti: "Aivan upeaa koiran lukemista, kun tuli yksi valeilmaisu. Upea, kunnon palkka." 

Kolmas alue oli  talonseinä. Lipputangon jalusta ja rakennustelineiden reuna kuuluivat alueeseen. Just lähti kuvan oikeasta reunasta, haisteli  seinän ylimalkaisesti ja meni takarajasta yli. Kutsuin takaisin ja ohjasin sen rakennustelineiden reunalle, joista se pyyhälsi ohi sanoen: "Oo sinä ämmä hiljaa ja mee pois tieltä." Siitä Just eteni tuohon seinässä olevaan rakoon, josta tyylipuhdas ilmaisu. Ajaksi kirjattiin 25 sekuntia, joka oli nopein aika. Tai no Eeni oli pari sekkaa nopeampi, mutta sitä ei laskettu, kun Katri tiesi kätköpaikan. Tästä kommentit: "Timanttinen yhteistyö! Todella hieno!"

Tästä oli iso palkka ansaittu. Palkkausten ja ylitsevuotavien kehujen jälkeen käytiin vähän käppäilemässä lähistöllä ja sitten palattiin parkkikselle. Tässä vaiheessa ei enää satanut, joten jäätiin pihalle istuskelemaan. Tai siis mä ajattelin, että istuskeltais rennosti. Just oli sitä mieltä, että kolme piiloa on aivan liian vähän eikä mitään olla vielä koko päivänä tehty! Se vain vinkui ja teki tassutemppuja ja haukahtikin pari kertaa! Palautteen ja lappujen jaon jälkeen Erkku sanoi, että voidaan käydä etsimässä vielä yksi alue, niin Justille jää hyvä mieli ja käytiin se aurausauto, jonka ilmaisusta ylempi kuva.

Jos koiran into ja motivaatio kasvavat onnistumisista, niin kyllä kasvaa ohjaajankin! Oli kyllä mahtava fiilis kotimatkalla. Laatikoille vielä varmuutta, niin sitten korkataan viralliset!

 

Ekat nosemöllit!

 Katri bongasi meille kahdet nosemöllit ja mehän tietysti yllytyshulluina lähdettiin heti mukaan. Ensimmäiset oli Rallitassun tiloissa Nurmijärvellä ja täällä oli tarjolla laatikkoetsintä ja kaksi sisäetsintää. En osannut rataantutustumisessa kysyä mitään järkevää ja valmentaja Erkun ohjeistakin puolet meni ohi, sen verran jännitti, vaikka tää oli harjoitustilanne...

Laatikoilla Just teki hyvin töitä, merkkaili yhtä laatikkoa erityisen tarkasti, olisi mielellään haistellut välillä seiniä ja ikkunalautojakin, joilta kutsuin aina takaisin laatikoille. Puoli minuuttia jäljellä piippasi, mutta yritin pysyä rauhallisena ja annoin koiran tehdä töitä. Sitten aika loppui ja Erkku kysyi, arvaanko, mikä laatikko on oikea. Näytin sitä, jota Just oli merkannut erityisen tarkasti, ja Erkku vahvisti sen oikeaksi. Annettiin Justin vielä yrittää ja jonkin ajan haistelun jälkeen se vähän epävarmasti ilmaisi, mistä palkkasin heti. Tästä kirjallinen kommentti: "Ohjaat kauniisti koiraa ja annat sille tilaa etsiä. Koira reagoi oikeaan laatikkoon tutkien sitä joka puolelta mutta ei keksi paikkaa mistä ilmaista. Voit vahvistaa esimerkiksi yläosan rakojen haistelua, niin oppii systeemin."

Toinen alue pienehkö kylpyhuone. Just kävi ensin tilaa läpi, myös alueeseen laatikon, joka ei kuulunut alueeseen, minkä olin unohtanut 🙈 Sitten haisteli kulmakaapin alle ja ilmaisi. Vähän hätäisesti ilmaisin löydön, ettei vaan aika loppuisi niin kuin laatikoilla! Tässä oli ilmaisu liian kaukaa; ja kun pyysin Justia tarkentamaan, se vaan tökki eri kohtia ja meni vaan maahan jokaisella. Eli siis ei ollut hajulähteellä. Sitten astuin itse askeleen taaksepäin, jolloin Just kiersi kulmakaapin toiselle reunalle ja teki kunnon ilmaisun. Tästä kommentti: "Reagoi hajuun heti ja etsii hyvin. Ilmaisee liian kaukana maaten huonekalun vieressä. Palkkaaminen hajulta voi auttaa palauttamaan tarkkuuden."

Kolmas alue pieni huone, jossa kätkö heti ovenkarmissa. Just lähti etsimään ja jo ovella käänteli vähän päätään eli ilmeisesti oli hajupilvessä. Tarkisti kuitenkin huoneen läpi ja palasi oviaukolle, tarkensi ja teki aivan unelmailmaisun! Erkku vahvisti löydön ja sanoi, että Just oli ryhmän ainoa, joka sen oli löytänyt oma-aloitteisesti ja ajassa! Aikaa meni 37 sekuntia. Kommentit: "Todella taitavaa työtä! Päivän ainoita koiria, jotka löysivät kätkön oma-aloitteisesti! Huippua!" Oli kivaa, että tämä paras onnistuminen oli viimeinen alue! Saatiin superpalkat ja -kehut siitä.

Pistesaalis olisi jäänyt laihaksi, kun vain yksi etsintä hyväksyttiin. Mutta kylläpäs oli opettavainen kokemus!!! Neljä tärkeintä pointtia:

• Ajankäyttö! Ei olla ennen kellotettu etsintöjä. Toki 5 sekunnin löydöt ja toisaalta todella pitkät etsinnät tunnistaa, mutta ei aavistustakaan, kuinka kauan on 1 minuutti tai 2 minuuttia. Eli nyt otetaan ajanotto käyttöön tavallisissa treeneissä, ei vertailun vuoksi vaan ajan hahmottamisen vuoksi
• Ymmärsin vihdoin, miksi laatikkoetsintä on Justille niin vaikeaa: laatikot on suljettuja eikä kätkölle pääse, minkä takia ei "uskalla" ilmaista. Tähän otetaan nyt kuuri laatikkoetsintää niin, että ensin hajulähde on selvästi reiässä tai raossa ja kun tätä kautta on saavutettu itsevarmuus, ruvetaan teippaamaan laatikkoja kiinni. Sokkoja ei tähän kohtaan tarvita, vaan nopea palkkaus ilmaisusta.
• Jos olisin ollut oikeassa kokeessa ja Just olisi toiminut, kuten näissä mölleissä, olisi 30 sekunnin ilmoituksen jälkeen kannattanut pyytää se uudestaan sille laatikolle, jota se merkkaili aluksi, josko olisi vaikka ilmaissut ainakin jollain tavalla. Näin olisi voinut saada pisteet pelastettua.
• Tarkista aina, mikä kuuluu alueeseen ja mikä ei! Ei kannata tuhlata sekunteja ylimääräisten kohteiden haisteluun.
• Jos Just ei pysty nenällä näyttämään pyydettäessä, se on luultavasti liian kaukana. Siinä kohtaa omat aivot raksuttamaan: mistä haju voi leijailla siihen, mistä Just ilmaisee.

Laatikoita treenattiin perjantaina töissä uudella lähestymistavalla: Olin tehnyt itse kolme laatikkoetsintäaluetta, joissa kussakin 5-7 erikokoista laatikkoa. Kaikissa hajulähteet oli niin, että Just sai tökättyä nenänsä niihin. Ekassa oli korvatopsi laatikon reiässä, tokassa huopatassu oli ylösalaisin kohollaan olevan laatikon taitteessa ja kolmannessa oli 2 laatikkoa sisäkkäin, huopatassu sisemmän ulkopinnalla. 

Ekalla alueella Just etsi aika kauan ja alkoi jo olla aika turhautunut: "Tää on taas näitä paskoja laatikoita, ei täältä koskaan löydä mitään..." Sitten ohjasin laatikkoalueen ulkoreunalle, josta sai hajun, tarkensi ja ilmaisi. Tästä kunnon palkkaus, joka nosti motivaation toiseen potenssiin välittömästi! Toinen etsintä oli aivan super: Just löysi kätkön kolmannesta laatikosta ja ilmaisi epäröimättä ja silmät loistaen. Kolmatta joutui taas työstämään kauemmin mutta tässäkin motivaation nousu näkyi ja ilmaisu tuli heti oikean laatikon löydyttyä. 

Olin monta viikkoa ihmetellyt noita laatikoita, että mikä niissä on niin vaikeaa verrattuna muihin etsintämuotoihin. Kyllä oli mahtavaa saada solmu auki! Ja Justin motivaation nousua oli ihana katsoa 💖 Oli selvästi myös hyvä, että tehtiin useampi laatikkoetsintä ja pelkkiä niitä. Nyt jatketaan tällä tyylillä, kunnes Just saa itsevarmuutta laatikoilla ja uskaltaa ilmaista. Sitten vasta mukaan suljetut laatikot ja sokkotreenit.

Rallykuvailut ja nosetusta koskella

 Rallyn verkkokurssia varten kuvailtiin keskiviikkona Viivin & Rovan kanssa pätkää, jossa teemana käännökset, pyörähdykset ja takapäänkäyttö. Tehtiin ensin Justin kanssa pyörähdyksiä ulospäin & sisäänpäin ja molemmilla puolilla. Nää sujui tällä kertaa superhyvin! Ilmeisesti fyysiset jumit oli saatu auki. Just oli tosi hyvässä kontaktissa ja tuli aina palkan saatuaan heti takaisin kontaktiin.

Radalla sivuaskeleet liikkeessä eivät onnistuneet kummallakaan kerralla ekalla yrityksellä. Istumisten kanssa on meille helpompi. Muut käännökset radalla meni ihan hyvin, mutta nopeenopeeseen en tänään panostanut. Otettiin sitten vielä 7-13 oikealla mestarin pätkänä. Paikallakännökset oli tosi hienot, ja tällä kertaa itse maltoin myös. Kyltille nro 9 eli istu-täyskäännös vasempaan tulossa oli haparointia - perusasento oli vino kahdesti. 270 oikealle -kyltillä Just kerkesi istua, mutta tokalla yrityksellä onnistui. Sen jälkeen hukkasin koiran ihan totaalisesti ja varmaan Justillakin vähän vire laski, kun tuli useampia virheitä peräkkäin. Sen jälkeen päästiin kuitenkin taas vauhtiin ja pyörähdyksestä sitten lensikin jo namipallo. 

Jokun kanssa leikittiin taas fleksissä. Sitten ihmettelin, kun se odotteli niin hiljaa, mutta sehän oli käynyt pöllimässä mun repusta puruluun, jonka olin ottanut sitä varten mutta unohtanut antaa! Vissiin mummoonsa tullut 🙈

Tiistaina miljoonan suunnitelmanmuutoksen jälkeen noseiltiin Katrin kanssa Vanhankaupunginkoskella mutta eri rannalla kuin viimeksi. Tällä kertaa mukana oli Justin lisäksi Lyyti, joka oli kyllä ihan superpätevä mummo! 💖 Aloitettiin Katrin tekemillä piiloilla. Ensimmäinen alue oli portaikko, jossa kätkö ylhäällä kaiteessa. Just tarkisti ensin ylimalkaisesti koko alueen, sitten alareunan, sitten yläreunaa ja tarkennettuaan ilmaisi varmasti. Viime vkl nosemölleistä viisastuneena alettiin ottaa aikaa etsinnöistä, mutta eipä tullut niitä tallennettua varmoiksi mihinkään, joten tässä ulkomuistista ajat: Just 1.53 ja Lyyti 1,39. Lyyti ois voittanut tän alueen!

Toinen alue ovisyvennys. Tää oli makee! Justilla oli selvästi haju jo lähtöpaikasta, se syöksyi portaat ylös, tarkisti nopeasti ovensuun, siirtyi vasemmalle roskiksen alle, tarkensi ja ilmaisi. 11 sekuntia. Lyytikin etsi tän superhienosti, mutta sillä meni muutama sekunti enemmän, kun kysyi multa pari kertaa.

Kolmas alue ovensuu tasamaalla, penkki kuului alueeseen. Just tarkisti penkin, haisteli oven yli asti, sai hajun ovitopparista ja yritti siitä jo ilmaista. Kun pyysin näyttämään, siirtyi ovitopparin vasemmalle puolelle ja siitä tuli tyylipuhdas ilmaisu. Tässäkään ei mennyt kuin noin 12 sekuntia. Lyyti etsi ensin koko seinän, sitten tarkensi hienosti ovikulmaan ja sen ajaksi kirjattiin 34 sekuntia. 

Sitten siirryttiin mun tekemiin kätköihin. Ensimmäinen oli vasemman puoleisen pömpelin jalustassa olevan reiän pohjalla. Just syöksyi taas lähtöpaikasta sinne ja työnsi nenänsä reikään. Siinä sitten puolivillainen ilmaisu, mutta ilmeisesti se ei itsekään uskonut, että kätkö voisi olla siellä, koska sen jälkeen varmaan 1,5 minuuttia etsi aluetta ympäri. Sitten lopulta totesi, että kyllä se vaan täällä haisee ja ilmaisi uudestaan, mistä palkkasin heti. Lyyti oli tässä nopeampi, tosin senhän palkkaan heti löydöstä, kun sillä ei ole kunnon ilmaisua.

Viides alue taas ovensuu, jossa kätkö oli portaan rakosessa. Tässä myös supernopeat, 11-12 sekunnin löydöt. 

Viimeinen alue oli harmillisesti vaikein. Todettiin Katrin kanssa, että täytyy jatkossa tehdä niin, että korkea piilo ei olisi viimeisenä. Katrin koirista kumpikaan ei löytänyt kätköä edes neljässä minuutissa eikä Lyytikään olisi ilman apuja. Justilla meni pikkusen vajaa 2 minuuttia, mutta vaikeaa oli silläkin. No onneksi löytyi kuitenkin ja tästä sitten isompi palkka niin kovasta työstä.

Täytyy vielä antaa Lyytille erityismaininta. Se on niin vähän tehnyt nosea ja tiesi ihan tarkasti, mitä oltiin tekemässä. Kolme löytöä alle 20 sekunnin! Tosin sokkojahan sille ei tullut, kun etsin Justin kanssa ensin, mutta silti. Katri oli hauska kolmannen alueen jälkeen, kun sanoi: "Sillä on kyllä hieno ilmaisu", mihin nauroin, että eihän sillä ole ilmaisua. Mutta kun kätköpaikan tietää, niin kyllä siitä ihan selvästi näki löydön. Nuuskutus muuttuu ja sitten se katsoo mua. Kovin luotettavana tuollaista ilmaisua ei kyllä voi pitää, kun se katsoo mua ja kyselee multa muutenkin vähän väliä. Mutta ehkä tuota voisi jalostaa?

Alkuviikon noseilut

 Maanantaina pari iskän tekemää piiloa Kumpulassa. Muut meni hienosti, paitsi pianotuolin tyynyn alla oleva piilo, jota en voinut uskoa, koska tämä oli jo kolmas kerta, kun piilo oli samassa paikassa. Just ilmaisi sen alussa, hieman epävarmasti eikä jäänyt siihen päättäväisesti. Kun kaikki muut paikat huoneesta oli etsitty, pyysin sitä hyppäämään tuolia vasten ja sieltä sitten sai hajulähteen kaivettua esiin niin, että mäkin uskoin.

Tiistaina testattiin Katrin kanssa uusi treenipaikka eli Vanhankaupunginkosken Kuninkaansaari. Kyllä oli mahtava paikka! Hulppeat maisemat, kuohuva koski, paljon ihmis- ja koirahäiriöitä ja erinomaisia kiviseiniä, joihin sai hyvin piiloja. Kätköjen vanhetessa otettiin vähän "rantatreeniä", Joku sai leikkiä ja Justilta kuvattiin yksi video rallyn takaakierroista.

Ensin Katrin tekemät piilot. Ensimmäinen oli kivirappusissa. Tätä Just joutui työstämään aika kauan, kävi ensin alueen läpi muutamaan kertaan mutta huolellisen tarkennuksen jälkeen kätkö löytyi. Toinen oli ikkunanpuitteessa ja se löytyi melko nopeasti, alueen nopean tarkistuksen jälkeen. Kolmas oli penkin takaraudassa ja se löytyi varmaan kahdessa sekunnissa 😀  

Sitten mun tekemät piilot. Kuvassa näkyvässä kivimuurissa oli 2 kätköä: yksi ihan vasemmassa reunassa matalalla kivenkolossa, toinen tuolla suuaukossa, jossa Katri seisoo, n. 120 cm korkea myös kolossa. Hiekkapönttö ja keltainen häkkyrä kuuluivat alueeseen. Just teki ihan supertyötä tuolla korkeammalla piilolla. Työsti ympäri suuaukkoa, hyppäsi seinää vasten useassa kohdassa ja tarkensi todella huolellisesti, kunnes Just oikea kohta löytyi. Matala piilo löytyi aika helposti ja nopeasti. Viimeinen piilo oli kuvan taka-alalla näkyvän tiiliseinän rännissä. Tässä saatiin hyvät naurut, kun koirat työnsi kuonojaan ränniin 😀  

Jokun kanssa neuvoja saatuani otettiin askel taaksepäin ja palkkasin vain heti löydöstä odottamatta ilmaisua. Jätettiin myös tuo korkea piilo väliin ja muutenkin vältettiin ahtaita paikkoja. Tavoitteena vain mahdollisimman stressitön etsintä ja hyviä onnistumisia. Mun mielestä onnistuttiin aika hyvin; ainakaan Joku ei ollut kotimatkalla mitenkään huonompi!

Perjantaitreenit

Avattiin ulkotreenikausi Hannan kanssa! Olipa ihan huippukivaa tuulettaa päätä ja saada vertaistukea. Koirilla tosi hienoja onnistumisia treeneissä ja muutenkin tosi rento, kiireetön fiilis lämpimässä kevätillassa. 

Justin kanssa kuvailtiin verkkokurssia varten materiaaleja, ensin ohjaajanympärikiertoja, sitten eteentulo- ja takaakiertorata ja lopuksi vielä luoksaripeli. Jaan sen nyt tähänkin, kun siitä aina puhun mutta ei ole koskaan videoitu. Eteentulo tuosta unohtui, muuten tuli mun mielestä tehtyä aika monipuolisesti. Eikä yhtään stiplua! Muutenkin oli hyödyllistä nähdä nuo treenit videolla. Alan olla varma siitä, että Justin ohjaajankiertäminen vastapäivään on kömpelö siksi, että se on niin vahvasti oikeatassuinen eikä siksi, että olisi harjoituksen puutetta. Eli toki harjoittelemme lisää mutta hyväksyn sen epätäydellisenä. 

Jokun kanssa ensin vähän leikittiin ja oli aika kivaa, kun se tarjosi ohjaajankiertoja ja jalkojenvälistä menoa! En tehnyt niitä kuin ihan pari, ettei nyt vaan sattuis mitään. Sitten puomin kontaktia maassa. Motivaatio ja fokus oli huomattavasti paremmat, nyt kun oli apupalkkaaja! Ero verrattuna namimaattiin tai -kuppiin on kyllä huomattava. Aluksi oli hauska, kun sanoin Hannalle: "Me ollaan nyt tehty ilman mattoa." ja Hanna ensin nyökkäsi, kunnes tieto tavoitti aivot: "Ilman mattoa, okei. Eiku mitä sä sanoit?! Ilman mattoa?!" 😁 Ja näytettiin sitten, ilman mattoa, ja Joku teki kyllä 100 % unelmaosumat 😍 Muistettiin tehdä molemmin puolin, itse liikuin takana ja mukana ja viimeinen kerta otettiin kaukaa. Otin sille nyt kesäksi ryhmäpaikan agiin, ja me ilmeisesti harrastetaan nyt sitten juoksareita. Kaikki, joiden kanssa olen asiasta puhunut, pyörittelevät silmiään mutta toteavat, että jos agitreenit on se, missä meillä on kivaa yhdessä, niin sitten meidän pitää tehdä sitä.

Oltiin otettu Justin kanssa yksi nosen laatikkoetsintä töistä lähtiessä. Tällä kertaa ei tullut väärää ilmaisua! Oikea ei löytynyt mitenkään nopeasti - 2-3 minuuttia kesti - mutta huolellisen tarkennuksen jälkeen kätkö löytyi ja ilmaisu oli hyvä. Nyt vaan ahkerasti treenaamaan töissä laatikoita, niin jospa se siitä. Illan päätteeksi nosepiilo hallin portilla. Just kävi hallin seinän ja ajoportin tosi huolellisesti läpi, mutta aidan kulma oli vaikea. Tästä huomio, että tuollainen "kusinurkka", jossa pohjana on kuivia lehtiä, on harjoiteltava alue! Tällä kertaa haasteeksi osoittautui se, että tuuli suoraan piilosta poispäin eli portista ulos toiseen suuntaan. Just joutui tekemään aika paljon töitä, ennen kuin kätkö löytyi - mutta lopulta löytyi.

Nettikisa nro 2

 Keskiviikkona toisen nettikisaradan treenaus + kuvausyritys Katrin kanssa. Avattiin samalla ulkotreenikausi, kun treenattiin Savelassa vastasulaneella kentällä. Rakennettiin kunnianhimoisesti koko rata ja yritettiin myös kuvata se. Meni aika surkeasti. en tiedä, oliko liikaa vaadittu ekoilta ulkotreeneiltä eli oliko häiriön määrä liian iso verrattuna talven sinkkutreeneihin hallissa vai oliko muuten koirilla nahjuspäivä. Lyyti ei halunnut mennä maahan, Justin varpaille talloin taas peruutuksessa. Lyytiltä saatiin yksi rata kuvattua, mutta se oli melkoista väkisin vääntämistä ja sellaista ylitsevuotavaa tsemppaamista eikä silläkään kierroksella maahanmeno onnistunut. Just taas väisti mua varpaille tallomisen jälkeen ja sen kanssa meni ihan kalasteluksi. Keskeytin lopulta, kun tuntui niin huonolta. 

Uusi yritys sunnuntaina hallissa. Nyt saatiin vähän paremmat suoritukset mutta ei edelleenkään yhtä hyvät kuin Koiranpäiviä-kisaan. Just oli ekalla yrityksellä aika epätasainen, esim. reilummista kehuista lähti irtoamaan ja muutenkaan seuraaminen ei ollut kovin hyvää ja pari isompaa virhettäkin tuli. Toinen yritys oli tasaisempi, vain lopussa meni ihan kalasteluksi. Ei ollut hyvä idea ilmoittautua kahteen nettikisaan peräkkäin. Nyt tarvitaan vähän pienempää treeniä ja paljon palkkausta!

Nosea mökillä ja töissä

Pääsiäinen vietettiin mökillä. Mökkikausi vaan pitenee! Yleensä ollaan oltu viimeisen kerran lokakuussa ja ensimmäisen kerran toukokuussa - nyt oltiin uutenavuotena ja pääsiäisenä. Veljeni oli tyttärineen mukana, ja Addu ansiokkaasti teki meille nosepiiloja sekä lauantaina että sunnuntaina. Lauantaina aloitettiin ison mökin sivuseinästä, josta piilo löytyi pulkasta hetken tarkennuksen jälkeen. Seuraava alue oli julkisivu, mutta Just löysikin piilon heti ekasta nurkasta rännistä. Kolmas alue oli pikkumökin seinusta; tässä piilo oli irtonaisissa tikkaissa ja näitä piti työstää vähän pidempään kuin kahta ekaa. Neljännen piilon kanssa kävi sen verran huonosti, että Addu unohti kätköpaikan eikä Justkaan löytänyt, kun aluetta ei mitenkään saatu rajattua. Addu kävi sitten tekemässä vielä yhden piilon mökin takaseinälle. Just kävi ensin koko seinän läpi, sitten palasi takaisin ja bongasi kätkön irtonaisen oven takapinnalta.

Sunnuntaina etsintäalueet olivat vajan ja huussin alueella. Ensimmäinen alue oli vajan seinä, kottikärryt, pari kiveä ja lautapino. Just kävi ensin seinän ylimalkaisesti läpi, sitten haisteli vähän kottikärryä, sitten etsi aika tarkkaan lautapinon ja kivet taas vähän sinnepäin. Tässä vaiheessa mietin, että kottikärryä ei kyllä käynyt kokonaan läpi ja pyysin etsimään sieltä - ja sieltä kätkö löytyikin. Jes - kerrankin mä sain pisteen! Toinen piilo löytyi nopeasti puun kaarnasta. Kolmannen kanssa kävi hauskasti: sillä aikaa, kun Addu selitti alueen, Just oli ilmeisesti jo saanut hajun, koska käskyn annettuani se löysi kätkön kompostista noin sekunnissa! Neljäs kätkö löytyi huussin alta ja sekin suoraviivaisesti, joskaan ei ihan yhdessä sekunnissa. Aika super!

Perjantaina pitkä työpäivä, joka katkaistiin nosetreeneillä Katrin + shelttien kanssa. Tällä kertaa oli mun tekemät 7 piiloa, joista 6 sisäpihalla ja yksi laatikkoetsintä aulassa. Teemaksi muodostui ihan vahingossa matalat piilot, joita oli 5! Justilla oli jostain syystä motivaatio erityisen korkealla: se ekaa kertaa haukkui, kun ei päässyt ekana vuoroon! Aloitettiin oven edustalla, jossa piilo oli keskimmäisen roskapöntön alapinnalla. Just kävi ensin koko alueen läpi, sitten tarkisti roskiksia ja tarkensi hienosti oikean paikan. Sitten siirryttiin aulaan laatikoille, joissa meidän kaikki 3 koiraa tekivät valeilmaisun eri laatikolla! Hitto tuo on vaikeeta! Täytyy kyllä panostaa nyt laatikkoetsintään, kun kerran kaikki muut osa-alueet sujuvat niin paljon paremmin. Löytyi se oikeakin kätkö kyllä mutta valeilmaisu oli harvinaisen uskottava. Tällä kertaa sentään itse muistin, mikä laatikko on oikea, joten huijaus ei mennyt läpi. Ja mä kun luulin tehneeni helpomman laatikkoetsinnän, kun hajulappu oli osittain esillä, että koira periaatteessa olisi saanut nenänsä tungettua siihen.

Kolmas alue oli lastauslaiturin edusta, jossa kätkö oli tavaranosturin kourussa. Just etsi ensin roskapöntöt neliösentin tarkkuudella, sitten siirtyi nosturiin. Sai hajun aika pian mutta tarkentamisessa kesti; haju olisi ilmeisesti tullut paremmin ylhäältä päin, nosturin päälle hyppäämällä. Lopulta sai hyvän tarkennuksen tehtyä ja ilmaisi varmasti. Neljäs alue oli lastauslaiturin "sisäpuoli" veräjän takana, ja siellä oli 2 piiloa. Ensimmäinen oli oven alla ja sinne Just meni jotenkin tosi suoraviivaisesti, suorastaan kiskomalla. Toinen oli lattianraossa ja sitä piti työstää pidempään mutta sekin löytyi hienosti.

Neljäs alue oli autokatos, jossa tuuli ihan hulluna! Oltiin Katrin kanssa ihan jäässä ja tuuliolosuhteet tekivät koirillekin haasteita. Ensimmäinen kätkö oli rakennustelineissä ja aika syvällä. Löytyi mutta ei kovin nopeasti. Viimeisen kätkön, päivän ainoan korkean, olin piilottanut "johonkin neljästä pylväästä". Tästä tuli yhden naisen sokko, koska unohdin, mikä pylväs oli oikea! Muistin kyllä, millä sivulla ja että kätkö oli magneettipurkki peltisen reunan alapinnalla mutta ei aavistustakaan, mikä pylväs. Käytiin sitten kaikki neljä läpi ja kätkö löytyi vasta viimeisestä! 

Just huiput treenit tuuliolosuhteista ja laatikkoetsinnän virheestä huolimatta! Just oli ihan liekeissä, hirmuinen motivaatio ja työmoraali, ellei suorastaan työnarkomania! Ei olisi millään malttanut odottaa omaa vuoroa, ei väsynyt yhtään, vaikka piiloja oli niin monta ja jaksoi tarkentaa haastavammatkin kohteet ja käydä läpi tyhjiä alueita, kuten kolme ekaa tolppaa.