Toko + agi

Toissamaanantaina Päivin treenit + kimppatoko. Olipa muuten ihan mielenkiintoiset treenit! Tehtiin muutama liike niin, että oikeesti keskityin liikkeenväliin ja sosiaaliseen palkkaan: seuraaminen, ruutu, L, kierto. Eka siirtymä seuraamisen jälkeen oli aivan huippuhieno 😍 ja siitä tosi hyvällä asenteella lähtöpaikkaan ruutuun ja sitten kunnon bileet ilman palkkoja 🤩 Mutta sitten lähti menemään huonompaan päin. Seuraavaksi oli L ja Just jäi ihan jumittamaan, sekä alussa seuraamaan lähtiessä että ekan käskyn kohdalla. Kyllä se siitä sitten taas tsemppasi mutta paras vire jäi kyllä tuohon. Tehtiin lopuksi vielä kierto.

Jälkeenpäin mietin, että päädyinköhän mä toiseen ääripäähän: biletettiin niin paljon liikkeenvälissä, että koiran isoimmat paukut oli jo käytetty siinä eikä itse liikkeisiin enää jäänyt täyttä panostusta. Lisäksi koutsin kanssa tehtiin sellainen huomio, että Justille pitäisi ladata paljon korkeampi odotusarvo liikkeenaloituksiin silloinkin, kun mä olen vähän pihalla 🤯 kun nyt voittajassa liikkeet ja käskytykset on mulle vielä aika uutta, niin voi tulla hetkiä, että mun pitää kuunnella liikkuria tai muuten en pysty olemaan 100 % koiran kanssa. Olisi tosi hyvä, jos Just ajattelisi, että tää on ihan ok ja kannattaa silti tsempata eikä latistuisi. Tehtiin sitten loppuun muutama tällainen ja kyllä, niissä on tekemistä. On tuo toko kyllä sellainen laji, että aina löytyy jokin pieni osa, joka prakaa ja sen kertautuessa näkyy kokonaistekemisessä.

Kimppatokossa molemmat koirat teki paikkiksen. Justin säästöpossu oli jo ihan lähellä mun piiloa mutta toki se näki, kun kävin tekemässä talletuksia. Vuorotellen käskytykset on jo monta kertaa menneet virheittä. Jokukin on edistynyt hyvin; sen etupalkka on kauempana, ja ihan yhtä varmasti makaa. Just teki lisäksi esim. kaukoja targetilla ja liikkuroituna. Tässä hyvin tuli ilmi yllämainitut omat haasteet voittajan liikkeissä: ensinnäkin joudun katsomaan liikkurin näyttötaulusta jokaisen asennon ja toiseksi sanoin yhden väärän käskyn. 

Joku teki häiriöhommia. Hyvin näkyi edistys jo kahdessa kerrassa: Joku suhtautui ihan tyynesti ryhmän kiihkeisiinkin koiriin. Lopuksi otettiin vielä tyhjässä hallissa luoksaria pallohäiriöllä. Aluksi pikkupallolla ja Joku melkeinpä odotti poiskutsua. Sitten vaihdoin Justin Suomi-palloon ja se oli kyllä paljon pahempi magneetti kuin pikkupallo. Jatketaan harjoituksia!

Torstaina estetreenit, Joku yksinään mukana. Kerroin Hannalle olevani vähän kyllästynyt siihen, että treenataan puomia aina erikseen ja samalla tavalla eikä homma edisty ollenkaan. Päätettiin, että ruvetaan tekemään puomia radan osana. Muokataan kriteeriä niin, että tärkeintä on rento ja turvallinen suoritus kontaktista viis. Eli ei saa loikata niin korkealta, että on vaarallista, mutta "takajalan kynsiosuma" on ihan ok. Ja sellaisia saatiinkin! Tehtiin vissiin 5 kertaa ihan kunnon vauhdista radan osana ja Joku meni joka kerta tosi rennosti ja vauhdikkaasti. Lisäksi tehtiin keinua ja pituus-okseri-hyppysuoraa.

Carita + nose + agi

 13.3. Caritan rallyvalkun viimeinen kerta. Ja olipahan kivaa! Just oli aivan helmi ja tehtiin ihan totaalisessa flowssa. Muutamia tähtihetkiä: ohjaajan ympäri vastapäivään vinkumatta! Paikallakäännös kyltillä 12 ilman pientäkään fiiliksen laskua (tästä palkkasin)! Ihan pokkana tehty peruutus suoran putken jälkeen! 

Ainoastaan puolenvaihdossa edestä tuli kerran pieni väärinymmärrys tehtävästä. Jäi kyllä treenistä niin hyvä mieli, että rupesin ihan miettimään, pitäiskö kuitenkin jatkaa rallya kesäkaudellakin.

Kerroin Caritalle edellisen päivän tokotreenistä ja siitä, kuinka Justin vire laski niin pienestä mokasta. Kysyin neuvoa siihen, mitä voisin käyttää "laastarina", jos vire tolla lailla notkahtaa kehässä tai radalla. Carita vinkkasi, että kun Just hyppää ottamaan namia mun kädestä, niin voisin opettaa sen tempuksi ja vihjesanan alle. Kun se on kuitenkin aika aktivoiva juttu, niin sillä voisi saada vireen ylös, ennen kuin koira ehtii lannistua. Tätä voisi jopa käyttää rallyssa keskellä rataa; siitä todennäköisesti saisi vain -1.

Keskiviikkona nosetettiin Katrilla. Tuli räppäistyä vain yksi kuva, mutta se kuvaa kahtakin aluetta: paperi- ja muovinkeräyshuoneet. Ekassa kätkö oli roskiksen lähempänä seinää olevassa renkaassa, jolloin koiran piti mennä kahden roskiksen puolimetriseen väliin löytääkseen tarkan kohdan. Just oli kiinnostunut kätkön viereisestä roskiksesta, mikä oli loogista, koska ilmavirta varmasti työnsi hajua sinne. Kätkö löytyi kuitenkin ilman apuja.

Tokalla alueella Just kävi ensin kaikki renkaat läpi ja sen tehtyä jonkin aikaa itsenäisesti töitä bongasin kulman seinän ja roskiksen välissä ja ohjasin Justin sinne. Tyyliin kolmessa sekunnissa löytö seinäpellin alta! Jee, piste mulle!

Autokätköstä ei jäänyt erityisiä mielikuvia; taisi olla vähän ylempänä saumassa kuin yleensä. Sitten oli verkkovaraston kaksi käytävää. Täältä ei löytöä saatu, kun kätkö oli sekä korkea että syvä, mikä oli vielä liian vaikeeta. Mutta tässä alueessa hyvää oli se, että pystyin sulkemaan pois 2/3 käytävistä ja rajaamaan alueen Justin käytöksen perusteella yhteen käytävään. Edistystä tämäkin!

Viimeisellä alueella oli 2 kätköä isommassa tilassa. Ekan Just bongasi aika nopeasti, joten palkkasin pienesti. Sitten Just nosti nenäänsä kohti rappusia, ja kun sanoin sille, että saa mennä, se kipitti raput ylös ja ilmaisi heti rappujen ylätasanteelle! Ilmaisu oli kyllä aika erikoinen, kun Just istui nenä ylöspäin, vaikka kätkö oli matala!? Täytyy ottaa uusiksi vastaava tilanne, jossa koira on korkeammalla tasolla kuin minä ja katsoa, millaisia ilmaisuja tulee.

Torstaina Joku sai laatuaikaa estetreenin merkeissä. Tehtiin ainakin puolenvaihtoja muurille ja keinulle sekä puomia. Nää oli taas sellaiset treenit, että kaikki onnistui! Myös puomin osumat oli tosi hienoja tällä kertaa! Keinulla ei olla varmaan koskaan tehty takaaleikkausta, mutta se sujui hyvin, kun Hanna oli ekalla kerralla palkkausapuna kontaktilla ja tokalla toistolla etupalkan kanssa seuraavan esteen takana.

Marraskuun alku

Kätkö oli verhossa. Tän Lyyti löysi superhienosti!

 Kajaanin reissulta palattua heti maanantaina oli ensimmäinen toko+noseilta. Jätin kuitenkin Justin huilivuoroon, myin tokotreenin Katrille ja menin vaan nosettamaan Jokun ja Lyytin kanssa. Joku oli aika pätevä! Suurin osa alueista meni ihan suvereenisti, mutta yhdellä jäin itse hilloamaan penkkiä, vaikka oli selkeästi sanottu, että alueeseen kuuluu myös penkin vieressä naulakko ja lipputeline. Kätkö löytyikin sitten naulakosta... Lyyti taas etsii ja ilmaisee hienosti, jos paikallistaa kätkön melko nopeasti. Jos taas meinaa kestää kauemmin, sillä menee hermot. Saatiin kunnon naurut, kun se Marikan tekemällä alueella etsittyään noin puolet bongasi Marikan alueen vieressä kädet taskussa ja meni tekemään sille kurretemppua 😂 Viimeisellä alueella meinasi tehdä saman Veeralle, mutta kielsin Veeraa tiukasti antamasta Lyytille namia, vein sen takaisin alueelle ja löydöstä palkkana sai sitten mennä kerjuulle! Se on kyllä ihan mahdoton noiden kurretemppujensa kanssa 😂 

Torstaina olin yksin kouluttamassa Hannan ollessa kipeänä. Vaihdettiin ratatreeni estetreeniin ja koulutettavat toimivat avustajina Jokun treenissä. Tehtiin ainakin puomia radan osana. Joka kerta tuli osuma mutta yksi oli vähän niin ja näin. Lopuksi saatiin kuitenkin myös superhyviä osumia. On se jännä, miten ne kyllä ehtii nähdä vauhdissakin, superhyvät osumat ei jää epäselviksi! Sitten tehtiin putki-putki puomin alla eli vähän erottelua. Joku sai ensin palkan siitä ja sitten oli tarkoitus jatkaa vielä ristiin kulmaan. Mutta kun sanoin "eteen", se kääntyi putkesta kohti hallin päätyä ja juoksi siellä 10 metrin päässä olevalle hypylle 😂 Kun siitä ei tullut palkkaa, se jatkoi ihan pokkana rataa! Ja sit tehtiin keinua, josta se myös lähti palkkasanasta Mikaelan luo 15 metrin päähän hakemaan namia! On se kyllä koominen eläin tossa palkkaorientaatiossaan!

Koska ryhmästä oli useampi poissa, jäi loppuun vielä vartti aikaa, joten otin Justin tokoilemaan hetkeksi. Tehtiin kehääntulo, luoksari ja hyppynouto liikkuroituina mutta palkattuina ja sitten vielä siirtymää. Just oli tosi korkeassa vireessä ja kaikki sujui silmät loistaen!

Lauantaina oltiin sovittu Katin kanssa kaveritreenit, joissa muistuteltiin avustamishommaa rallyradalla. Joku sai vähän pelleillä Trian rallyradalla. Justin kanssa sen sijaan treenattiin tokoa. Otettiin ensin kiertoa valmiilla palkalla pitkästä matkasta, n. 18 metristä. Tää meni hienosti, joten sitten kokonainen kierto samasta matkasta ja lopuksi vielä pelkkä paluu niin, että jätin Justin tötsien eteen ja siitä pyysin kiertämään. Toisena juttuna ruutua, jossa takapalkka. Hienosti pysähtyi ekalla toistolla, mistä vapautin etsimään namipalloa. Toisella toistolla pysähtyi taas hyvin, mutta kun sanoin "maa", Katin koira haukkui häkissä ja Justin keskittyminen herpaantui / ei kuullut käskyä. Toisesta käskystä meni maahan ja oli edelleen ruudussa, joten palkkasin. Sitten olin tosi typerä ja otin kolmannen toiston nyt ilman takapalkkaa. Vauhti oli huono (hidas laukka) ja Just ennakoi pysähdyksen. Tän otin ihan omaan piikkiin - ihan turhaa toistaa samaa osaa liikkeestä monta kertaa! Otettiin sitten ruudun keskelle ohjauksia sivusta sekä maahanmenoa kauempaa. Nää meni muuten hyvin, mutta jossain kohtaa Just vähän ennakoi. Lopuksi otin lyhyen seuraamisen, jossa superhyvä asenne ja tästä palkaksi kanatikku.

Sunnuntaina oli toinen kerta Sirken treenejä. Justilla oli ollut la-iltana fyssari, joten tehtiin vain rauhallisia juttuja. Kysyin voi-kaukoista ja tunnarista. Kaukoista sanoin: "Haluan mahdollisimman pienellä toistomäärällä riittävän hyvät kaukot." Sirkellä taisi olla vähän vaikeuksia ymmärtää, kuinka pientä toistomäärää tarkoitin 😂 Justilla on aika kivat liikeradat olemassa, vähän tekee sekatekniikalla napa paikallaan eli ei ihan puhtaasti takajalkakaukoilla. Muut vaihdot on ihan ok, mutta seiso-istu -vaihtoon pitää ottaa erillinen käsky, joka sisältää peruuttamisen istumaan. Ja tähän olisi hyvä käsimerkki alhaalta ylöspäin, koska se työntää koiraa samalla. Tähän tuli myös sellainen neuvo, että tekniikkaa tehdään läheltä ja kaukaa sitten asennetta eli sitä, että koira tekee varmasti ekan vaihdon.

Tunnarissa kokeiltiin ensin, lähtiskö Just käyttämään nenää, kun mennään yhdessä etsimään. Kokeiltiin kolme kertaa ja Just nosteli varmaan kaikkia kapuloita. Sen jälkeen totesin, että kokeillaan toista tapaa, Just ottaa liikaa stressiä siitä, että mä ja kouluttaja ollaan niin lähellä, eikä tällöin malta haistella vaan menee tarjoamisen puolelle. Toinen tapa oli sitten sellainen, että vein oman piiloon ja väärät oli näkyvillä matkan varrella. No, Just etsi tyyliin koko hallin seinustan nosetyyliin mutta olipahan rento ja ohitti hienosti väärät kapulat, joten kokeillaan nyt tällä metodilla! Justin mielestä oli kyllä varmaan tylsimmät treenit ikinä, kun suurin osa ajasta meni jutteluun ja se sai vain vähän ja vain rauhallisia juttuja...

,

Helatorstai

 Helatorstaina oli tarkoitus mennä halliin treenaamaan kaverin kanssa, sitten ulos treenaamaan kaverin kanssa mutta erinäisten muutosten ja muutosten muutosten jälkeen päädyin hallille treenaamaan yksin. Tein Justin kanssa palkattomuustreenin pitkästä aikaa. Oli tarkoitus tehdä 5 liikettä, mutta en ilmeisesti osannut laskea, kun tehtiin loppujen lopuksi 6 liikettä! Eka hyppynouto, jossa kapula kimposi tosi vinoon, joten annoin lisäkäskyn palautukseen. Just näytti kyllä niin varmalta siinä, että ois varmaan hypännyt ilmankin. Sitten taidettiin tehdä kaukot, jotka meni ihan täydellisesti! Luoksarissa muistaakseni Just ei haukkunut mutta ehkä odottaessaan vinkui vähän. Neljäntenä oli liikkeestä istu, jossa nyt jo parempi ilme, vain yhden asennetreenin jälkeen!!! Seuraavana oli kierto, jossa tuli useampi haukku, mutta teknisesti meni täydellisesti ja itsevarmasti. 

Viimeisenä liikkeenä oli ruutu, jossa vähän epäröin, olisiko pitänyt jättää tekemättä, olisiko tämä se viimeinen toisto, joka pitäisi jättää ottamatta. Oltiin kuitenkin jo lähtöpaikalla ja Just odotti innoissaan lähtölupaa, joten lähetin sen ruutuun kuitenkin. Ja se meni hienosti! Selvästi näkyi, että Just on oppinut takapalkan nimenomaan hallissa, koska meni ruutuun tosi voimakkaasti, pysähtyi kyllä kiltisti käskystä mutta selvästi ajatteli, että missähän pallo mahtaa olla. Pitää siis tehdä vastaavaa treeniä eri paikoissa. Pyysin maahan ja tehtiin loppuosa; tämä on sellainen pala, johon pitäisi lisätä jännitettä ja yllätyksellisyyttä, koska tää oli sellainen potentiaalinen lässähdyskohta. Vapautuksen jälkeen Just taas pomppi vasten ja oli ihan kybällä mun kanssa tekemässä, niin siitä sitten loppupalkka. Olin ihan supertyytyväinen vireeseen ja palkattomuuden kestävyyteen; toki liikkeetkin meni hienosti! Liikkeenvälit sujui niin näppärästi, että en edes huomannut fiilistellä niitä. Jatkossa sitten voisin vielä enemmän keskittyä tunteeseen ja siihen fiilikseen, kun koira vaan tulee mukana silmät loistaen. Oksitosiinit virtaamaan! Että vaikka niitä ei palkkaisi, niin olisi tunteella 100-prosenttisesti mukana. Ja etteivät siirtymät ole vain siirtymistä paikasta toiseen eikä mekaanisesti opetettua sosiaalista palkkaa vaan aitoa tunnetta. 

Hallivuoron jälkeen käveltiin Agitokomaalle Jokun agitreeneihin. Tällä kertaa oli estetreeni. Aloitettiin puomilla, jossa muistaakseni hyviä osumia, sitten yksi loikka, jonka jälkeen Joku oikein ajatteli ja tsemppasi ja teki superhienon osuman, josta triplapalkka JA tällä kertaa ei enempää toistoja. Toisena juttuna keinua, jota Joku tällä kertaa teki täysin itsevarmasti ja jopa vauhdikkaasti! Koska tää meni niin täydellisesti, lopetettiin tähän, vaikka aikaa olisi ollut vielä jäljellä. Eli siitä vielä plussa meille!

Kesäkausi avattu rytinällä

 Kesäkausi alkoikin vauhdikkaasti, kun heti ekalla viikolla oli kolmet seuratreenit. Maanantaina maaliskuulta siirtynyt Maijun toko. Meillä oli kaksi asiaa, joita halusin katsoa: paikkaistuminen ja kierto häiriöistä huolimatta ekalla yrityksellä. Olen tyytyväinen siitä, että vaikka ollaan pari vuotta tehty paikkaistumista kestämättömällä tavalla, niin ne muutokset, jotka ollaan jo tehty, ovat oikeaan suuntaan. Voi olla, että Just ei oikeasti ymmärrä tehtävää vaan on istunut vain sen takia, että ruoan päälle ei voi mennä nukkumaan. Tällaiset vinkit saatiin:

• Eri käsky eli ei "istu -paikka" vaan joko pelkkä "istu" tai ihan erillinen, esim. "istu - pysy"
• Palkkaus eri suunnista ja vauhdikkaastikin on ihan ok, jos onglema on se, että koira nukahtaa
• Pidemmissä ajoissa voisi kehua äänellä välissä
• Jos koira menee maahan, nostetaan se kauempaa eli ei mennä sen luokse

Toisena juttuna tosiaan kiertoa. Kerroin Maijulle, että yksissä treeneissä Just ei millään pystynyt luopumaan agilityrenkaasta, joten otettiin se toiselle puolelle ja toiselle pikkutötsiä. Ideana oli, että laitetaan Suomi-pallo valmiiksi merkin taakse ja jos Just lähtee väärälle kohteelle, Maiju pöllii lelun. Niinhän siinä kävi ekalla yrityksellä - tosin Just ei tainnut oikein tajuta Maijun pöllineen lelua, koska se oli jo kääntynyt muhun päin kutsusta. Tehtiin sitten niin, että Maiju vei palkkalelun kierron taakse Justin nähden. Nyt se lähti, haukahti paheksuvasti kohti rengasta, että sinäkin paska siinä 😂, ja jatkoi sitten matkaa kohti kiertoa, josta pallo löytyi. Tähän lopetettiin ja näillä jatketaan. 

Tiistaina alkoi rallykimppa. Teemana oli seuraaminen. Kyltit eivät olleet samoissa telineissä ja kylttivälit olivat pitkiä; tarkoituksena oli palkata koiraa, kun se keskittyy hyvään seuraamiseen kylttien välissä eikä odotusarvo kylttien kohdalla tuleviin temppuihin olisi liian iso. Just oli aivan ihana: seurasi koko ajan yhtä upeasti, suoritti temput täsmällisesti ja palasi aina välittömästi takaisin hyvään seuraamiseen. Alemmalla radalla palkkasin erityisesti temponmuutoksista, oikealle käännöksestä juosten koira oikealla. Ylemmällä radalla Justilla meinasi lähteä oikealla pyörimisissä vähän lapasesta, joten muutin niissä palkkausta rauhallisempaan suuntaan eli namipallosta pikkunamiin. Tällä saatiin oikeastaan heti vinkuminen pois - tätä pitää tutkia lisää. Olin laittanut tahallani pujottelun supervaikeasti nurkkaan, ja sinne menoa palkkasin myös erityisesti. Just tsemppasi kyllä hienosti. Jokulla sujui alempi rata oikein iloisesti. Ylemmällä oli vähän liikaa pyörimisiä, joten ei tehty sitä kuin ihan pikkuisen, ettei vaan sattuis mitään, kun alla oli sunnuntain iso stressi.

Torstaina kauden ekat agitreenit. Ja olipa mannaa sunnuntain järkytyksen jälkeen! Heti karsinasta tullessaan Joku ei meinannut maan pinnalla pysyä, kun oli niin siiiiiisstiiiiiii! Aluksi tehtiin ekaa kertaa täyskorkeaa puomia. Ensin mentiin kerran namin kanssa, toisen kerran Joku meni jo ilman avustusta ja kolmannella kerralla se karkasi niin, että mä jäin ihan lähtötelineisiin! Ja me kun aateltiin, että se varmaan jännittäisi korkeaa puomia tosi paljon! Kontakteista tokalla yrityksellä oli superhieno osuma, josta triplapalkka, vikalla osui mutta vähän yläreunaan. Oltiin kuitenkin tiukkoja itsellemme eikä otettu uutta toistoa. Sitten keinua. Kentän keinussa on löysemmät jouset kuin hallin keinussa, joten se rämähtää kovempaa. Epäilin, että Joku saattaisi jännittää mutta eikä mitä! Meni keinua niin rohkeasti kuin olla ja voi sekä vauhdista että yksittäisenä. Lopuksi otettiin vielä pieni ohjauspätkä, jossa Joku meni sellaisella vauhdilla ja itsenäisyydellä, että mä suunnilleen seisoin paikallani ja lähetin sitä kiertoradalle... Kui super voi olla!

Kouluttamisen jälkeen ja hetki ennenkin tehtiin Justin kanssa paikkaistumisia, jotka sujui hyvin. Sitten tehtiin kiertoa agikentällä Maijun ohjeiden mukaan. Tulipahan taas itse mokattua eeppisesti! Tehtiin ensin yksi toisto lelu valmiina kierron takana. Ja se onnistui! Jos ongelmana on se, että kierto ei onnistu ekalla yrityksellä ja jollain kerralla se onnistuu ekalla yrityksellä, niin miksi pitää olla niin tyhmä, että ottaa toisen toiston???!!! Sen jälkeen Just vaan valitsi hypyn, vaikka mitä tehtiin. Todettiin, että Just oli niin vahvasti agilitymoodissa, ettei lelu voittanut hyppyä. Ei enää tällaista; on aika epäreilua Justille, että se ensin katsoo 1,5 h, kun muut treenaa agilitya ja sitten se luulee pääsevänsä myös, mutta pitäisikin tehdä jotain paskaa kiertoa.

 Jatkossa:

• Jos saadaan yksi onnistunut toisto ekalla yrityksellä, niin lopetetaan siihen.
• Ei tokoilla agikentän puolella vaan parkkiksen puolella. 
• Kokeillaan voittajan kiertohyppyä takaperinketjuttamalla niin, että Just saa kiertämisestä "palkaksi" mennä hypylle.
• Kokeillaan kuuntelutreeniä niin, että ollaan eri kohteista (esim. kiertokartio, hyppy, ruutu ja kapula) muodostetun neliön sisällä ja sieltä pyydän Justia aina jollekin.

Perjantaina vielä kesältä tuntuvan illan kunniaksi nosetettiin Katrin kanssa yliopistonmäellä. Lyyti ja Just pääsi tällä kertaa mukaan. Olipas kivaa ja rentoa! Tällä kertaa tuulikin toimi koirien avuksi ja kaikki piilot löytyivät aika nopeasti. Erityishuomioita:

• Lyytin ilmaisusta jätetään istuminen pois. Sillä on niin selkeä kertova ilmaisu (kohdennus ja pään kääntö muhun päin), että istumisen vaatiminen on ihan turhaa.
• Justilta tuli pari nuolaisua mutta saatiin ne Anitan neuvoilla korjattua.
• Just ja Eeni käyttivät tuulta hyväkseen ja kipittivät suoraan alueen toiseen päähän kätkölle, kun taas Lyyti ja Exe etsivät järjestelmällisemmin koko alueen läpi.
• Kun teet kätköä koloon, tarkista, onko se ontto! Nyt Just kävi ilmaisemassa yhden kätkön seinän toiselta puolelta alueen ulkopuolelta, koska kolo oli ontto, mitä en ollut huomannut.
• Betoniseinällä kätkö tuntuu olevan pistemäinen. Tässä olisi hyvä harjoitella täsmäohjaamista, että ohjaaja näyttää "etsi tästä - etsi tästä" ja katsotaan, malttaako koira ilmaista vain sen, jossa kätkö todella on.
• Erikoisin hajukulkeuma oli tolpan ympäri! Kätkö oli kaiteessa toisella puolella ja useampi koira ilmaisi kaiteesta tolpan toiselta puolelta. Kyllä välillä aivot räjähtää näistä...

Talvikauden viimeiset

 Pääsiäissunnuntaina käytiin hallilla Hannan kanssa. Alunperin oli tarkoitus treenata agikoirat hallilla ja Just ulkona, mutta koska meidän jälkeen tuleva peruikin varauksensa, jäätiin vielä tokoilemaankin hallille. Jokulla treenasi ensin kahdella putkella ja kolmella hypyllä eteenmenoa ja palkan ohitusta. Ensin kävi kysymässä Hannalta, joko lelun saisi. Sitten otettiin vähän enemmän "yhteistä tekemistä" ennen lähtöä ja sitten sujui täydellisesti! Seuraavilla toistoilla yhden kerran Joku meni taas Hannan luo. Hanna sanoi, että hän oli nostanut pallokättään ylös, valmiina heittämään. Se oli ero, jonka Joku huomasi! Kyllä se on ajattelevainen ja huomaa kaiken vauhdissakin! Muilla toistoilla käänsi upeasti fokuksen eteenpäin eikä harkinnutkaan lintsaavansa. 

Toisena juttuna 90 cm korkeaa puomia. Tuo korkeus sujuu nyt oikein rennosti, joten seuraavaksi voidaan varmaan jo kokeilla täyskorkeaa. Aluksi tuli ihan ok osumia, sitten tuli kaksi loistavaa, joista annettiin triplapalkka: namia, leikkiä ja överikehuja. Teki mieli ahnehtia ja ottaa vielä edellinen harjoitus ennen puomia. Annoin Hannalle kanafileenpalan superosuman varalta. No, eipä sitten tullutkaan enää edes ok osumia... Huoh, pitikö taas ahnehtia... Mutta koska meillä on dreamteam, saadaan epäonnistumiset heti purettua eivätkä ne jää vaivaamaan. Siispä toimintasuunnitelma jatkoon: Superosumista triplapalkka. Kanafileet Hannan taskuun jo ENNEN ekaa toistoa eli ei teatraalisesti Jokun katsoessa. Parin loistavan osuman jälkeen lopetetaan, vaikka mikä ois. Aloitetaan vähän vaikeammasta eli ei nollatasosta vaan vaikka ykköstasosta jne, niin treenikertojen myötä tulee edistystä, ei toistomäärän.

Justin kanssa oli tosi hyvät suunnitelmat, mutta toteutus kusi niin pahasti, että hermo meinas mennä. Tarkoitus oli tehdä ensin kiertoa niin, että Hanna heittää yllätyspalkan piilopaikastaan putken takaa. No, lähtöpaikasta vasemmalle oli agilityrengas, jota Just jäi ihan totaalisesti luuppaamaan, ei yhtään pystynyt luopumaan siitä! En halunnut mennä lähelle kiertoa, koska silloin Just olisi nähnyt Hannan. Lopulta mua ärsytti jo niin paljon, että vein Justin ulos kentältä ja sitten takaisin yrittämään uudestaan. Ei, taas oli menossa renkaalle... No lopulta jollain keinolla saatiin Just kiertämään ja sieltähän se lelukin lensi. Huh huh, mikä vääntö! 

Sitten ruutua, jossa myös vääntöä - tällä kertaa Just meinasi mennä agikepeille! Mikähän agilitypäivä sillä oikein oli?! Ruutukaan ei mennyt kuin Römssöössä - ainakin tuli epävarma lähtö, huono palkkaus ja mitä vielä. No, tehtiin sitten vielä pari toistoa niin, että namipallo oli putkenpainon alla piilossa ruudun takana ja sitten saatiin pari loistavaa toistoa ja napakkaa stoppia. Treenin ohessa tehtiin myös pätkiä seuraamista ja jääviä, jotka meni hienosti. Lopuksi vielä testattiin paikkaistumista yllätyspalkoilla eli namit Hannalla, joka ensin seisoi, sitten käveli Justin ympärillä. Skarpista ja keskittyneestä istumisesta fokus muhun sai vapautuksen. Tää näytti tosi lupaavalta!

Keskiviikkona vapaapäivän kunniaksi aamutreenit vuorostaan Annikan kanssa. Joku teki agin ja hoopersin sekoitusta. Treenattiin vähän irtoamista, heittopalkkaa ja palkan ohitusta. Vähän tuli taas ongelmaksi se, kun en itse liikkunut.

Just teki tällä kertaa rallya ja oli loistava! Kyllä tuntui taas tutulta ja turvalliselta mennä rallya tokon jälkeen! Just oli kyllä ihan satasen tyttö tällä kertaa. Koko treenin läpi innostunut, keskittynyt, täsmällinen ja kontaktissa. Tehtiin viime Caritan valkusta lyhennettyä rataa. Keskityin itse sanomaan sivu-käskyn aina pysäyttävälle kyltille tullessa ja tää vaan toimii, kaikki säätö ja epävarmuus jää pois! Kääntävillä kylteillä harjoittelin sitä, että itse kävelen kohti kylttiä enkä näin aja koiraa kylttiä päin. Palkkauksen suhteen erityishuomio oli kontaktin pysymisessä seinää kohti mennessä - ja sehän pysyi, ei yhtään katkoa! 

Ensin tehtiin puoli rataa ilman välipalkkoja ja pysäyttävältä kyltiltä nurkkaa kohti seuraamisesta purkkipalkka. Sitten pari välipalkkaa ja loppurata taas ilman. Maaliin tultiin ihan takanurkkaan ja taas kontakti säilyi, mistä kanatikkupalkka. Rata alkoi pyörähdys - liikkeestä istu - liikkeestä kutsu - ohjaajan ympäri. Tässä palkkasin pyörähdystä ennakoivalla kädellä, joka on kyllä ollut meille ihan kullanarvoinen vinkki - ei yhtään virhettä eikä edes epävarmuutta treeneissä eikä kisoissa pyörähdellessä ole enää tullut. Liikkeestä kutsun palkkasin ohjaajankiertoon suoraan eli Just ns. jatkoi liikettä lennosta mun ympäri ja tää toimi myös kivasti. Lopussa oli sarjahyppy + peruutus oikealla. Se oli aika haastavaa mutta onnistui, kun linjasin tarkasti peruutuskyltille. Just on vähän etäällä hyppyjen jälkeen, ja siitä ei peruutukseen lähde, mutta kun otin sen kunnolla seuraamaan ja valmistelin huolellisesti, peruutus sujui hyvin. Jos tokossa tuntuu, että kisoihin ei oo asiaa, niin rallyssa tuntuu päinvastaiselta. Just mun tähtipelaaja 😍

Torstaina kauden viimeiset agitreenit. Hallissa oli tiistain valkkuryhmän rata, joka oli ihan painajaismainen hyppyviidakko! No ei se hyvin mennytkään - pitkästä aikaa tuntui, että Joku hölkyttelee. Muutaman yrityksen jälkeen pohdittiin Hannan kanssa asiaa ja todettiin, että radassa ei pääse oikein missään kohtaa kiihdyttämään. Otettiin sitten jotain etupalkalle ja kyllä se sieltä lähti mutta edelleen terävin kärki puuttui. Tauon jälkeen sama homma. Päätettiin sitten muuttaa suunnitelmaa ja ottaa keinua radan osana. Otin kanatikun käteen aikomuksenani palkata sillä ja pim - Joku lähti yksinään juoksemaan rataa tarjoten kaikkea mahdollista! En meinannut perässä pysyä, kun se otti musta salama -vaihteen päälle! Otettiin sitten pari keinua radan osana ja joka kerta oli yhtä vauhdikas. Hanna halusi vielä nähdä alkuradan herkkupalkalla ja siinäkin oli ihan eri vaihde päällä, joskin itse eksyin... 

Jokua on aina palkattu agilityssa lelulla. Oiskohan kerran tai kaksi se tehnyt paremmin namilla, ja silloin se johtui hormoneista. Olin ihan tosi hämmentynyt tästä. Toisaaltahan on hyvä, että on useampi toimiva palkka - jos jonain päivänä ei oo hyvä leikkifiilis, voi palkata namilla. Mietin myös, että voisin esitellä Jokulle namipallon ja pitää sitä sitten varavaihtoehtona, jos joskus tavallinen lelu ei nosta tarpeeksi. Kyllä vaan koirien kanssa treenaaminen on mielenkiintoista! Aina ne keksii jotain uusia juttuja, joita ei "koskaan ennen " oo tapahtunut... Siitä sitten pohditaan, miten siihen reagoida ja mitä muuttaa treenitavassa.

 

Loistava kaudenpäätös rallyvalkussa

 

Viime viikolla viimeiset Caritan treenit tällä kaudella. Teema olikin meille tosi sopiva: liikkeellelähdöt. Tämä oli ihan loistavaa, koska pääsin palkkaamaan niistä miljoona kertaa. Tällä kerralla saatiin myös muutama aivan helmi vinkki, joita pääsin heti soveltamaan lauantain kisoissa.

Alkusuora meni oikein mukavasti ja Just tulee hienosti kontrolliin suoran putkenkin jälkeen. Päädyn paikallakäännöksessä vasempaan oli ensimmäisessä perusasennossa vähän säätöä. Takasuoralla taas vähän jännitti nurkkaa kohti meno ja kontakti katkesi hetkeksi. Samoin eteentulon valmistelussa säätöä. Askeleet 1-2-3 tuntui Justin mielestä vähän tylsältä; se tuli kyllä mutta vire kyllä vähän laski. Keskisuoran päädyn täyskäännöksessä ajoin Justin liikaa kohti kylttiä ja sitä vähän ahdisti. Sarjahypyn jälkeinen peruutus yllättäen onnistui! Tässä vinkit koottuna:

• Mun kannattaisi sanoa pysäyttävälle kyltille tullessa "sivu". Etenkin jos kävelen nopeasti, pysähdys tulee Justille vähän yllättäen ja sen takia perusasentoon tulossa tulee joskus vähän säätöä. Lisäkäskyllä koira ehtii reagoida ja pysähdys on harmonisempi ja yhtaikainen. Tällä oli tosi iso merkitys ja ero näkyi ihan jokaisella pysäyttävällä kyltillä!
• Jos kontakti katkeaa ja koira jää, älä jää katselemaan taakse, tuleeko se - ei se silloin ainakaan tule. Ollaan aiemmin tehty sitä, että hypähdän "pois alta" mutta mun mielestä Just ei skarppaa siitä vaan tulee epävarmemmaksi. Nyt Carita ehdotti tähän "nopeenopee"-käännöstä eli käännyn 360 astetta koirasta poispäin, että se lähtisi jahtaamaan!
• Kääntävillä kylteillä mun kannattaisi linjata itseni kohti kylttiä. Tällöin koiran linja on kyltistä ohi eikä kylttiä päin. 
• Askeltehtävissä kannattaisi tehdä jotain yllätyksellistä, esim. lähteä juoksemaan tai palkata vauhdikkaasti jossain keskellä tehtävää, esim. 2 askeleen jälkeen, ettei koiran mielestä tehtävä tuntuisi jankutukselta.

Näillä eväillä sitten lauantaina Tampereelle tuplakisoihin! Näistä tulee erillinen postaus.

Keskiviikkona käytiin Saaran kerhohuoneessa nosettamassa. Just oli ihan hoplopissa ja surffaili ihan fiiliksissään uutta aluetta. Ei ollut ajankäytöstä tietoakaan 😂 Ens kerralla pitää muistaa tehdä oikeesti jonkinlainen suunnitelma ja ensinnäkin ihan varmistaa, montako kätköä ja missä tilassa! Nyt kävi nimittäin niin, että Saara sanoi: "Kätköjä on 2 ja alue alkaa heti tästä ekasta seinustasta." Mä ymmärsin jostain syystä niin, että ekalla seinustalla on 2 kätköä. No se eka löytyi aika nopeasti naulakon alta, mutta sitten jäätiin suhaamaan sitä ekaa seinustaa ennen kuin tajusin varmistaa, että siis koko kerhohuone on aluetta. No löytyihän se toinenkin kätkö sitten tuolista, kun etsittiin oikealta alueelta 🙈

Torstaina Jokun agitreenit. Tehtiin 90 cm korkeaa puomia, joka sujui aivan loistavasti ilman vauhtia mutta vauhdin kanssa ei sitten enää sujunutkaan. Ei saatu puomia mitenkään kiilattua niin, ettei se olisi heilunut ja luulen, että tämä on osasyy loikkien määrään. Oli tavallaan vähän hämmentävääkin huomata, miten totaalisesti osumatarkkuus hajosi, kun tehtiin radan osana. Johtuiko se sitten vireen noususta, mun juoksemista vai jostain muusta, en osaa analysoida. Jatkamme harjoituksia! Näissä treeneissä oli aivan huikeaa Jokun toistonkestävyys! Se oikeesti vaan juoksi kerran toisensa jälkeen eikä lannistunut, vaikka aina ei mennytkään nappiin, ja vielä viimeisellä minuutillakin teki melkein samalla draivilla!

Kimppatreenejä osa 2

 Kahdet kimppatreenit alkuviikolle: ensimmäiset maanantaina Maijun treenien aikaan valkun sairastuttua. Tehtiin ensin paikkis Elsin, Rinin ja Inkin kanssa. Jätin tällä kertaa namin korkeammalle tasolle puomin telineeseen (n. Justin pään korkeus). Alku menikin hyvin mutta jossain vaiheessa Just meni maahan. Laitoin sitten loppuajaksi namin taas etutassujen väliin. EVL-koirien tekemät maahanmenon + luoksetulon Just kesti hyvin ja palkkasin heti. Juttelin Pipsan kanssa tuosta maahanmenosta ja paikkiksen palkkauksesta. Pipsa heitti, että voisko makuulle meneminen olla rauhoittelua -  voisi hyvinkin pitää paikkansa! Tuotahan on viime aikoina esiintynyt vain vieraampien koirien kanssa treenatessa. Palkkaukseen Pipsa ehdotti sellaista, että pitäisin namin siellä Justin edessä MUTTA ottaisin sen sieltä ja mentäisiin syömään se "kehän" ulkopuolelle. Näin mielikuva jaloissa olevasta namista säilyisi mutta saataisiin muokattua kuvio lähemmäs sellaista, jonka voi toteuttaa kokeessa.

Tällä kertaa kokeilin kiertoon sellaista, että ei tehdä toistoja peräkkäin vaan aina jotain väliin. Tarkoituksena oli pidentää matkaa 10 metristä ainakin 15:een. No ei toiminut kovin hyvin. Eka kerta oli loistava mutta sitten Just alkoi soveltaa ja pahimmillaan juoksi vain muutaman metrin ja alkoi haukkua. Jatkossa kokeillaan yksi toisto per treeni ja se yksi voi sitten olla pidemmästäkin matkasta. Sitten kokeiltiin samaa seuraamispeliä kuin Hannan kanssa viime viikolla. Tämäkin toimi aluksi ihan upeasti; Just seurasi täydellisesti, juoksi hakemaan Annikalta namin ja juoksi heti takaisin tarjoamaan seuraamista. Jossain vaiheessa Just alkoi mieluummin jäädä Annikan luo ja sitä joutui kutsumaan eli suoritus huononi selvästi. Yksi myönteinen juttu kuitenkin saatiin lopputreenistäkin: tein käännökset vähän loivasti ja silloin Justin asenne säilyi parempana. Otan mieluummin pistevähennykset kuin mielensäpahoittavan koiran!

Sitten otettiin ruutua takapalkalla. Ekalla kerralla stoppi ei ollut hyvä, mutta onneksi Just ei myöskään löytänyt namipalloa putkenpainon mutkasta, joten ei päässyt palkkaamaan itseään. Toinen toisto oli hieno! Otettiin myös kutsua, jossa nyt oli ainakin vauhtia! Viimeisenä liikkeensä vielä luoksaria putken ja ruudun vierestä - tällä kertaa Just kuunteli hyvin eikä ehdotellut ruutua. Halusin vielä ottaa yhden kierron kanatikkupalkalle, vaikka tiesin, että se on ahnehtimista - eikä olisi kannattanut, en saanut sellaista toistoa kuin olisin halunnut.

Treenin lopuksi Annika sanoi varovasti, että olikohan Just vähän väsynyt, kun toistonkestävyys oli niin huono ja kiertotreeni meni ihan pelleilyksi. Olin jo sanomassa, että ei kai, mutta sitten mietin, että niin, olihan sillä viikonloppuna aika paljon menoa. Toisaalta Just oli vauhdikas mutta on se kovempaakin juossut. Parhaiten väsymyksen näki kuitenkin sen silmistä, jotka olivat vähän "hullut". Ja juuri tuo keskittyminen ja toistonkestävyys toki kärsivät väsyneenä. Hyvä, että Annika otti tuon esille - täytyy taas jatkossa katsoa enemmän koiraa kuin seurata orjallisesti treenisuunnitelmaa. Näissä treeneissä tuli kyllä ahnehdittua kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Joku pääsi tähän treeniin tekemään leluruutua, vauhtinoutoa ja kiertoa ja teki kyllä tosi hienosti, joskin meinasi suorittaa kierron takaperin 😂 

Keskiviikkona aloitin minilomani aamutreeneillä Annikan kanssa. Tällä kertaa Justin vireystila oli hyvä ja se teki loistavan kisamaisen setin: luoksari, ruutu, kierto, tasamaanouto, kaukot alustalla, hyppynouto ja seuraaminen, jonka keskeltä palkka. Kaikki meni kyllä aika nappiin ja vire pysyi ilman mitään ongelmaa - no olihan tuo setti melkein lempiliikettä toisen perään. Ääntäkään ei tullut kuin kierrossa pieni ja noudossa kapulalle ärinä. Tämähän oli nyt 7 liikettä eli avoimen luokan liikemäärä - joskin enemmän vauhtiliikkeitä - mutta kaikki liikkeet seuraamista lukuun ottamatta tehtiin kuitenkin kokonaisina.

Toisena juttuna tehtiin asentopeliä kaikkine variaatioineen: seuraamisesta, vauhdista putkelta, loppuosia ja L:nä. Maahanmenoissa tuli tällä kertaa eniten stipluja. Vauhdista istuminen oli vaikein, siinä ekalla kerralla jäi seisomaan mutta tokalla onnistui. L:ssä ensin palkkasin ihan seuraamisesta, sitten tehtiin liikkuroituna eka sivu (asentona istu), käännös ja palkkasinkin siitä, kun Just seurasi ihan kybällä. Itse kyllä onnistuin eksymään ja kiemurtelin ihan ihme reittiä koiran ympäri.

Joku teki keinua radanosana ovaalinmuotoisella radalla. Ei ainuttakaan epäröintiä! Joka ikinen kerta itsevarma ja innokas keinusuoritus. Radanluku ovaaliradalla meni myös kivasti eikä mun tarvinnut juosta mukana. Lopuksi vähän temppuiltiin seuraamista ja jääviä ja sen sellaista.

Vuoron lopuksi otettiin vielä paikkista Pipsan neuvoin. Rivi oli tällä kertaa erityisen hauska: oikealla Just teki paikkaistumista, keskellä Annikan poika Topias makasi selällään ja vasemmalla Elsi teki paikkamakuuta! Ensin mulla oli iso ja varmasti näkyvä nami Justin edessä ja vapautuksen jälkeen mentiin syömään se kentän reunalle. Otettiin vielä toinen, ihan lyhyt paikkis (n. 15 sek), jossa nami oli pieni eikä näkyvä ja taas palkka tuli kentän reunalla. Vaikuttaa ihan lupaavalta systeemiltä! 

Kimppatreenejä osa 1

 

Lauantaina 5.3. kimpparally, johon otin kaikki koirat mukaan. Ensin teki Joku, ja se oli niin ihana, että pyysin Katria kuvaamaan. Ei se kyllä kovin paljon osaa mutta ainakin on iloinen! 😍 Ja se on paljon se, koska ei siitä niin kauan ole, kun se rallytreeneissäkin oireili. 

Lyyti teki molemmat pätkät kerrasta purkkiin, se otti taas tehtäväkseen näyttää nuoremmille, miten tää hommat hoidetaan 😎 Lyyti oli aivan suvereeni eikä oikeastaan mikään tuottanut haasteita, mikä on aika makeeta, kun rata sisälsi erotteluja. 

Justin kanssa vahvistin etenkin noita erotteluja ja aika hyvin muistaakseni meni. Rallyssa ei oikeastaan tule stipluja, kun voin antaa pienen käsimerkin. Toki tämä on epäreilua tokoa ajatellen, joten yritän mahdollisimman paljon tehdä pelkällä käskyllä. Lisäksi palkkasin liikkeestä kutsusta ja seiso-istu-vaihdosta ja sitten muuten vähän kaikesta.

Keskiviikkona aamutreenit Hannan kanssa, mukana myös pikkukety Venla. Jokulle kaksi isoa edistysaskelta: ensin tehtiin täyskorkeaa keinua radan osana. Ekalla kerralla iski ramppikuume mutta sitten sain Jokun aivopestyä, että kyllä sä uskallat ja sitten sen jälkeen meni tosi reippaasti ja itsevarmasti! Toinen iso vaikeutus oli puomin nostaminen 90 cm korkeuteen. Ensin ei meinannut millään uskaltaa. Sitten otettiin kanafileet kehiin ja niiden voimalla uskalsi tulla kerran ja toisen. Sen jälkeen juoksikin tätä korkeampaa puomia ihan samalla fiiliksellä kuin matalampaakin ja meni aina ihan onnessaan hakemaan namia Venlalta. On kyllä ihanaa, että vaikka sen mielestä lapset on epäilyttäviä, niin sitten kun ottaa jonkun lapsen meidän laumaan, niin se onkin ihan ok. Hyvää harjoitusta Jokulle!

Just teki ensin kisamaisen: kierto, liikkeestä istu, luoksari, hyppynouto. Meni oikeastaan aika nappiin eikä palkkojen jättäminen sermin taakse tunnu enää yhtään ahdistavalta. Palkattuna tehtiin kaukopeliä Venlan täppäillessä vieressä; Just keskittyi tosi vahvasti sulkemaan Venlan ulkopuolelle ja teki niin täpäkät vaihdot, että! Toisena juttuna kokeiltiin seuraamista niin, että aina hyvästä seuraamisesta vapautin Justin hakemaan namia Hannalta ja Venlalta. Pienen palkkaajan käsi olikin sopivasti Justin nenän korkeudella, joten Justin mielestä tää oli hauska juttu! Aika kivoja seuraamispätkiä saatiin tällä ja myös käännöksiin vähän parempaa asennetta. Sitten tehtiin pari luoksaria haasteilla, että Venla häiriköi lähtöpisteessä ja mä menin kutsumaan putken viereen nurkkaan. Tästä sitten kanatikun kanssa tauolle.

Lopputreenistä Hanna halusi Hulalle vielä koirahäiriötä, niin Just tuli tekemään paikkaistumisen, jossa palkka oli tällä kertaa putken päällä eli korkeammalla tasolla. Joku teki myös pari temppua, kun Just oli Hulalle liian helppo häiriökoira 😊

Torstaina vielä yhdet sinkkutreenit, kun otin Justille 4 nosekätköä töissä, kaikki sisäetsintää. Yksi kätkö oli rullakoiden välissä. Oli tarkoitus tehdä löytö-podcastissa mainittu saavuttamaton kätkö, joka avataan, kun koira ilmaisee. Ideana siis oli, että Just ilmaisisi sen tuosta, mistä Joku kuvassa (Justille oli suljetumpi rullakkojen välinen tila) mutta Just keksi oman ratkaisun menemällä rullakon päälle ja ilmaisi sieltä. Mun olisi ehdottomasti pitänyt palkata tästä; luulin, että siirrännäinen oli pidemmällä rullakon alla mutta se olikin ihan tuossa metallireunan ja puupohjan raossa. Siksi pyysin Justia vielä näyttämään uudestaan toiselta puolelta, mikä oli ihan tyhmää - sehän oli mennyt niin lähelle hajulähdettä kuin mahdollista! Toinen aulakätkö oli lattianraossa. Sitä Just etsi aika kauan ja ilmaisi vasta, kun osui ihan kohdalle. Ilmeisesti haju ei siis levinnyt kunnolla sieltä.

Kolmas ja neljäs kätkö oli korkeita (125 cm  ja 110 cm) toisen puolen aulassa. Ensimmäisellä ihan huikean hieno ja nopea etsintä + ilmaisu! Toisella kesti kauemmin, mutta alue oli ulkoeteinen, jossa oli tosi voimakkaat ilmavirrat ja nämä hajut olivat vanhentuneet jo 3 tuntia, joten haju oli levinnyt laajalle. Tässäkin erinomainen ilmaisu sitten, kun Just löysi hajulähteen. Kyllä korkeat vaan on edistyneet huimasti!

Tuplatorstai + kehätreeniä

 Viime viikon torstaina ensin Jokun agitreenit ja niiden jälkeen vielä iltavuoro rallya Justin kanssa Espoon koirakeskuksessa. Jokulla oli estetreeni, joten tehtiin puomia ja keinua. Puomi edelleen 60 cm korkea, koska en ole ollut tyytyväinen Jokun juoksemisen rentouteen puomilla. Tänään vahvistui, miksi joskus tekee loistavia osumia, joskus loikkia tai puomin ohituksia: Kaikki on kiinni puomin tukevuudesta. Jos puomi saadaan kiilattua paikalleen niin, ettei se heilu yhtään, tulee 100 % täydelliset osumat. Sitten kun puomi heiluu, Joku joko loikkaa, menee puomin ravissa tai alkaa ohitella puomia. Tällä kertaa kaikki muut toistot oli ihan unelmaosumia paitsi yksi kerta, jolloin alastulo heilui ja sillä kertaa Joku loikkasi. Tämän kertaiseen treeniin oltiin niin tyytyväisiä, että ens kerralla nostetaan puomi seuraavaan korkeuteen eli 90 senttiin.

Keinu olikin sitten ekaa kertaa täyskorkeana! Ekalla kerralla Joku epäröi mutta meni kuitenkin, kun aivopesin sen uskaltamaan 😁 Seuraavalla kerralla iski jännitys ja Joku hyppäsi keskeltä pois. Sitten taas uskalsi ja viimeinen toisto oli jo itsevarma ja rohkea! Ja mikä makeinta - sujuu suoraan radanosana, jopa ehkä paremmin kuin yksittäisenä! Jokun kanssa pitää vaan muistaa, että jos se hyppää kerran keinulta alas, niin ei pidä vielä luovuttaa eikä edes helpottaa liikaa. Ja sitten tukemisen vs. painostamisen raja on hyvin häilyvä. Mutta tärkeä virstanpylväs kuitenkin!

Jäähkän jälkeen ajeltiin Kiloon Espoon koirakeskukseen tekemään vieraan paikan lähtötreeniä Tiltun kutsumana. Kisamaista tilannetta ei saatu aikaan, kun Just sai tulla katselemaan rataantutustumista ja virittäytyä siinä tunnelmaan, mutta muuten hyvät treenit kyllä. Tila oli aika pieni ja porokoiralle lämmin, joten siinä oli jo haastetta. Palkkasin heti ekan lähdön, sitten ekan kyltin, tokan liikkeellelähdön jne. Kaikki meni ihan loistavasti, ja Just oli erinomaisessa vireessä läpi treenin! Palkkailin myös nurkkaa kohti menosta ja seinän läheisten kylttien suorittamisesta. Itse kyltit menivät aika varmasti, en ainakaan muista, että missään olisi ollut teknisiä haasteita. Kyllä vaan vahvistuu päivä päivältä, että kun vire on sopiva, Just pystyy mihin vain.

Sunnuntaina sitten valkkukavereiden Sadun ja Marjan kanssa kehätreenit Kat-tilassa. Pyrin tekemään Justille mahdollisimman kisamaisen asetelman: Just odotti autossa rataantutustumisen ajan, kehään mentiin sermien raosta, Satu oli "ajanottajana" istumassa tuolilla alkusuoran päässä ja Marja oli "tuomarina". Ja kyllä vain näinkin pienellä vaivannäöllä sai koiralle kisafiilistä, sen verran Just katteli ympäriinsä, että varmaan aavistuksen jännitti. MUTTA tuli hyvin sivulle ja teki loistavan liikkeellelähdön, josta kanafilepalkka. Olin tosi tyytyväinen siihen, että Just tsemppasi, vaikka olikin aavistuksen epävarma. Jälkeenpäin mietin, pitäisikö pitää tavoitteena sitä, että se olisi ihan rento eikä jännittäisi yhtään... mutta Marja kannusti mua sanomalla, että on antanut koiralleen luvan katsella eikä hermostu itse, jos koira vähän paineistuukin, kunhan pakka saadaan takaisin kasaan. Tämä näytti heillä toimivan superherkkiskoiran kanssa, joten taidan itse ottaa saman ajatusmallin.

Palkkailin vielä eri kohdista lähtöä, ekalta kyltiltä ja Satua kohti seuraamisesta. Radan tehtävät menivät ilman suurempia haasteita. Yhteisellä ajalla tein vielä kehääntuloja sermin raosta, palkkailin kaikesta kontaktinotosta häiriössä sekä otin vähän tokoseuraamisen käännöstä vasempaan Maijun treeneissä napatulla tavalla. Kokeilin kehääntuloja myös koira oikealla ja ne tuntui tosi hyvältä! Lopuksi otettiin paikkis, joka sitten menikin ihan onnettomasti! Tai siis Just meni kahdesti maahan. Luulin jo, että oltaisiin päästy eroon tuosta ongelmasta mutta ei näköjään olla. Voi olla, että vieraassa paikassa tekeminen vieraiden koirien kanssa aiheutti tämän, mutta ei tämä ihan selvä peli ole, koska kuitenkin kaverit oli lapinkoiria eikä mitään uhkaavia tyyppejä. Täytyy varmaan seuraavalla kerralla esim. Maijun treeneissä miettiä vähän palkkauksen muuttamista, koska selvästi tuo etupaikka jalkojen juuressa ei kanna tilanteeseen, jossa sitä ei ole.

Puomitreeniä ja tokoilua

 Viime tiistaina Hannan + Venla-tytön & Hulan ja Pikan kanssa aamutreenit. Mua vähän jännitti etukäteen, haukkuuko Joku Venlaa paljonkin ja pystyykö yhtään keskittymään, kun lapsi taapertaa ympäri hallia. Mutta Joku ottikin Venlan laumaansa, ei haukkunut kertaakaan ja pystyi treenaamaan ihan normaalisti! 😍 Jokua tuntuu selvästi auttavan se, että tullaan samalla kyydillä ja samaan aikaan hallille / muuhun paikkaan. Ihan sama toimi kesällä, kun Annikan lapsi oli meidän kanssa uimareissulla. Voisi olla tosi vaikeeta, jos lapsi vaikka yhtäkkiä pamahtaisi halliin tai treenikentälle.

Joku teki juoksaria madalletulla puomilla (60 cm edelleen). Toiseen suuntaan loistavat osumat, toiseen suuntaan ei. Taitaa olla kiinni siitä, kuinka paljon puomi heiluu. Tukevassa alastulossa juoksari onnistuu paljon suuremmalla prosentilla. Toisena juttuna keinua, joka nostettiin jo yhtä nappia vaille täyteen korkeuteen! Tehtiin taas radan osana putki - keinu - hyppy. Edellinen korkeus meni ihan suvereenisti, uusi korkeus onnistui ekalla mutta tokalla iski epävarmuus. Otettiin sitten taas erikseen kerran ja sen jälkeen sujui taas radan osana. Eli toisaalta tuntuu, että Jokulle on helpompaa tehdä radan osana mutta toisaalta kuitenkin aina pitää kerran epäröidä. Jokun kanssa on tärkeintä, että sen itseluottamus pysyy korkealla, koska keinu tehtävänä (heiluva alusta) on sille lähtökohtaisesti jännä. Pitkällä ollaan!

Just teki ensin purkkipalkalla kehääntulon + rallyradan lähdön. Sanoin Hannalle ja Venlalle, että nyt saa häiriköidä, mutta en osannut ennakoida, että Venla keksisi poistaa meidän kyltit 😂 Oli tarkoitus tehdä kehääntulo ilman palkkaa, mutta koska Just piti niin upeasti kontaktia pikkuapparin sählätessä kylttien kanssa, en voinut olla palkkaamatta. Hetken odottamisen jälkeen Hanna sai kyltit paikalleen ja otettiin liikkeellelähtö, joka oli upea! Tästä ansaittu purkkipalkka. Tässä välissä tehtiin vähän ohjatun loppuosaa, joka sujui erinomaisesti. Sitten jääviä sekä seuraamisesta että putkelta. Taisi tulla yksi stiplu. Putkelta tullessa stopit maahan ja seis oli hienoja mutta istuminen ei onnistunut ekalla yrityksellä. Sitten yhdistettiin ohjattu koko liikkeeksi. Alkuosa meni ihan loistavasti! Just malttoi luopua kapuloista ja lähti seuraamaan todella hienosti, myös täyskäännös ja stoppi olivat hyvät. Mutta sitten se oli ehtinyt jo unohtaa koko kapulat ja meni näyttämäni suunnassa oleville tötsille, joka oli levitetty Venlaa varten. Vein uudestaan stoppipaikkaan ja lähetin ja nyt löytyi kapulakin.

Seuraavana juttuna hyppynoutoa, jossa halusin testata ihan ite keksimääni ideaa namipallon käytöstä. Ja ihan olin ylpeä itsestäni, koska tää toimi loistavasti! Meni näin: Heitin namipallon esteen yli ja sanoin "jes" hypyn päällä. Just hyökkäsi namipalloon ja söi sieltä palkan. Sitten pyysin sitä tuomaan pallon mulle. Taas hypyn päällä "jes" ja Justin tuotua pallon täytin sen uudestaan ja heitin Justille. Tässä onnistumisprosentti oli 100, kun heitto oli suora tai vähän vino. Kun heitin reilusti vinoon, jouduttiin vähän vääntämään - ekalla yrityksellä Just yritti oikaista pallolle esteen ohi. Kutsuin takaisin sivulle ja sen verran tuli epävarmaksi, ettei lähtenyt ekasta käskystä. Mutta kun lähti, sai heti menohypystä palkan. Namipallo toimi ainakin meillä tässä hyppynoutotreenissä paremmin kuin muu lelu, joka suussa koira olisi lähtenyt rallaamaan tai namialusta, jota ei olisi voinut tuoda takaisin. Ehkä vinoimmissa toistoissa olisi auttanut heitto pidemmälle, ettei pallo olisi näkynyt niin suoraan. Viimeisenä juttuna tehtiin vielä luoksari kaikkien välineiden läpi ja Venlan häiriköidessä luvan kanssa. Hieno vauhti oli! Parasta tässä treenissä oli, että Just seurasi hyvällä fiiliksellä, vaikka edellisenä lauantaina iskikin paha mieli rallytreeneissä.

Torstaina Jokun agitreenit. Ratapiirros ei oikein sopinut meille, joten tehtiin taas madallettua puomia + pätkä 8-13. Olin ottanut Pikan tiistain treenistä mallia ja Jokulle oli paremmat namit mukana. Ihan sama kaava toistui kuin tiistainakin eli puomin heiluessa oli huono onnistumisprosentti. Siinä sitten Hannan ja Saaran kanssa kolmistaan kiilattiin puomia napakaksi ja onnistuttiinkin siinä. Sen jälkeen neljä perättäistä täydellistä osumaa! Eli tämä on nyt tosi tärkeä muistaa, että puomin pitää olla tukeva Jokulle, että treeni on sille reilu.

Sitten oli tarkoitus mennä pätkä 8-12. Kun vielä Hannan kanssa mietittiin askelkuvioita, Joku oli jo kerinnyt mennä ykkösen ja putken ja oli ihan liekeissä, että näytä vaan, mihin mennään, niin mä meen! No ei sitten muuta kuin lähetin sen ysille ja putkeen ja lähdin villasukat vinkuen pinkomaan eteenpäin. Este nro 12 meni vähän runnomiseksi, mutta hienosti Joku otti sen, kun painoin sopivasti linjaa. Tästä lelupalkka Hannalta. Sitten otettiin erikseen takaakierto 12-13, palkkasin liikkeeseen lelulla. Viimeisenä sitten koko pätkä 8-13 ja meni niin upeasti! Taas kunnon kiihdytys tuossa suoralla, Joku otti hyvin esteen 12 eikä yhtään käynyt kysymässä Hannalta palkkaa vaan suoritti ohjauksen mukaisesti takaakierron 13, josta sitten sai juosta leluun. Ihan superfiilis jäi näistä treeneistä! Perusasioiden treenaaminen on ihan kivaa mutta täysii juokseminen on kyllä ihan parasta!

Kimppatreenejä

Viime viikon maanantaina vapaavuorolla hallilla Annikan kanssa. Joku aloitti ruudulla ja nyt tehtiin ihan leluruutua. Erityisen kivaa Jokun mielestä oli ryömiä ruudussa lelu suussa 😂 Toisena juttuna keinua. Ensin samalla tasolla kuin viimeksi ja lähestyminen putkelta. Tämä sujui loistavasti, joten nostettiin yhdellä. Ekalla yrityksellä Joku totesi, että ihan eri tehtävä, en uskalla. Sain kuitenkin hämmentävän hyvin tilanteen purettua ja heti toka yritys onnistui. Aika pian otettiin lähestyminen putkelta ja vauhdista tuntui olevan helpompi mennä. Tästä vielä palkkasin namilla keinulta, mutta Annika kysyi, pitäiskö palkata lelulla. Mustakin tuntui siltä, joten otettiin vielä putki - keinu - putki lelupalkalla ja nyt meno oli taas itsevarmaa ja vapautunutta! Keinun taso oli nyt treeniliivin taskun yläreuna, kun viimeksi oli alareuna.

Justilla oli tällä kertaa ohjelmassa ruutu - liikkeestä seiso - luoksari - kaukopeli. Meinasin lähteä tekemään palkat taskussa mutta viime hetkellä muistin jättää ne pois ja tällä kertaa vein ne puomin päälle (Justin näkemättä). Ruutu oli ihan täydellinen! Tai no ainakin koiran puolesta; itse meinasin unohtaa maahan-käskyn ruudussa ja Annika joutui sanomaan "käsky". Liikkeestä seisomisen alkuseuraaminen, stoppi ja kiertäminen hyvä, mutta lopussa Just ei istunut. No, eipä me tosiaan olla pitkään aikaan treenattu seisomisesta istumista, vain stoppeja ja seisomassa pysymistä. Hyvä kun tuli esille.

Luoksari oli vähän ahtaassa tilassa ja Just oli menossa ruutuun. Se myös itse haukahti muutaman kerran ja Selma säesti kentän reunalta, niin mä yritin siihen meteliin karjaista oman käskyni "SIVULLE", mistä Just kyllä korjasi ja tuli mun luo. Tästä tuli hyvä idea luoksaritreeniin: luoksari ruudun vieressä! Viimeisenä oli kaukopeli, jossa Justin asenne oli kyllä Just sellainen, kun halusin. Se hakeutui kontaktialustalle heti, kun sanoin "mennäänkö pelaamaan kaukopeliä" ja teki vaihdot varmasti. Tokasta istumisesta nappasin puomin päältä Suomi-pallon ja vapautin riehumaan. 

Kunnon palkkausten jälkeen tehtiin vielä tekniikkana seuraamista ja merkinkiertoa 6 kartiolla. Seuraamisessa lähinnä palkkailin kaikesta. En osaa oikein sanoa, miten meni... suurimmaksi osaksi kivasti mutta tuntui silti vaikealta. Kierrot ei tällä kertaa menneet ihan nappiin. Kahdesti Just kääntyi puolessa välissä takaisin. Saan sen siitä kyllä lisäohjauksella kiertämään. Ja useamman kerran meni ihan mallikelpoisestikin. Tässä vaiheessa Just läähätti jo aika paljon juostuaan niin monessa liikkeessä, että olisi ehkä voinut pitää juomatauon jo ennen kiertotreeniä. Otettiin se kuitenkin tässä kohtaa. Samaan aikaan myös Katri tuli hallille (sovitusti) ja Katrin valmistautuessa treeniin sekä Annikan & Elsin temppuillessa me tehtiin vielä vähän häiriöjuttuja, seuraamista ahtaassa tilassa ja seisomista. Sitten Eenin ja Elsin kanssa paikkis, jossa tällä kertaa oli pitkä aika mutta palasin vähän väliä palkkaamaan. Tein myös kaikkia erilaisia juttuja, esim. kävelin ympäri hallia, kävin rapsuttamassa Selmaa, seisoin selin, istuin penkille, palasin koiran luo takaperin jne.

Lauantaina Lyytin 13-vuotissynttärit! Sopivasti sattui rallyn kimppatreenit, joten jätettiin Joku Kumpulaan ja isot koirat pääsivät mukaan. Lyyti sai aloittaa ja tehdä 2 kierrosta synttärien kunniaksi. Ja se oli ihana! 😍 Katri ystävällisesti kuvasi, niin muutkin pääsevät ihastelemaan, kuinka söpö se on. Radan tehtävistä muut meni siltä erinomaisesti paitsi merkki, joka on kyllä vähän haastava tehdä pelkillä käsimerkeillä. Ja sitten Lyyti lähtee merkiltä mun tismalleen silloin, kun sitä itseä huvittaa eikä malta odottaa kutsua 😂

Just teki ensin reunalla erillisiä temppuja Exen suorittaessa rataa. Olin laittanut itselleni ihan muistilistan, jolta tehtiin tällaisia juttuja: 360 sisäkaarteessa ja vapautus edessä olevalle namipallolle, että Just lähtisi voimalla liikkeelle käännöksen jälkeen. Persjättötäyskäännös, jonka loppuun takapäänkäyttökäsky, jotta Just suoristaisi itsensä käännöksen jälkeen. Nämä toimivat ihan mahtavasti! Ja lisäksi palkkasin sitä siitä, että se sulki Exen ulkopuolelle - toimi muuten täydellisesti paitsi Exen meneminen putkeen Justin nenän edessä oli vähän liikaa.

Sitten tehtiin kisamaisesti radan alku kahdeksikkoon asti, josta purkkipalkka. Sitten jatkettiin ja tämä kierros meni aivan loistavasti, koko ajan innokas seuraaminen kummallakin puolella, hyvät kiihdytykset ulkokaarteissa ja kokoamiset sisäkaarteissa. Merkillä taisi kerran tehdä kierron - mun pitää olla tarkkana, että pysäytyskäsky tulee tarpeeksi terävästi. 

Justin toisella kierroksella vaihdettiin kahdeksikon tilalle houkutus, jossa pakasterasia, tasapainotyyny ja lelu. Oli tarkoitus vaan tehdä sinne asti ja sitten kaarrekävelyä kentän keskellä. Just lähti liikkeelle hyvin mutta sitten tapahtui jotain ja se muuttui ahdistuneen näköiseksi 😟 Kokeilin ensin perusnaminheittelyt, sitten käytiin ulkona tarpeilla, jossa se oli ihan reipas mutta sitten taas sisällä hallilla oli sen näköinen, ettei halua seurata. Voi että nämä ovat kamalia tilanteita! Aina tulee mieleen, sattuiko sitä selkään vai ahdistaako sitä henkisesti jokin. On sekin mahdollista, että olisi jäänyt niin kiinni houkutuksiin, että olisi sen takia jumittanut. Katri teki koirineen hyppynoutoa hallin päädyssä putken takana, mutta ei senkään olisi pitänyt Justiin vaikuttaa. Toki se on voinut olla myös väsynyt, kun treeniaikaa oli niin paljon, mutta ei se yleensä noin dramaattisesti reagoi väsymykseen.

Illalla kotona tunsin taas sillä lanneselässä saman jumikohdan, joka oli viimeksi, kun seuraaminen oli vaikeaa. JOS se on tästä kiinni, niin tavallaan hyvä asia, että löysin sen, koska sitten pystyn itse analysoimaan, mistä ahdistus johtuu enkä yritä paikata fyysistä estettä paremmalla motivoinnilla. Että tämä päivitys ei loppuisi ihan synkissä merkeissä, voin paljastaa, että seuraavissa treeneissä Just oli taas innolla mukana, joten selvitään varmaan ens viikkoon, johon on jo sovittu seuraava fyssarikäynti.

Kehitys kehittyy

 Keskiviikkona aamutreenit Annikan kanssa. Olipa kivaa ja hyvä fiilis mennä töihin sen jälkeen! Aikataulutus meni ihan nappiin ja lisäksi saatiin kaikkien koirien kanssa treenattua jotain järkevää. Siirrettiin vain hyppyjä hallissa olevasta agilityradasta (alempana kuvassa), joten tokoilulle oli tilaa pitkulainen alue hallin keskeltä.

 Joku aloitti keinulla, ja siinä on nyt jotain loksahtanut. Joku menee rohkeasti ja oma-aloitteisesti, eikä korkeuden nosto tunnu missään. Taas nostettiin yhden napsun verran ja nyt yläpää oli mun treeniliivin helman kohdalla. Eli vielä on matkaa täyskorkeaan mutta jos joka treeneissä nostetaan yhdellä, niin eipä tuohon montaa viikkoa meni. Lopuksi laitettiin vielä hyppy ennen keinua ja putki sen jälkeen ja mentiin keinu "radan osana". Meni oikeastaan vielä paremmin ja Joku suoritti keinun täysin itsenäisesti ja itsevarmasti.

Lisäksi Joku teki noutoa, joka sujui hyvin, ja ruutua, jossa tein itse tyhmästi. Joku on tähän mennessä tehnyt vain leluruutua, mutta koska Elsin jäljiltä ruudussa oli meidän kosketusalusta, niin lähetin Jokun suorilta sinne. No ei ihme, jos oli vähän epävarma, kun tehtävä muuttui täysin. Kolmannelle toistolle onneksi tajusin jo laittaa lelun ja nyt oli selkeä tehtävä. Eli seuraava treeni sitten kauempaa lähetystä lelulle ja lähempää kosketusalustan harjoittelua.

Just sai pidemmän yhtenäisen tokoiluvuoron, mikä tuntuu toimivan sen kanssa hyvin. Jos se alkaa väsyä, näen sen silmistä, mutta harvoin tavallisissa treeneissä tällaista edes tapahtuu. Se tuntuu tyytyväiseltä, kun saa tehdä ja tehdä eikä joudu heti tauolle. Aloitettiin taas ohjelmatreenillä, kun nyt ollaan päästy vauhtiin. Ensin Elsin kanssa paikkaistuminen, jossa alkuperusasennossa Just vinkui mutta itse paikkiksen ajan oli hiljaa. Tein reilun minuutin ilman välipalkkausta; Elsi makasi vieressä ja Annika kävi palkkailemassa, joten sen verran oli häiriötä.

 1. liike oli merkinkierto, jossa meillä oli 4 kartiota. Just meni kartioille vauhdikkaasti sitten hidasti ikään kuin laskeakseen, että niitä on enemmän kuin ennen 😂 Ehkä harkitsi vähän pysähtymistä, kuten rallyn merkille. Kuitenkin jatkoi oma-aloitteisesti matkaa pysähtymättä ja loppuosa oli hyvä. Sitten liikkeestä istuminen, joka onnistui myös. Just palkkautui sosiaalisesti kivasti ja oli hyvin mukana, mutta tämän jälkeen vähän harhautui alustalle, joka oli hypyn vieressä valmiina kaukopeliä varten. Kutsuin sen vaan sivulle ja siitä hyppynouto. Heitin kapulan tosi kauas ja vähän vinoon. Just näytti ensin siltä, kuin olisi korjaamassa linjaansa, mutta sitten näytti kuitenkin menevän ohi, joten annoin toisen hyppykäskyn. Tästä kuulemma kokeessa voisi saada jopa ysin! Vinohypyt on jo treenilistalla. Hyppynoudon jälkeen siirtymä seinän viereen ja sivulletulosta loppupalkka, jonka olin jättänyt valmiiksi ylähyllylle, ettei se aina tulisi samasta paikasta sermin takaa. Yritän muistaa nyt kaikissa treeneissä palkata eri kohdista.

Palkkausten jälkeen tekniikkatreeniä Riitta Korrin marraskuisilla vinkeillä. Ensin ruutua niin, että namipallo oli ruudun takana olevan putken painon alla piilossa. Ekalla toistolla Just pysähtyi ruudun yli. Jälkeenpäin vasta muistin, että eka olisi pitänyt tehdä näyttöruutu, että koiralla olisi ollut paremmat mahdollisuudet onnistua. No, tästä pyysin Justin ruutuun keskelle, kehuin siitä ja uusi yritys. Nyt meni vauhdikkaasti sisään ja pysähtyi hyvin käskystä, joskin palkka veti hieman oikealle. Oli kyllä superkiva palkka, kun sai käydä kaivamassa namipallon piilosta! Seuraavalle toistolle siirsin namipalloa vähän keskemmälle putkea mutta Just meni edelleen aavistuksen vasemmalle. Viimeiselle toistolle siirsin palloa vielä vähän vasemmalle. Nyt ruudun paikka oli ideaali mutta Just meni vapautuksesta 2 kierrosta putkeen eikä meinannut löytää palloa 😂 Tää oli kyllä todella hauska treeni kaikille osapuolille. Viimeisenä vielä kaukopeli, joka oli myös ihan helmivinkki. En kyllä tiedä, kummalle meistä tämä oli tärkeämpi. Voi olla, että mun päässä "kaukokäskyt" on niin tylsä liike, että nyt kun siitä on tehty "kaukopeli", niin jaksan itse suhtautua siihen innostuneesti, mikä vaikuttaa suoraan koiraan.

Torstaina Jokun vuoro agitreeneissä. Tehtiin madallettua puomia pitkästä aikaa, ja aluksi Jokua jännitti tosi paljon ja se kokeili kaikenlaista, esim. pelkän alastulon ja ylösmenon suorittamista. Oltiin tehty muutaman kerran hitaasta vauhdista (ravilla) yhdessäkin eikä siltikään tuntunut helpottavan. Sitten ihan yhtäkkiä - en tiedä, mitä tapahtui - se alkoi mennä puomia rennosti laukalla ja tehdä aivan unelmaosumia loppuun! Tehtiin muutaman kerran kummastakin suunnasta sekä putkelta ja onnistumisprosentti oli ainakin 90! Mia olikin kuvannut nämä ja laitan tähänkin videon. Hyvin näkyy, miten aluksi Joku menee tosi varovasti ravilla, sitten kerran loikkaakin, sitten rupeaa laukkaamaan ja lopuksi laukkaa jo aika rennosti!

Tuo 7-putki oli siirretty pois puomin alta, joten tehtiin vielä lopuksi putki-putki-putki -kuvio leijeröintinä. Eka toisto oli hauska, kun mun oli tarkoitus lähettää 4-putkeen, mutta Joku menikin kolmoselle ja siitä heti koko pätkä. Kerettiin tehdä vielä toinen toisto, nyt tarkoituksella koko pätkä ja Joku fokusoi putket loistavasti mun ollessa kauempana. 👌

Vuoden viimeiset

Viime lauantaina oli sellainen fiilis, että haluan kaiken kivan samana päivänä. Aloitettiin siis puoliltapäivin käymällä hallilla ihan keskenämme. Oli kyllä tosi kivaa eikä ees mee kolmea tuntia! Että ehkä voidaan joskus jatkossakin tehdä näin - tai ainakin viimeistään siinä vaiheessa, jos ohjatut treenit taas perutaan...

Jokun kanssa tehtiin putkeen irtoamisia, juoksaria putkelta ja keinua. Putket meni nyt just niin kuin halusin, ei yhtään väärää päätä tai liikkeen mukaan lähtemistä tai kääntymistä. Juoksaria tehtiin pelkällä laudalla, kun puomi oli purettuna valmiiksi. Siinä taisi tulla 100 % onnistumiset. Matala keinu alkaa nyt mennä tosi varmasti - Joku tarjoaa sitä eikä yhtään jännitä heilahdusta ja rämähdystä. Ei muuta kun korkeusastetta nostamaan!

Justin kanssa aloitettiin nyt se Maijun marraskuun treeneissä kotiläksyksi antama yhteinen hauskanpito ilman konkreettisia palkkoja. Aloitin tämän yksin treenatessa - "dance like nobody's watching". Vaikka mulla ei tietoisesti ole mitään esteitä pelleillä koirani kanssa kavereidenkaan läsnäollessa, niin silti jonkinlaisen viimeisen terän sain itsestäni irti, kun ketään muita ei ollut näkemässä. Noloa sinänsä mutta kai ihan normaalia. Tällä ekalla kerralla vielä sen verran jänistin, että palkat oli taskussa. Ens kerralla jätän ne oikeasti sermin taakse. Mutta siis tää meni tosi hyvin! Yritin tarkoituksella pitää tän täysin paineettomana, ettei tarvii tehdä siirtymisiä tai aloituksia tai mitään; käveltiin vähän edestakas, siinä tuli molemmin puoleista kontaktikävelyä, puolenvaihtoja, maahanmenoja, sivulletuloja, peruutuksia ja sen sellaista. Just oli kyllä tosi ihanasti messissä, ihan silmät loistaen. Lopuksi palkkasin Suomi-pallolla. Tuli tosi hyvä fiilis tästä ja luulen, että tätä pitää tehdä paljon. 

Seuraavaksi jatkettiin Suomi-pallon kanssa luoksareita tavoitteena nopea sivulletulo. Tätä pitää vielä tehdä jonkun valkun silmien alla, koska en ole ihan varma, mihin Just fyysisesti pystyy enkä tietenkään halua vaatia siltä enempää. Kolmas juttu oli spiraalit ja pujottelut. Halusin videolle valkkuringille näytettäväksi ulkokaaren käännökset, joihin nyt vihdoin olen tyytyväinen! Nyt se vihdoin kiihdyttää tarpeeksi paljon. Ei mennytkään kuin vuosi vai enemmänkin tähän projektiin 😂

Maanantaina vuoden viimeiset Caritan treenit. Ratapiirroksen nähdessäni muhun iski ahneus ja unohdin kaiken, mitä mun piti kysyä 🙈 No, pikkujouluissa on vissiin lupa pitää hauskaa. Tehtiin ensin rata. Just seurasi hyvin ja oli hyvällä fiiliksellä tekemässä mutta tällä kertaa tekniikka kärsi. Peruutuksessa lähti taas raketin lailla taaksepäin, sivuaskeleessa hukkasin koiran ja sisäkaarteen käännöksessä peppu kävi maassa. Luulen, että keskityin itsekin hyvän fiiliksen seuraamiseen vasemmalla enkä ohjannut tehtäviä niin tarkasti. Pyörähdys sen sijaan meni loistavasti! Ja radan loppupuolella alkoi täsmällisyyskin parantua. Mutta en siis kysynyt lähdöistä enkä vasemman puolen seuraamisesta. Persjättökäännöksistä muistin sentään kysyä ja Caritan mielestä ne meni tällä ohjauksella ihan puhtaasti, joten näillä mennään nyt.

Loppuaika tutustuttiin nordic-tehtäviin. Tosi hauskoja! Näistä oikeanpuolimmaiset eli side shift in front ja call front stand - sit - down sujui heti ekasta kerrasta ihan helposti. Vasemman alakulman 90 asteen käännökset + asennot meni kanssa mukavasti, vaikka vaativat jo vähän enemmän aivotyötä. Vasemman yläkulman 90 turn around the cone oli tosi hauska temppu ja siitä innostuttiin ihan kybällä. Todettiin vain, että Just kiertää kartion luonnostaan vain myötäpäivään, joten voitaisiin opetella erillisenä temppuna vastapäivään kiertäminen. Tästä tulis kivaa olohuonetekemistä. Merkille lähetys oikealta oli vähän hankala - tosin lisähaastetta toi viereinen putki, johon Just meni useamman kerran. Erityisen haastava meille oli asennot peruutuksessa. Nämä kuitenkin Caritan mielestä olisi meille myös erityisen hyödyllisiä, koska niissä tulisi paremmin jalan vieressä pysyminen. Peruutushan on ollut meillä jo aika hyvä, mutta edellisviikkoinen varpaille astuminen taas huononsi peruutuksen asentoa ja paikkaa. Oli kyllä tosi piristävää ja viihdyttävää tehdä uusia rallytehtäviä. En valittaisi yhtään, jos näitä tulisi Suomen sääntöihinkin!

Vielä 27.12. käytiin viimeistä kertaa tänä vuonna hallilla sinkkutreenaamassa. Justin kanssa tehtiin tokojuttuja, joihin meillä oli vinkkejä. Aloitettiin taas Maijun vinkkaamasta yhteisestä touhuilusta pelkällä sosiaalisella palkalla. Tällä kertaa otin askeleen eteenpäin ja jätin kaikki namit ja lelut sermin taakse. Alkoi ihan loistavasti! Just tuntui jo oppineen, mikä on homman nimi ja oli niin ihanasti mukana, että mulla meinasi ihan sydän pakahtua 💓 Tehtiin liikuskelun lomassa sivulletuloja, maahanmenoja, peruutuksia, putkeenmeno, merkinkiertoja vauhdista ja sellaista. Yksi huonompi hetki tuli, kun menin lähelle nurkkaa (tarkoituksena napata pallo sermin takaa). En luovuttanut ja tultiin uudestaan siihen, nyt Just tuli hyvin ja siitä tsemppauksesta sitten Suomi-pallo palkaksi. Ens kerralla lisätään vaikeusastetta yhden kaverin verran!

Palloriehun jälkeen jatkettiin samoilla vauhdeilla luoksareihin, jotka tällä kertaa tehtiin putkelta, että varmasti tuli vauhtia. Nyt ne alkoivat olla jo siinä rajalla, että kohta olisin tyytyväinen! Tässä välissä Sporttirakin haisteluluennolta nappaamani idea hallin lattialla olevista nameista luopumiseen. Pyysin Justin istumaan, laitoin sen eteen jonoon n. puolen metrin päähän toisistaan kuivanappuloita. Sitten seuruutin niiden ohi ja sitten niiden yli. Meni aivan mallikelpoisesti! Just ei vilkaissutkaan maassa olevia nameja vaan seurasi hyvällä asenteella täysin keskittyen. Tästä Just sai kanafilepalkan ja mä siivosin raksut takaisin taskuun. 

Seuraava tehtävä oli Riitta Korrin neuvoma kaukopeli. Otin hallissa olevan kontaktialustan ja lähetin Justin sinne maahanmenoon, josta 1-3 kaukovaihtoa. Asenne parani toistojen myötä! Tämän kun saisi iskostettua sen mieleen, että kaukot on kiva peli eikä tylsä juttu, niin voisi olla toiveita, että kokeessakin sujuisi. Viimeisenä tokon merkinkiertoa, jossa ensin pyysin Justilta lähtöpaikalla muita tehtäviä, kuten maahanmenon ja puolenvaihdon takaa. Se suoritti ne kyllä hyvin mutta mun mielestä tämä ei kyllä lisännyt keskittymistä vaan päinvastoin nosti kierroksia ja turhautumista. Tästä sitten ekalla yrityksellä ei lähtenyt oikealta puolelta mihinkään, vasemmalta hirmuinen haukkuminen kiertoon. Sitten kerran se kiersi vain 5 metriä ja tuli takaisin. Eli ei ihan nappiin mennyt tämä treeni. Viimeisellä toistolla annoin lähtöpaikalla namin, sitten heti käskyn, Just juoksi taas sen 5 metriä, vilkaisi mua ja oma-aloitteisesti jatkoi matkaa kiertoon! Tästä sitten reilu palkka ja tähän lopetettiin.

Joku teki taas muutaman putkeen irtoamisen tällä kertaa merkinkierron kautta. Kerran tuli väärään päähän meno, siitä jatkoin uudelleen kierto + putki ja nyt oltiin samalla radalla. Irtoaminen meni hyvin. Hallissa oli puomi koottuna, joten kokeilin uutena juttuna sille nousemista, mikä on Jokun mielestä jännittävää. Se sai ensin itse valita, kuinka korkealle uskaltaa nousta ja sitten kääntyä takaisin ja kontaktin kautta pois. Aika nopeasti se rohkaistui ja tuli aina hakemaan namin vähän ylempää. Ei päästy ihan tasaiselle osuudelle asti; halusin lopettaa, kun vielä meni hyvin. Viimeisenä juttuna keinua, jota nostin nyt yhden napsun verran. Ei pienintäkään ongelmaa! Nyt Joku tekee sitä jo tosi reippaasti ja itsevarmasti vauhdista ja itsenäisesti! Luulen, että voidaan nyt joka kerta nostaa yhden nappulan verran, kun Joku on saanut ideasta kiinni.

Kaatosateella on kiva treenata katon alla

 

Viime viikolla sadetta riitti, mutta sehän ei meitä estä treenaamasta. Keskiviikkona nosetettiin Katrin kanssa Ruslaniassa ja vasta jälkeenpäin huomattiin, että meillehän tuli kaikki etsintämuodot! Sisäetsintä oli aulassa, kätkö postin sinisissä muovilaatikoissa n 70 cm korkeudella. Just kävi alueen läpi mutta löysi varmasti. Sitten oli kaksi kätköä lastauslaiturin sisemmässä osassa, joka on vähän kuin ulkotilan ja sisätilan välimuoto. Eka kätkö seinää vasten olevasta metallirampista löytyi tosi nopeasti. Toinen oli ritiläoven alla ja se oli vähän vaikeampi, kun hajupurkki oli sen verran pitkällä oven alla, ettei sitä olisi näkynyt ihmissilmiin mutta ilmavirta toi hajua kuitenkin sisäänpäin. Tämänkin Just kyllä ilmaisi varmasti eikä jättänyt hajupilveä sen kerran paikallistettuaan. 

Pimeässä kuvassa näkyvällä alueella oli Katrin tekemä ulkopiilo, joka oli noin metrin korkeudessa tuossa keskellä kuvaa olevan mustan raidan kohdalla kulmassa. Tää oli Justilta aivan upea suoritus: sai hajun suoraan lähdöstä (kuvanottopaikka), seurasi nenää hyvin lähelle kätköpaikkaa, hyppäsi seinää vasten, tarkensi ja ilmaisi! 

Sitten Katri oli tehnyt kaksi autokätköä, joista toinen hänen Yariksessaan, toinen jakeluautossa. Yariksen kätkö osoittautui olevan liian syvällä auton oven sisäpuolella - kukaan koira ei löytänyt sitä. Just turhauduttuaan ehti jo hypätä muutaman kerran autoa vasten. Reagoi myös molemmin puolin takarenkaassa mutta en onneksi painostanut sitä tekemään valeilmaisua. Tässä kohtaa Katri totesi, ettei hajua taida tosiaan tulla. Kerrankin mulla välähti ja sanoin Justille, että jatketaan tuosta toisesta autosta. Siellä ei sitten mennyt kuin ehkä parikymmentä sekuntia, kun Just jo paikallisti piilon etulokarista. Eli onnistuin purkamaan turhautumisen ja ehkä esittämään Justille, että oltiin vain etsimässä kahta ajoneuvoa, joista toisessa oli kätkö.

Viimeisenä vielä laatikkoetsintä aulan toisessa osassa. Tässä kokeilin sellaista "sokkoa", että päästin Justin etsimään vapaana ja käännyin itse selin pyytäen Katria sanomaan, kun Just ilmaisee. No olin juuri ehtinyt esittää tämän pyynnön, kun Katri sanoi, että löysi jo. Just oli kuulemma kävellyt ihan suoraan oikealle laatikolle, haistanut ja ilmaissut!?

Torstaina Jokun agitreenit, joissa teemana estetreeni. Aloitettiin 60 cm korkealla puomilla ja selvää on, ettei kyllä ole mitään asiaa nostaa sitä vielä. Osumat olivat suurimmaksi osaksi erinomaisia ja se yhden loikan aiheuttama palkanmenetys saatiin purettua sillä, että Hanna temputti Jokua ja Joku sai siitä palkan. Tässä oli siis tärkeää, että nimenomaan Hanna temputtaa Jokua epäonnistumisen purkamiseksi eli se, jolta Joku palkan menetti. Haluaisin kuitenkin, että Joku laukkaisi puomin vielä rennommin eli vielä ei olla yhtä rennossa ja nopeassa suorituksessa kuin maassa olevilla lankuilla.

Otettiin myös keinua. Pamauttelu meni ihan hyvin mutta sitten mokattiin vaikeustaso laittamalla keinun toinen pää penkin päälle. Siitä tuli ihan liian iso pudotus ja keinu rämähti vähän liian kovasti. Onneksi on edellinen vaihe, johon voi aina palata ja lopetettiin pamautteluun. Ensi kerralla otetaan taas säädettävä keinu, niin sillä saadaan paremmin nostettua vaikeustasoa pikkuhiljaa.

Rallyhommia

 Perjantaina käytiin Annikan kanssa hallilla käyttämässä viimeisiä kesäkauden vaparikertoja. Joku teki juoksaria tällä kertaa ihan vain korotetuilla lankuilla, kun ei kahdestaan jaksettu madaltaa puomia. Joku oli aivan liekeissä! Ihan erilainen vire ja kiihkeys kuin pitkään aikaan! Onnistumisprosentti oli hyvä ja tällä kertaa onnistuttiin nollaamaan myös se yksi loikka. Ihan puoli minuuttia aiemmin olisin voinut lopettaa, ihan pieni varjo kävi sen silmissä leikkimisen aikana - olisiko lelu osunut jotenkin hampaaseen tai jotain.

Rallykoirat teki 12 kyltin rataa, jossa oli tarkoitus tehdä pienissä pätkissä, hioa ja palkata paljon viime viikonlopun kokeen ja seuraavan päivän kisamaisen välillä. Kuvasta poiketen lopussa oli 270 oikeaan ja istu -täyskäännös oikeaan. Merkkiin oli nyt lisätty sellainen haaste, että sen taustalla oli sarjahyppy. Aloitettiin sillä ottaen alle vain käännös vasempaan. Just bongasi merkin ihan ok ja lähti vauhdikkaasti. Pysähtymiskäsky tuli multa ihan selkärangasta ja vasta sitten jäin miettimään, olisiko Just kuitenkin mennyt hypylle, jos en olisi käskenyt stopata. Mutta ollaan optimisteja ja todetaan, että kyllä se oli merkille menossa, koska niin nätisti kiertyi tötsän ympärille pysähtyessään. Tästä kunnon leikkipalkkaus. Otettiin vielä toinen kerta ilman pysähtymiskäskyä ja nyt olisi jatkanut kiertämistä.

Käännökset meni Justilta aika hyvin, etenkin takapäänkäyttö oikealla on sujuvaa. Kerran tai kaksi se jäi oikealla seisomaan, kun olisi pitänyt istua perusasentoon. Tuota pitää nyt vähän seurailla, onko sattumaa vai kuvio. Tuntuu liittyvän kyltin läheisyyteen. Sivuaskelta kokeiltiin nyt sitten "tavalliseen tapaan" eli ensin toinen jalka sivulle, sitten koiranpuoleinen seurasi. Tätä tehtiin ensin vasemmalla puolella ja aika vinoksi Just kyllä jäi... oisko yhdellä kerralla onnistunut täydellisesti. Oikealla puolella meni kuitenkin paremmin! Täytyy vielä katsoa tuota jossain valkussa. Just osaa kyllä liikeradan mutta ajoitus on hiton hankala.

Lauantaina seuran järjestämät rallyn kisamaiset treenit, jossa taas yllätysyllätys mun suunnittelema rata. No, itsepähän jouduin kärsimään! 😂 Piirrokseen tehtiin yksi muutos: maahan-kyltti oli vierellä peruutuksen jälkeen eli tehtiin oikealla seuraten. Olin ilmoittanut Lyytin ja Justin kummankin yhdelle radalle. Lyyti sai mennä ensin ja voi että se on ihana 😍 Katsokaa tuota häntää! Tällä kertaa se myös antoi hauskanpitonsa kuulua kaikille ja haukkui enemmän kuin pitkään aikaan. Mutta mummoluokassa saa haukkuakin! Lyytin rata meni muuten teknisesti hienosti, mutta tuossa 360 vasemmalle se taitaa istahtaa. Istu-seiso-maahan -kyltillä tuli jokin väärinymmärrys ensin ja Lyyti kääntyi poikittain, joten se uusittiin. Oikealla peruutus onnistui! 

Justin kanssa testasin uutta ajatustani, että kehään tullessa ennen lähtölupaa irrottaisin hihnan ja temputeltaisiin hetki siinä ennen lähtökyltille asettumista. Tässä haen sitä, että koira vähän rentoutuisi ja odottelualueen ja kehän henkinen raja ei olisi niin suuri. Ts. odottelualueella temputellaan ja saa paljon nameja, kehään tullessa tunnelma jäykistyy eikä namejakaan saa. Tää tuntui toimivan aikas kivasti! Mun mielestä todella rentoutti koiraa; ratasuoritus meni ihan tosi hyvin, ääntä tuli vain vähän eikä se ollut sellaista hermostunutta ääntelyä ja kontakti oli lähes katkeamaton läpi radan.

Justin radassa oli monia erityisen hyviä paikkoja: kaikki liikkeellelähdöt ja perusasennot, sujuva pyörähdys heti radan alussa, salamannopea liikkeestä istuminen, nopea ja täsmällinen liikkeestä kutsu ja onnistunut oikealla peruutus. Molemmat oikeaan täyskäännöstä katselin videolta, että teenköhän sen vähän laajana? Tuossa pitää olla tarkkana, olisi ihan turha virhe. Edessä peruutuksesta olisi varmaan tullut -3, kun Just pysähtyi kerran. Siinä ja siinä, olisiko ollut ennen ekaa pysähdystä riittävä matka, mutta harjoitustilanteessa pelasin varman päälle ja pyysin mieluummin liikaa kuin liian vähän. Valkovuokko jostain syystä epäonnistui ekalla yrityksellä mutta uusittiin ja sitten sujui hienosti. Ääntelyt tuli enimmäkseen pyörityksissä; väliseuraamiset oli suurimmaksi osaksi äänettömiä. 

Olin ottanut tavoitteeksi palkata ennen maalia ja lopetinkin radan tokavikan ja vikan kyltin väliseuraamisesta... Se tuntui erityisen hyvältä. Muiden mentyä tehtiin vielä spiraali, kun siinä oli kaksi ihmistä palkintopussien kanssa istumassa vieressä (Lyytin videolla näkyy) ja moni koira oli käynyt tsekkaamassa heidät. Just vilkaisi ja otti yhden askeleen heitä kohti mutta tuli heti yhdestä kutsusta jatkamaan ja teki ulkokaaren käännökset kivasti. Tällä kertaa muistin jopa palkata jahtauttamalla enkä heittämällä.

Tokoa ja puomia

Viime viikon maanantaina oltiin irtopaikalla Caritan tokotreeneissä. Just oli ihan liekeissä - juoksi vaan pallo suussa ympäri hallia! Ilmeisesti tykkäsi, kun pääsi pitkästä aikaa tekemään kunnon vauhtiliikkeitä eikä vaan tarvinnut seurata vierellä. Aloitettiin hyppynoudolla, jossa Just kiersi esteen mennessä ja tullessa. Väkisinkin tuli mieleen, että ei kai se karta hyppäämistä... mutta näytti kuitenkin niin innokkaalta, että kokeiltiin uudestaan, josko olisi vaan väärinymmärrys. Nyt sain lähettäessä "hyppy" ja toistin käskyn Justin otettua kapula suuhun ja nyt hyppäsi hienosti molempiin suuntiin. Njoo, ehkä tosiaan koiraa helpottaa, jos sanon sille selkeästi, mitä haluan sen tekevän! 

Sitten otettiin kiertoa ensin helposta paikasta - ja se meni täydellisesti! Ei edes lähtöhaukkua! Carita halusi lisätä haastetta rakentaen kiertohyppynoudon lähtötilannetta eli lähetin Justin kiertämään hyppyjen välistä. Tämä vielä onnistui, mutta kun oltiin esteiden takana, se kävi joka kerta hyppäämässä vasemmanpuoleisen esteen mennessään 😁 Varmaan äskeisestä hyppynoudosta mietti, että tää hyppy pitää aina ottaa. Tehtiin vielä hyppyjen tasolta lähettäen, sitten otettiin välissä ruutu, joka oli oikein mainio, sitten kiertoa ruudun vierestä sivusuuntaan lähettäen. Just kyllä vilkaisi ruutua mutta kiersi kuuliaisesti, joskaan ei ilman vastalauseita. Viimeisenä vielä kierto kohti ruutua mutta ihan lyhyeltä matkalta ja superbileet, kun Just valitsi kierron. 

Carita yritti kovasti patistella mua treenaamaan voittajan ja evl:n liikkeitä, koska "kyllähän tuo valioksi saadaan". Mä pyörittelin silmiäni, että voittajaan ehkä vielä mutta ei meistä kyllä evl:ään koskaan ole. On se kiva, että on luottoa, aina välillä sen huomaa, että ollaan vähän eri tasolla valmentajien kanssa... Ei näillä treenimäärillä ja mun suurpiirteisyydellä. Tokon treenaaminen on toki kivaa ja Just kyllä osoitti taas nauttivansa vauhtiliikkeistä.

Keskiviikkona Jokun tän kauden viimeiset agitreenit. Tehtiin taas madallettua puomia. Se meni aluksi ihan superisti mutta sitten kun tultiin tarpeeksi kovasta vauhdista, tuli yksi loikka ja sitten Joku meni ihan epävarmaksi ja lakkasi yrittämästä. Tämä on nyt varmaan kaikkein suurin kysymys, johon pitää löytää ratkaisu talvikaudella. Eli miten saada koira jatkamaan yrittämistä virheen jälkeen.

Tehokas keskiviikko-ilta

Viime keskiviikkona mulla oli kaikki koirat mukana Jokun agitreeneissä. Joku oli voinut selvästi huonommin alkuviikosta, niin otettiin sen kanssa pelkkää puomia. No sitten treenihalliin päästyään se oli aivan liekeissä, paljon vauhdikkaampi kuin edellisissä ulkotreeneissä! Että ottaa tuosta nyt sitten selvää. Ei vielä osattu laskea puomia, mutta ensi viikolla on pakko opetella, sen verran täydellisesti menee nyt korotetut laudat (tällä kertaa alla oli 3 häkkialustaa). Tehtiin putkelta ja hypyltä ja käännöksestä ja vauhdista ja kaikkea, mitä keksittiin ja edelleen osumaprosentti 100. 

Justin kanssa tehtiin noseviimeistelyt ennen lauantain koetta. Ensin kolme mun tekemää kätköä. Ensin meidän autossa lämpöpistokkeessa, jota Just joutui työstämään mutta selvisi mainiosti. Seinällä oleva korkea kätkö oli aivan super, varmaan hienoin korkean kätkön löytö ikinä. Rännissä olevan kätkön paikallistamiseen sen sijaan meni kauemmin; ilmeisesti haju oli noussut ylös ränniä ja tihkui ulos tiivisteestä n. puolen metrin korkeudella, koska sekä Just että Exe reagoi siihen. Jonkin aikaa pyörittyään Just lähestyi paikkaa toisesta suunnasta ja keksi työntää kuononsa rännin sisään, mistä ilmaisu.

Katri oli tehnyt meille palaneen hallin paikalle laatikkoetsinnän, joka epäonnistui täydellisesti. Oltiin käyty kaikki laatikot läpi monta kertaa, ja Just oli kyllä reagoinut muutamaan mutta ei ilmaissut. Yhden ympärillä pyöri sen verran, että vähän yllytin sitä tekemään ilmaisun, joka olikin sitten väärä. Oikealle ei saatu ilmaisua ollenkaan, joten mentiin sitten vain alueelta pois ja tekemään muita etsintöjä. Siitä siirryttiin toiselle seinälle, josta Katrin tekemä kätkö löytyi 5 sekunnissa! Tällä saatiin aika hyvin nollattua mokatut laatikot. Takaparkkiksella oli vielä pari Katrin tekemää kätköä rakennusputkikasasta. Ensin Just ilmaisi yhden putken, mutta kätkö oli toisessa päässä. Tuuli kätköltä päin, joten palkkasin silti, koira nimittäin luuli tekevänsä oikein. Viimeisen kätkön löysi Lyyti ennen Justia 😁

Kouluttamisen jälkeen otin isot koirat vielä rallyilemaan. Lyyti jostain syystä läähätti kauheasti eikä sen treeneistä tullut oikein mitään. Läähätys jatkui vielä seuraavana aamuna mutta sitten meni ohi...

Justin kanssa aloitettiin namipallon tuomisharjoituksista, kun mulla oli leirillä jäänyt hampaankoloon, että toinen lpkn Unna toi namipallon aina takaisin mutta Just ei, vaikka muuten kaikki illat kantaa tavaroita. No ei mennyt montaa minuuttia, kun namipallo palautui mulle käteen asti. Sitten yritin tehdä vähän merkkiä agilityesteiden keskellä, mutta se kuumensi Justia vähän liikaa. Jatkettiin sitten pujottelua siitä, mihin leirille jäätiin ja kyllä se vaan alkoi toimia! Tehtiin ensin isommilla tötsäväleillä, mutta kun se sujui, kavensin välit normaaliksi. Ainakin yksi pujottelu edestakaisin kummallakin puolella seuraten saatiin tehtyä Just sen näköisenä kuin olen haaveillut!

Laatikot jäivät sen verran kaivelemaan, että tein vielä torstai-iltana yhden laatikkoetsinnän kotona ja perjantaina ennen reissuun lähtöä yhden töissä. Kumpikaan ei ollut sokko mutta kummankin koira selvitti hienosti, joten näillä eväillä sitten nokka kohti Mäntyharjua ja ekaa kisaa!