Puomitreeniä ja tokoilua

 Viime tiistaina Hannan + Venla-tytön & Hulan ja Pikan kanssa aamutreenit. Mua vähän jännitti etukäteen, haukkuuko Joku Venlaa paljonkin ja pystyykö yhtään keskittymään, kun lapsi taapertaa ympäri hallia. Mutta Joku ottikin Venlan laumaansa, ei haukkunut kertaakaan ja pystyi treenaamaan ihan normaalisti! 😍 Jokua tuntuu selvästi auttavan se, että tullaan samalla kyydillä ja samaan aikaan hallille / muuhun paikkaan. Ihan sama toimi kesällä, kun Annikan lapsi oli meidän kanssa uimareissulla. Voisi olla tosi vaikeeta, jos lapsi vaikka yhtäkkiä pamahtaisi halliin tai treenikentälle.

Joku teki juoksaria madalletulla puomilla (60 cm edelleen). Toiseen suuntaan loistavat osumat, toiseen suuntaan ei. Taitaa olla kiinni siitä, kuinka paljon puomi heiluu. Tukevassa alastulossa juoksari onnistuu paljon suuremmalla prosentilla. Toisena juttuna keinua, joka nostettiin jo yhtä nappia vaille täyteen korkeuteen! Tehtiin taas radan osana putki - keinu - hyppy. Edellinen korkeus meni ihan suvereenisti, uusi korkeus onnistui ekalla mutta tokalla iski epävarmuus. Otettiin sitten taas erikseen kerran ja sen jälkeen sujui taas radan osana. Eli toisaalta tuntuu, että Jokulle on helpompaa tehdä radan osana mutta toisaalta kuitenkin aina pitää kerran epäröidä. Jokun kanssa on tärkeintä, että sen itseluottamus pysyy korkealla, koska keinu tehtävänä (heiluva alusta) on sille lähtökohtaisesti jännä. Pitkällä ollaan!

Just teki ensin purkkipalkalla kehääntulon + rallyradan lähdön. Sanoin Hannalle ja Venlalle, että nyt saa häiriköidä, mutta en osannut ennakoida, että Venla keksisi poistaa meidän kyltit 😂 Oli tarkoitus tehdä kehääntulo ilman palkkaa, mutta koska Just piti niin upeasti kontaktia pikkuapparin sählätessä kylttien kanssa, en voinut olla palkkaamatta. Hetken odottamisen jälkeen Hanna sai kyltit paikalleen ja otettiin liikkeellelähtö, joka oli upea! Tästä ansaittu purkkipalkka. Tässä välissä tehtiin vähän ohjatun loppuosaa, joka sujui erinomaisesti. Sitten jääviä sekä seuraamisesta että putkelta. Taisi tulla yksi stiplu. Putkelta tullessa stopit maahan ja seis oli hienoja mutta istuminen ei onnistunut ekalla yrityksellä. Sitten yhdistettiin ohjattu koko liikkeeksi. Alkuosa meni ihan loistavasti! Just malttoi luopua kapuloista ja lähti seuraamaan todella hienosti, myös täyskäännös ja stoppi olivat hyvät. Mutta sitten se oli ehtinyt jo unohtaa koko kapulat ja meni näyttämäni suunnassa oleville tötsille, joka oli levitetty Venlaa varten. Vein uudestaan stoppipaikkaan ja lähetin ja nyt löytyi kapulakin.

Seuraavana juttuna hyppynoutoa, jossa halusin testata ihan ite keksimääni ideaa namipallon käytöstä. Ja ihan olin ylpeä itsestäni, koska tää toimi loistavasti! Meni näin: Heitin namipallon esteen yli ja sanoin "jes" hypyn päällä. Just hyökkäsi namipalloon ja söi sieltä palkan. Sitten pyysin sitä tuomaan pallon mulle. Taas hypyn päällä "jes" ja Justin tuotua pallon täytin sen uudestaan ja heitin Justille. Tässä onnistumisprosentti oli 100, kun heitto oli suora tai vähän vino. Kun heitin reilusti vinoon, jouduttiin vähän vääntämään - ekalla yrityksellä Just yritti oikaista pallolle esteen ohi. Kutsuin takaisin sivulle ja sen verran tuli epävarmaksi, ettei lähtenyt ekasta käskystä. Mutta kun lähti, sai heti menohypystä palkan. Namipallo toimi ainakin meillä tässä hyppynoutotreenissä paremmin kuin muu lelu, joka suussa koira olisi lähtenyt rallaamaan tai namialusta, jota ei olisi voinut tuoda takaisin. Ehkä vinoimmissa toistoissa olisi auttanut heitto pidemmälle, ettei pallo olisi näkynyt niin suoraan. Viimeisenä juttuna tehtiin vielä luoksari kaikkien välineiden läpi ja Venlan häiriköidessä luvan kanssa. Hieno vauhti oli! Parasta tässä treenissä oli, että Just seurasi hyvällä fiiliksellä, vaikka edellisenä lauantaina iskikin paha mieli rallytreeneissä.

Torstaina Jokun agitreenit. Ratapiirros ei oikein sopinut meille, joten tehtiin taas madallettua puomia + pätkä 8-13. Olin ottanut Pikan tiistain treenistä mallia ja Jokulle oli paremmat namit mukana. Ihan sama kaava toistui kuin tiistainakin eli puomin heiluessa oli huono onnistumisprosentti. Siinä sitten Hannan ja Saaran kanssa kolmistaan kiilattiin puomia napakaksi ja onnistuttiinkin siinä. Sen jälkeen neljä perättäistä täydellistä osumaa! Eli tämä on nyt tosi tärkeä muistaa, että puomin pitää olla tukeva Jokulle, että treeni on sille reilu.

Sitten oli tarkoitus mennä pätkä 8-12. Kun vielä Hannan kanssa mietittiin askelkuvioita, Joku oli jo kerinnyt mennä ykkösen ja putken ja oli ihan liekeissä, että näytä vaan, mihin mennään, niin mä meen! No ei sitten muuta kuin lähetin sen ysille ja putkeen ja lähdin villasukat vinkuen pinkomaan eteenpäin. Este nro 12 meni vähän runnomiseksi, mutta hienosti Joku otti sen, kun painoin sopivasti linjaa. Tästä lelupalkka Hannalta. Sitten otettiin erikseen takaakierto 12-13, palkkasin liikkeeseen lelulla. Viimeisenä sitten koko pätkä 8-13 ja meni niin upeasti! Taas kunnon kiihdytys tuossa suoralla, Joku otti hyvin esteen 12 eikä yhtään käynyt kysymässä Hannalta palkkaa vaan suoritti ohjauksen mukaisesti takaakierron 13, josta sitten sai juosta leluun. Ihan superfiilis jäi näistä treeneistä! Perusasioiden treenaaminen on ihan kivaa mutta täysii juokseminen on kyllä ihan parasta!