Porvoon KEK3

 Mun ei tosiaan ollut tarkoitus 3 kk kisatauon jälkeen ottaa tuplakoetta samaan viikonloppuun, mutta koska kävi sellainen maailman ihme, että kokeeseen jäi tilaa, niin soutamisen ja huopaamisen jälkeen laitoin edellisenä tiistaina ilmon menemään. Koe pidettiin Porvoossa Folkakademilla tuomareina Lasse ja Paula.  Katri oli sanonut, että mulle on tärkeää informaatiota, miten Justin ilmaisut sujuu toisena koepäivänä peräkkäin, oikeassa oli. Ja joka tapauksessa oli kiva koepäivä ja muuten etsinnät sujui hyvin enkä tällä kertaa urpoillut erityisesti. 

Ajoneuvoetsintä, 5 isohkoa henkilöautoa, aikaa 4,5 min. Lähtö vastakkaisesta päästä. Just reagoi vihreään autoon heti lähdöstä oikealla (kuvassa vasemmalla) mutta lähtölinjan ylitettyään aloittikin toiselta puolelta. Siirtyi sit etummaiseen valkoiseen autoon, jonne krokotiili-ilmaisu 🙈 Kun Just jäi seisomaan, yritin vinkata "maahan", mutta se meinasi purra kätköä vielä toisen kerran 😂 No vihdoin saatiin se kätkö maaliin. Keskimmäisellä autolla vähän nätimpi ilmaisu. Mustalla autolla isot reaktiot mutta ei ilmaisuja, joten tulkitsin ihan oikein siirtymähajuksi. Sitten siirryttiin vihreälle autolle, jonka rekkariin hyvä ilmaisu. Kuvassa eka vasemmalta oli tyhjä ja siihen valmis ajassa 4:09. Täydet pisteet kuudelle koirakolle.

Ulkoetsintä, 2 tilaa, aikaa 4,5 min. Just meni suoraan tuohon ovisyvennykseen ja siellä isot reaktiot. Aikansa hillottuaan vasenta nurkkaa siirtyi metrin oikealle ja sieltä löytyi ovenkahvasta kätkö, jolle hyvä ilmaisu. Alueen keskiosa ei kiinnostanut yhtään. 2. tilan vasen takanurkka kiinnosti tosi paljon - siellä oli siirtymähajua, jonka kätkö seinästä missattiin. 30 sek varoituksen kohdalla Just reagoi vielä tikkaisiin, joista napattiin löytö ja valmis. Vain yksi koira löysi täältä kaikki 3 kätköä.

Tauolla edellispäivän kokeesta viisastuneena vein Justin uimaan läheiseen Porvoonjokeen. Se olikin erinomainen ratkaisu, koska kaikilla oli ollut sisällä tosi kuuma mutta Justillapa ei ollut!

Laatikkoetsintä, aikaa 4 min, laatikot kahdessa eri huoneessa, sai etsiä vapaana. Annoin Justin valita "haluut sä mennä tonne vai tonne" ja se kipitti suoraan tähän kätkölliseen huoneeseen, suoraan oranssille ensiapulaukulle... ja jatkoi matkaa. Laatikon ilmaisi hyvin. Takana olevassa mustassa laukussa oli vetskari niin paljon auki, että Just sai työnnettyä päänsä sinne kokonaan. Kun oli vetänyt päänsä pois, katsoi mua ja jatkoi matkaa. Kummallekin näistä kohteista ohjasin vielä uudelleen toisesta suunnasta mutta kun Just ei halunnut niitä ilmaista, oletin häiriöiksi. Yhdeksälle koirakolle täydet pisteet täältä.

Ensiapulaukulle en varmaan olisi voinut mitään, mutta pään työntämisen laukkuun ei pitäisi olla mahdollista - koirahan voi vaikka jäädä jumiin sinne tai syödä kätkön. Ehkä tää oli siis vain huonoa tuuria? Joka tapauksessa jos jatkossa käy noin, niin taidan kokeilla ostaa löydön. Häiriötä siellä nimittäin ei ainakaan voi olla.



Sisäetsintä, 4 tilaa, aikaa 6 min, sai etsiä vapaana. Tää tila oli niin söpö ja hauska esitys! Just sai hajun tikkaiden vasemmasta reunasta ja lähti kävelemään asetellen jalkansa niiden rakoihin, ihan kuin fysioterapeutin neuvomaa tikastreeniä tehden 😂 Sitten kun tuli päätyyn hajun kohdalle, katsoi mua ihan että öö, miten mä voin tästä ilmaista 😂 Mä totesin, et haluutko kokeilla tältä puolelta ja ohjasin huoneen puolelle. Sieltä saatiinkin sitten ilmaisu. Jatkossa voisin kyllä vastaavassa tilanteessa ostaa jo sen katsomisen, se oli todella selkeä.

Tämä tila oli tyhjä mutta aiheutti perusteltua hilloamista. Just kipitti tänne vissiin ensimmäisenä ja oli todella kiinnostunut tuosta sängystä. No siinähän ois kätkönpaikkoja riittänyt ja lisäksi sen takana olisi voinut olla saavuttamaton. Ajattelin, että se olisi siirtymähajua ja ohjasin kohti ikkunaa ja vastakkaiselle seinustalle. Ei mitään. En kyllä keksi, mistä tuonne olisi voinut siirtymää tulla, koska aulan kätkökin oli kulman takana. Että ehkä se oli vain mielenkiintoisen hajuinen muuten ja siinä oli muiden koirien hinkkauksien hajua. Mutta taas: etsinnällä ei ollut suuntaa, Just "ei etsinyt reittiä" eikä Justilta tullut nopeita käännöksiä huoneeseen tulon jälkeen. Kahdesti me kuitenkin täällä käytiin. Yritin ohjata myös huoneen toisella seinällä olevalle kaapille, mutta Just poistui paikalta ja siirtyi seuraavaan tilaan...

Toisessa huoneessa oli saavuttamaton kätkö kahden roskakorin välissä. Just työnsi päänsä roskikseen ja ilmaisi. Itse olin toisella puolella pöytää enkä nähnyt mitään, joten pyysin näyttämään uudestaan. Nyt Just näyttikin roskisten väliin eli eri paikkaan. Olin itse todella hämmentynyt enkä olisi osannut sanoa kätkönpaikasta muuta kuin että roskiksessa. No oikeinhan se oli ja mistä tahansa olisi löytö hyväksytty. Ihan superhienoa, että Just malttoi näyttää tän mulle uudestaan ja jäädä sitkeästi ilmaisemaan!!!

Olin katsonut tutustuessa aulan palo-ovea "sillä silmällä". Aulassa oli muuten ainoat mahdolliset kätköpaikat lattialistoissa ja seinätauluissa. Kun oli enää minuutti aikaa ja vasta kahdesta tilasta löytynyt kätköjä, toimin VIHDOIN alitajuntani mukaan ja ohjasin palo-ovelle. Sieltä välitön ja puhdas ilmaisu! Siihen jo olisi voinut lopettaa, mutta aina ahdistaa löytää vain minimit, joten tsekattiin vielä lattialistat ja sitten ilmoitin valmiin ajassa 5:43, kun minimit eli yhteensä 3 piiloa oli löytyneet. 10 koirakolle täydet pisteet täältä. 

Lopputulos oli 71 pistettä. Laatikkoetsinnän epäonnistuminen harmittaa erityisesti koiran kannalta - siellä olisi ollut erinomainen mahdollisuus ottaa maksimit 1,5 minuutissa ja ilmoittaa valmis nopeasti. Mutta koirani - kuten minäkin - on tippaleipäaivo, joka toteuttaa sille opetetut asiat, jos muuttujat x, y, z, g ja q täyttyvät, tai sitten keksii jotain ihan omaa. Todennäköisimmät syyt olisivat väsymys, fyysinen jumi, kuuma tai ilmaisumotivaation laskeminen. Mutta mikään näistä ei nyt kyllä käynyt mun logiikkaan, koska molemmat alueet oli kierrosten ekana ja kierrosten tokilla alueella kaikki ilmaisut sujui hyvin! Ja ajoneuvojen kolmannella kätköllä tuli myös ok ilmaisu. 

Sen verran piti kuitenkin, että toistin laatikkoetsinnän asetelman hallilla torstaina ihan samanlaisilla kohteilla. Kolme löytöä 1min15sekuntiin, tarkennukset ilman epäröintiä ja välittömät ilmaisut. Että etsi siinä sitten logiikkaa.

Uudenmaan joukkuepiirinmestaruus

Uudenmaan joukkuepiirinmestaruus järjestettiin epävirallisena KEK2-kokeena. Aattelin, et tää on hyvä ennen SM:iä, kevyempi koe ja pääsee palkkaamaan löydöistä. No eipä ollutkaan kovin helppo 😂 Me oltiin Nuuhkujen ykkösjoukkueessa, jossa meidän lisäksi Luca-x ja Yuki-akita.

Me oltiin aika ruosteessa 3 kk kisatauon jälkeen, eikä ajat meinanneet millään riittää - 3/8 kätköä missattiin enimmäisaikojen puitteissa. Löydetyissä kätköissä oli isoja onnistumisia, ja oli jotenkin tosi hyvä ja rento fiilis koko päivän. Ehkä vähän liiankin rento? Joka tapauksessa me ollaan aina tehty parhaat tulokset, kun on ollut monta koetta peräkkäin, joten tauon jälkeen harvemmin muutenkaan ollaan parhaimmillamme.

Laatikkoetsintä, 2 kätköä, aikaa 3 min. Kätköt alueen takaosassa punaisessa isossa kylmälaukussa ja mustassa littanassa repussa. Tehtiin vapaana. Just kiersi hienosti ulkoreunaa ja ilmaisi kylmälaukun todella hienon tarkennuksen jälkeen. Sitten käytiin muu alue, reaktioita tuli sinne tänne mutta ei ilmaisuja. Kun tuli 30 sek varoitus, ohjasin etualalla näkyvälle matkalaukulle. Just ei ilmaissut sitä, nuuski kyllä tarkasti joka puolelta, joten lottosin siihen viime sekunneilla, koska menetettävääkään ei ollut. Väärinhän se oli. Treenilistalle tästä vesitiiviit reput!

Sisäetsinnässä 2 tilaa, 2 kätköä, aikaa 2,5 min. Eka tila oli tyhjä ja Just juoksi siitä läpi aika lailla suoraan, mikä toki on sille tyypillistä. Oikeanpuoleinen kätkö löytyi hienosti ja erityisen upeaa oli puhdas ilmaisu! Just hillitsi itseään oikein silmin nähden! Peilin alueelle tuli myös reaktioita mutta vailla suuntaa. Sielläpäin Just vinkui. Mä luulin sen tarkoittavan, että "täällä ei ole enempää, siirrytään muualle". Mutta se tarkoittikin "jossain haisee mutta en tajua, missä". Mentiin sitten toiseen tilaan ja käytiin se läpi, ei reaktioita. Ajan loppuessa käytiin vielä tuo ikkunan puoli, siinäkin oli kivoja kätkönpaikkoja. Sitten loppui aika ja meidät ohjeistettiin lähelle peiliä. Tolpan kätkö oli varmaan reilun metrin korkea, Just ylettyi siihen, kun nousi takajaloille. Tää oli jotenkin mulle jäänyt ihan sokeaksi pisteeksi sekä tutustuessa että etsinnässä ja Just etsi vain alempaa. Noi lähekkäiset kätköt ja ahtaat tilat onkin meidän heikkous, ja nää oli vielä samaa hydrolaattia. 

Tauon aikana olosuhteet muuttuivat äkisti, kun aurinko tuli esiin. 18 pilvistä seisova ilma muuttui 21 aurinkoista ja pieni tuuli.

Ulkoetsinnässä 2 tilaa, 2 kätköä, aikaa 3,5 min. Eka kätkö postilaatikossa. Tää oli niin makee: Just sai hajun jo odottelupaikalta 😮 Se oli ihan menossa jo tuolta toisesta rakosesta sisään. Tarkennuksessa kyllä kesti jonkin aikaa ja saatiin löytö purkkiin noin minuutin kohdalla. Mutta silti niin makee lähikätkön nappaaminen! 

2. tilassa kävi perinteinen "käytiin koko alue paitsi kätkön kohta". Oltiin käyty koko katsomo reunoja pitkin sekä tuolit. Kun tuli 30 sek varoitus, niin mentiin vielä tuossa vastapäätä oleville lavasteille. Kun aika loppui, tuomari-Paula sanoi, että meiltä jäi yksi kohta etsimättä. Mä katsoin villisti ympärilleni ja sitten bongasin katsomossa harmaan penkin, joka ilmeisesti oli sulautunut maisemaan niin hyvin, että jäi multa näkemättä 😃 

Ajoneuvoetsintä, 3 kohdetta, aikaa 3 min. Etummaisesta autosta tuli vahvat reaktiot ja auton alle. Meinasin, että lähdetään kiertämään peräkärryä, mutta Just halusikin mennä takimmaiselle autolle. Siellä ilmaisi sitten takarenkaan yläreunaan! Mä siinä laskeskelin, että ei voi olla noin korkea, kun pienin koira on mäykky. Yritin ehdottaa rengasta matalammalta, esim. muttereista mutta ei, Just teki vielä toisen kohdennuksen samaan paikkaan.

Koska aikaa oli vielä paljon, päätin käydä muut kohteet ja palata sitten tuonne, jos aika on loppumassa.

Etummaisesta autosta löytyikin saumakätkö, eli ihan oikein olin lukenut reaktiot alussa. Kun 30 sek varoitus tuli, olin menossa takaisin takimmaiselle autolle, kun ihan yhtäkkiä Just ilmaisi peräkärryn renkaaseen! Huh, mulla oli kahden kätkön alueella 3 ilmaisua ja aika loppumassa. Siinä sitten tuijotin koiraa ja arvoin, ostaako vai ei. Just teki toisen kohdennuksen ja sitten vielä kolmannen. Ei muuta kuin silmät kiinni ja tärisevän käden nosto: "L-löytö?" ja vastaus oli "oikein" 😮

Just oli 13. koira ja kuulemma oli aika monta valetta tullut ennen meitä tuohon takimmaisen auton renkaaseen. Paula epäili, että olisi myös siirtymähajua. Onneksi pienin koira tosiaan oli mäykky, jos olisi ollut esim. lagotto, niin olisin kyllä ostanut tuon ilmaisun! 

Joukkuekaverit tekivät kuitenkin parempaa tulosta ja yhteispisteet 215 riittivät ykkössijaan. Toki parempi tulos a) joukkuekisassa, b) 2 viikkoa ennen SM:ia ois ollut ihan kiva, mutta hämmentävän vähän mua kismitti omat mokailut, kuten "käytiin koko alue paitsi kätkön kohta" ulkona. Kivaa oli joka tapauksessa, ja joukkuekisassa on parasta, että vaikka yksi mokailee, niin muut paikkaa. Marginaalit mitalijoukkueiden välillä oli sen verran pienet, että jokainen löytö merkitsi.

Virtain valkkuleiri - sunnuntai

 Sunnuntai alkoi ajoneuvoetsinnällä, jossa 3 ajoneuvoa ja 2 kätköä, aikaa 3,5 min. Kätköjen määrä oli tiedossa mutta sovittiin, että käydään kaikki autot läpi, vaikka tulisi nopeat löydöt. Lähtö oli kuvanottopaikasta. Just oli saanut hajun jo lähtöön ja kipitti välittömästi asuntoauton perään. Mutta tää kätkö osoittautui hämmentävän vaikeaksi tarkentaa kaikille koirakoille. Jotenkin se oli ehkä sen verran auton alla, että koirat ei meinanneet sitä tajuta. Jatkettiin sit matkaa, kun ilmaisua ei tullut. Just ohitti keskimmäisen auton hyvin nopeasti ja viimeisestä löytyi saumakätkö hienosti, joskin ilmaisussa teki mieli käyttää hampaita. Ei ihan krokoa kuitenkaan, joten laimealla kehulla jatkettiin. 

Keskimmäinen todettiin tyhjäksi, joten mentiin hinkkaamaan asuntoautoa, koska siitä tuli isot reaktiot. Löytyihän kätkökin sieltä lopulta. Tästä keskusteltiin, että ollaan niin vähän päästy harjoittelemaan tuollaisia erikoisempia kohteita, että ei ihme, että on vaikeampaa. Jatkoajatus case kaljakoreista: Selina sanoi, että Just kyllä varmasti osaa löytää kätkön tavallisesta henkilöautosta. Niitä ei kannata hinkata montaa kertaa ympäri; jos Just ei ole kiinnostunut tai ei ilmaise, niin silloin kannattaa jatkaa matkaa.

Toisena tehtävänä laatikkoetsintä. Tehtiin kolmosena mutta ilman hilloamista. Just lähti hienosti etsimään ja löysikin takanurkan ämpärin alle minuutin mutta ämpäri kaatui Justin tarkentaessa, minkä seurauksena Just teki katsomisilmaisun. Kun jäin odottamaan, Justilta meni fiilikset ja se päätti olla ilmaisematta typerää ämpäriä lainkaan. Se näytti siltä, että "taas tulee sanomista". Mentiin sitten pois ja otettiin alusta uudelleen. Taas sama juttu. Tällä kertaa yritin vinkata "maahan", saatiin kätkö purkkiin ja pikkupalkka. Tästä jatkettiin, käytiin alue suunnilleen sektoreittain ja sieltä löytyi reppukätkö hienosti ja ilmaisukin oli hyvä. Tästä valmis ja loppupalkka.

Viimeisenä rastina 2-luokan ulkoetsintä, 1 tila, 2 kätköä. Just löysi matalan kätkön 10 sekunnissa mutta ei sit viittinyt ilmaista, mulkaisi vain mua ja jatkoi matkaa 🙄 Otettiin uudestaan ja saatiin ilmaisu aikaiseksi. Tän jälkeen mä rupesin ohjaamaan vähän enemmän yrittäen olla tehokas, mutta se menikin yliohjauksen puolelle. Tästä lisää loppupalaverin yhteydessä.

Selina istui tossa penkin päässä ja Just kävi haistelemassa Selinaakin, mistä päästiin harjoittelemaan "okei"-vihjettä eteenpäin jatkamiseen. Penkeiltä siirryttiin puille, mutta Just löysi jotain maasta jotain syötävää, joka ei edes ollut hyvää 🙄 Sen jälkeen ohjasin puille, annoin tilaa ja Just kohdensi korkean kätkön 3,5 minuutin kohdalla ja ilmaisukin meni maaliin.

Loppupalaverissa sitten keskustelua ohjaajan roolista ja ilmaisun kriteereistä.

Koska Selina on koiran itsenäisen työskentelyn kannattaja, hän onneksi sanoi mulle heti, kun aloin yliohjata. Siispä tästä iso ajatus mun omasta roolista etsinnässä: Niin kauan kuin Just käy aluetta itsenäisesti läpi, ei tarvii ohjata. Puutu vasta, jos  jokin paikka jää tarkistamatta tai koira alkaa hillota. Yksi ryhmän möllikoirien ohjaajista kysyi myös erinomaisen kysymyksen: "Miksi sun pitäisi ohjata?" Tällee kolmosluokan ohjaajan näkökulmasta kysymys tuntui ensin vähän hassulta, mutta tarkemmin ajateltuna se oli erittäin validi. Mulla on itsenäinen koira, jota lähinnä ärsyttää, kun mä olen liian lähellä. Lisäksi se joskus jää kiinni kohtiin, joihin mä olen ohjannut. Eli parempi on kuitenkin katsoa ihmisen näkökulmasta: mä olen 165 senttiä pitkä, näen alueen kokonaiskuvan erilailla kuin Just, joka viipottaa hajujen perässä.  Mun tehtävä on katsoa, että käydään kaikkialla, ohjata potentiaalisille kohteille, pitää huolta ajankäytöstä ja auttaa, kun Just tarvitsee. Mun ei tarvitse eikä kannata ohjata kädestä pitäen koko aluetta.

Ilmaisun kriteerien keskustelu oli aivan ratkiriemukas. Lyhyesti näin: "Muiden kohdalla pidetään kiinni kriteereistä, Justin kanssa pysytellään väleissä" 😂 Ei siis kannata jäädä Justin kanssa vääntämään, ettei siltä mene fiilikset, jolloin se saattaa lakata ilmaisemasta. Voitaisiin kokeilla nyt tota vihjaamista "maahan", ihan vain että saadaan ilmaisu pakettiin ja löytö purkkiin ja päästään jatkamaan yhteistyössä. Tärkeintä on pelata samassa joukkueessa, koska konflikteista ei seuraa mitään hyvää. 

Virtain valkkuleiri - lauantain iltapäivätreenit

Koko iltapäivän satoi mutta onneksi treenit oli meidän majoitusmökillä sisällä ja katetulla terassilla. Tehtiin Justin kanssa viimeisenä ja taas meille kävi lauantai-illan kirous: osa kätköistä oli ollut alkupään koirille helppoja ja loppupään koirille tooooodella vaikeita. 

Heti lähdöstä oikealla kylpyhuoneessa oli kaksi lähekkäistä kätköä. Toi roskiskätkö oli vaikea lukita mutta hajupilvi löytyi hyvin. Just oli myös kiinnostunut muualla mutta noin pienessä tilassa on vaikea tajuta, onko toinenkin hajupilvi vai kaikkialle levinnyt.

Olkkarissa oli 3 kätköä, joista me otettiin kovan työn kautta 2. Sohvan alla oleva jätettiin kokonaan väliin; se oli ilmeisesti jo mahdoton tehtävä tässä vaiheessa iltaa.

Toi portaikon kätkö oli levinnyt joka puolelle ja se oli tosi vaikea lukita. Mun mielestä Just oli jo haistellut kaikkialta enkä tosiaan keksinyt, mihin sitä vielä ohjaisin. 

Toisella puolella huonetta oleva verhokätkö löytyi ihan kivasti.

Tästä treenistä muistiin se, että kun otan sosiaalisen palkan matolla kaukana kätköstä, niin sitten pitää olla tarkkana, mihin ohjaan Justin jatkamaan. Kun jatkaa toiselle puolelle huonetta, niin helposti jää isoja lohkoja alueesta etsimättä lainkaan.

Ulkoetsintä oli 2-luokan tasoa, aikaa 5 min, 2 tilaa, 2 kätköä, tilat erilliset toisistaan.

Etsittiin ensin eka terassi päällisin puolin. Pidin huolta kellosta ja olin jo valmis siirtymään, kun Just vain lisäsi työskentelytarkkuuttaan. Lopulta kahden minuutin kohdalla tein kylmästi sen päätöksen, että nyt mennään toiseen tilaan.

Sieltä löytyikin heti yksi kätkö, olin vielä hauskasti ohjaamassa Justin tarkistamaan toisen kohteen, kun se jäi tarkentamaan kätköä.

Tyhjä tila

Melko nopeasti löytyi myös toinen kätkö, jonka Just kohdensi hyvin ja lähti jo ilmaisemaan, mutta sitten sai toisen ajatuksen ja SKRONTS! Krokotiili iski 😂 Tämä oli selkeä ei-kriteerinmukainen suoritus. Tällä kertaa onnistuin tekemään resetin nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti: Just ilmaisi heti uudelleen nätisti.

Aikaa meillä meni yhteensä n. 3,5 min. Tästä sitten tän treenin isoin oivallus. Selina kehui, että Just toimi tismalleen oikein: kun ei löytänyt, niin etsi vain tarkemmin ja tarkemmin, josko siellä olisi jokin pieni pistemäinen kätkö. Tällöin on ohjaajan tehtävä päättää, koska aika siirtyä toiseen tilaan.

Mun teki vähän mieli olla eri mieltä tästä. Just osaa kyllä kertoa tyhjät tilat ja jatkaa itse matkaa. Yhtään ei vinkunut, ravistellut ym. Mutta ajateltuani asiaa vähän enemmän, tajusin mistä on kyse. Kun tilat on noin kaukana toisistaan, eihän koira voi tietää, että etsintään kuuluu kaksi tilaa! Jos sen näkökulmasta on vain yksi tila, niin pitäähän sieltä jotain löytyä. Vrt. vaikka sisäetsintä, jossa on ovia auki seuraaviin huoneisiin. Oon kerran tehnyt sille mökkipihassa ajoneuvoetsintää, jossa auto tyhjä ja peräkärryssä n. 8 metrin päässä kätkö. Se etsi auton varmaan 3 kertaa ympäri koko ajan tarkkuutta lisäten, kunnes mä vinkkasin, että tuolla ois toi peräkärrykin. Sit se heti kipitti kärrylle ja nosti sieltä kätkön. Ihan sama ilmiö kuin tossa terassialueessa siis. Tästä sitten jatkoajatuksena, että mun "haluut sä mennä tonne vai tonne" -treeni on ollut erittäin tarkoituksenmukainen. Nyt pitää ruveta mahdollisuuksien mukaan kertomaan Justille, että alueeseen kuuluu toi ja toi, kuten esim. Janina tekee Kiran kanssa. Just ymmärtää niin hyvin puhetta, että varmaan useinkin hahmottaa tällaisen.

Virtain valkkuleiri - lauantain aamutreenit

Tämän vuoden viimeinen nosen valkkuleiri pidettiin Nuorisokeskus Marttisessa Virroilla. Nosea kouluttamaan oli kutsuttu meidän suosikkivalmentaja Selina Saimala. Tehtiin pelkästään sokkoetsintöjä ja vaikka yleensä olen sellaista vastaan, niin nyt täytyy sanoa, että en koskaan ole saanut niin paljon ohjeita ja vinkkejä sokkotreenissä. 

Aloitettiin lauantaiaamu pikaisella esittelykierroksella ja saatiin heti mielenkiintoista keskustelua aikaan. Kerroin, että meillä on nyt sellainen ilmaisukriteeri, että vahinkolipaisut katsotaan sormien läpi, koska koira ei välttämättä itsekään sitä tiedosta, mutta selkeisiin krokotiileihin puututaan, koska se on varmasti tietoista. Selina kommentoi tähän ihanasti, että hänen mielestään jos koira lipaisee huuliaan ja vain sattuu olemaan vielä liian lähellä kätköä, niin on epäreilua antaa siitä virhepiste. Tämä oli jotenkin ihana ajatus, joka vahvisti myös mun mietteitä asioista. Se on ihan eri asia kuin kunnon SLURPS. 

Paljon oli myös puhetta ajankäytöstä ja tuskasta, että jos koira nuuskii jotain kohtaa, jäädäkö siihen hilloamaan vai mennäkö eteenpäin ja vetää koira pois hajulta. Tää tuntui olevan meillä jokaisella mielen päällä. Ainakin teki mieli nyökytellä suunnilleen jokaisen kommentin kohdalla.

Aloitettiin viikonloppu korkean kätkön treenillä seinustalla, jossa oli kaksi ovensuuta. Olin etukäteen toivonut korkeita vain hyvällä pohjalla ja mieluiten sellaisia, joihin ylettää kurottamalla tai kiipeämällä, ja Selina olikin erinomaisesti tämän huomioinut koko leirin ajan. Tässä tuli ensimmäinen ajankäyttöön liittyvä huomio: Just nuuskii tosi tarkasti kohdan, johon olen ohjannut. Nyt jäätiin kiinni ensimmäiseen ovensuuhun. Olin kuitenkin nähnyt Justissa reaktion toisessakin ovensuussa ja siihen "hophop"-vihjeellä Just nousi ja paikansi kätkön.

Selina sanoi, että voisin alkaa kehua Justia, kun se haistelee ylöspäin. Ois hirveen kiva, jos se lukitsisi korkeammat nopeammin, ettei sen tarvitsisi kovin monta kertaa hypätä seinää vasten. Toistaiseksi ei suostu lukitsemaan kuin tosi selkeät kohteet - jos korkealla on useampi mahdollinen kohde, niin ei ilmaise sitten millään. Eeni "minilapinkoira" oli myös leirillä ja sille saatiin hyvä vinkki nostoihin. Jos koira reagoi johonkin seinällä olevaan kohteeseen, niin ei nosteta suoraan siihen, jolloin koira passivoituu, vaan vähän kohteen sivuun tyhjälle seinälle, jotta koira menisi nenänsä perässä kätkölle.

Sitten varsinaiseen treeniin: 3-luokan ulkoetsintä, 2 tilaa aikaa 5 min. 1. tilasta tuli viikonlopun kantava teema, jota muistellaan vielä pitkään: case kaljakorit. KAIKKI koirat hillosivat noita kaljakoreja ohjaajan painostamatta. Mä olin jo pitkään valmis jatkamaan matkaa, mutta Just käytti koreihin + retkituoliin 1min38sek. Hyyde väänsi jopa päänsä korin alapinnalle, mikä on jo todella uskottava reaktio. Viimeinen koira teki jo ilmaisun. Ihmeellisintä oli se, että Selinan koira seuraavana päivänä tuoreilla kätköillä jäi ihan yhtä lailla noihin koreihin kiinni - siis yli 20 tuntia sen jälkeen, kun muut koirat oli niitä haistelleet!!!

Sen puolentoista minuutin jälkeen mäkin jo totesin, että eiköhän tässä oo hillottu tarpeeksi, ja ohjasin Justin haistelemaan reunoja, josta löytyikin heti kätkö. Sitten oltiin käytettykin suunniteltu 2 min tähän tilaan ja lähdettiin eteenpäin. Mutta case kaljakorien iso oppi oli: jos on selkeä kohde, jossa ei ole loputtomiin kätkönpaikkoja, niin ei kannata antaa koiran hillota sitä erityisen pitkään. Kyllä meidän koirat tuollaisesta kohteesta kätkön ilmaisee. Selinalla oli tähän "okei"-vihje, jonka toiminnan näin käytännössä sunnuntaiaamuna, kun Selinan koira teki aluetta: se oli kuittaus, että hyvä homma, sitä kohdetta on nyt etsitty tarpeeksi, mennään eteenpäin.

2. tilassa Just reagoi voimakkaasti tuolla oikeassa reunassa, minkä totesin ääneen ja Selina kuittasi mun olevan oikeassa. Tää oli saavuttamaton kätkö lautojen takana. Just lopulta ryömi lautatason alle ja sieltä sitten lukitsi ilmaisun. Myös yläpuolelta ois ollut yhtä oikea vastaus. Tässä oli perusteltua hillota, koska koira selvästi etsi reittiä. Kolmas kätkö oli lippusiimassa ja käytännössä kaikki ohjaajat tän bongasi mutta osa koirista ei. Haju oli levinnyt aika voimakkaasti katoksen tukitolppaan ja myös 1.tilan oikeaan takareunaan. Justille ei kelvannut tää ollenkaan ja loppujen lopuksi sillä meni ihan hermo ja se rupesi tarjoilemaan mulle istumisia mihin sattuu. Luulen, että tuo oli sille uudentyyppinen kätkö ja lisäksi voimakas leviäminen, hankala korkeus ja mun lähentelyt ärsytti.

2. kierroksella 2-luokan sisäetsintä, 2 kätköä, 4 min aikaa Pingisladossa. Tää oli myös todella mielenkiintoinen suoritus! Just juoksi suoraan ovelta tuonne ladon takaosaan ja teki todella voimakkaat reaktiot tuohon taimmaiseen pingispöytään. Oikein kynnet räpsyi, kun se teki nopeita käännöksiä. Ja Just etsi todella hienosti, ylhäältä, alhaalta ja ympäri. Mutta minä ihmisen näkökulmasta näin, että yksi hyvä kätkönpaikka sillä oli jäänyt nuuskimatta. Kolme kertaa yritin siihen ohjata ja kolmannella kerralla Just tuli siihen, tarkensi ja ilmaisi. Tässä siis näin heti eron case kaljakoreihin: pingispöytään tuli eka reaktio, nopeat käännökset ja tuollainen kohde, jossa paljon kätkönpaikkoja - on perusteltua hillota.

Just oli myös reagoinut pöydän takana olleeseen nurkkaan, mutta sen tulkitsin ihan oikein siirtymähajuksi. Aikaa oli mennyt paljon mutta oltiin myös ehditty käydä muut seinustat ja toinen pingispöytä, kun tuli 30 sekunnin varoitus. Selina kysyi, mitä käymättä ja mä ohjasin keskimmäiselle pelipöydälle. Ei reaktioita. Selina kysyi uudestaan, mitä on käymättä ja mä nostin pääni suunnilleen tästä, mistä kuva on otettu. Jumankekka, oikeassa etunurkassahan oli vaahtosammutin!! Sinne vaan ja Just taiteili itsensä istumaan vaahtosammuttimen viereen tason päälle mun varmistaessa vieressä, että ei puttoo. Tuo kulma oli ollut mulle täysin sokea piste, kun Selina oli istunut tuossa naulakon alla seinustalla. En ollut huomannut koko sammutinta tutustuessa. Just oli vähän siihen reagoinut, kun oltiin etsitty seinusta oven toiselta puolelta mutta ilmeisesti oven ilmavirta painoi hajua enemmän nurkkaan päin kuin huoneen keskelle päin. Aika siis "melkein riitti" mutta Selina lohdutti, että käytettiin aikaa ihan oikeisiin asioihin kuitenkin. 

Torstaitreenit

26.8.  tehtiin viikkoradasta muokattua versiota, jossa helpohkot leijeröinnit. Jokulle laitettiin keppien ja puomin väliin extrahyppy ja A:n tilalla mentiin taas putki. Olin suunnitellut tekeväni persjätön 5-6-väliin mutta ekalla kierroksella Joku oli ihan raketti enkä todellakaan ois törmäysvaaratta ehtinyt. Kun tehtiin A:n asemesta putki 10:nä, siitä piti ihan kääntää, että sai koiran 11:lle. Kerran Joku meni mun selän takaa putkeen. Irtoamiset sujui hienosti. Pätkissä harjoittelun jälkeen lähdettiin ottamaan koko rataa. Ekalla yrityksellä mulla putosi lelu taskusta 2. esteen jälkeen. Toisella yrityksellä Joku tuli mua kohti 6-putken jälkeen sen verran, että teki hypyn 7 väärältä puolelta, poikkarina, ja sitten vielä jatkoi 10-putkelta toiseen putkeen. Kolmas kerta toden sanoi!

Viime torstaina viikkoradasta lyhennetty ja pelkistetty versio, joka toimi ihan hyvin. Nro 18 vaihdettiin takaakierroksi. Jokun versio sen sijaan ei ollut kovin yksinkertainen, kun keppien sijaan piti mennä pari hyppyä ja A:n sijaan putki ja puomi. Oltiin ihan missä sattuu puolet ajasta 😂 Mutta mahtavinta oli se, että Joku veteli innejä täysin itsenäisesti täydestä vauhdista!! Etenkin kahdella ekalla vedolla se vaan meni ja mä yritin epätoivoisesti juosta perässä, mutta ihmeellisintä oli se, että pysyttiin oikealla radalla! Eli jotenkin Joku kuitenkin luki rataa oikein, vaikka mun ohjaukset olivat vähän myöhässä. 

15-18 aiheutti vähän päänvaivaa. Menin ensin alapuolta ja takaaleikkasin 17:lle liian tiukasti, jolloin Joku 18-hypyn edestä eikä takaa. Sitten tein japanilaisen 15-16-väliin ja se sujui hyvin. Olin kuitenkin mennyt sanomaan, että leikkaus ei onnistu, kun pitäisi ohjata takaakiertoon heti sen jälkeen, ja Hanna onneksi tarttui tähän. Tajusin siinä sitten itsekin, että onnistuuhan se, kun leikkaa 17:lle loivemmin ja päästää koiran pidemmälle eteen. Ja niinhän se onnistuikin. Ei siis pitäisi sanoa, että joku ohjaus ei onnistu. On vain optimaalisempia ja vähemmän optimaalisempia valintoja.

Hannalla oli Pika treenaamaassa ja Hannan vuorolle vaihdettiin lajia noseen ja hallia Uraputkeen. Pikan kanssa treenattiin ilmaisua ja Justin kanssa samoilla kätköillä häiriöitä, koska halusin vahvistaa koiran itsenäisen toiminnan huonon ohjauksen yli, että voin sitten taas seuraavat viikot olla hyvä ohjaaja. Tehtiin sitä, että ohjasin peruuttamalla eteenpäin, kun koira jäi kassalipaskätkölle ja sitä, että seison edessä tokolaatikkokätköllä. 
 

Jälkimmäinen olikin hauska, kun Just vinkui laatikon edessä olevilla tavaroilla eli siinä viestitti, että mä olen liian lähellä. Turhautuessaan kävi ilmaisemassa hyppysiivekkeiden kätkön. Tästä sosiaalinen palkka ja "jatketaan" tokolaatikon vieressä oleville kamoille. Kun Just sitten lähti tulemaan mua kohti, astuin askeleen taaksepäin, Just pääsi kätkölle ja sai superpalkan. Näiden lisäksi oli yksi tuolipinokätkö.

Viimeisenä tehtiin överi laatikkohäiriöharjoitus. Kahdessa reiällisessä kenkälaatikossa oli herkkuja. Ekan Just ohitti ihan tosta vaan. Toiselle mä ohjasin! Justista näki, että sen teki mieli sovittaa hammas laatikon reikään, sitten tuhahti tietäen itsekin, ettei kätkö ole siinä, jatkoi matkaa ja ilmaisi seuraavasta laatikosta kätkön. Tästä ensin superpalkka multa ja sitten Hanna vielä toi laatikoiden herkut mulle jatkopalkaksi. 

Tuli kyllä tosi hyvä fiilis siitä, että sain nää häiriöjutut tehtyä tällee hyvissä ajoin ennen SM:ia. Oli myös mulle hyvä muistutus, miltä Just näyttää häiriöllä vs oikealla kätköllä. 

 

Kimppikset

 Sunnuntaina 24.8. viimeiset sunnuntaikimpan treenit. Katri oli tehnyt ihan superkivat ulkoalueet ja lisäksi tehtiin Uraputkeen laatikkoetsintää. Ulkopiiloista ei tullut kuvaa, mutta ne sujui ihan perushyvin. Ajoneuvot vähän erikoisempia tällä kertaa. Ensin ihan vain 1 piilo / 2 peräkärryä. Annoin Justille valinnan "haluut sä mennä tonne vai tonne" ja jäi itse seisomaan lähetyspaikkaan. Just aloitti vasemmanpuoleiselta mutta vaihtoi renkaan kohdalla kärryä ja teki todella nopean löydön.

Toinen alue 2 lumiauraa ja peräkärry. Justin eka reaktio oli ihan oikeaan paikkaan mutta ei ilmaissut. Saatiin sitten hyvä harjoitus käydä tarkasti ohjaten jokainen kohde läpi ja sen palkinnoksi Catilta löytö. Tässä varmaan taas huomasi sen, kuinka vähän me noita erikoisempia vempeleitä ollaan päästy treenaamaan.

Sisällä tehtiin ensin toisinto Mervin treenin tuolipinosta, jossa ylimmän kahden tuolin välissä kätkö. Oli selvästi haastava kaikille!

Laatikoilla pitkä jono, ekassa ja vikassa kätkö. Just kävi aika kuumana, kun teki viimeisenä. No eihän se malttanut jäädä nuuskimaan ekaa laatikkoa. Mä kävin tosi hitaalla ja annoin sen mennä 6 laatikkoa eteenpäin, kunnes totesin, että aloitetaan alusta. Ja toisella yrityksellä jäikin upeasti tarkentamaan ja ilmaisemaan! Palkkauksen jälkeen siirryttiin hallin toiseen päätyyn ja otettiin takaovesta toisto. Ja sieltä tuli ilmaisu heti ekalla yrityksellä! Palkkauksen jälkeen "jatketaan" ja Just sai vielä haistella koko jonon ja ilmaista viimeisen.

Viimeisenä harjoituksena häiriölaatikot. Ympyrän kaarella oli laatikot, joissa häiriöitä, kuten herkkuja ja leluja. Ympyrän keskellä sitten yksinäinen laatikko, jossa kätkö. Just reagoi herkkulaatikoihin, yhtä meinasi vähän hammastellakin, mutta itsenäisesti jatkoi matkaa. Ja kätköllisen ilmaisi varmasti.

Olipas kaikin puolin hauskat treenit!

26.8. viimeinen kerta tiistaikimppaa. Mun vetovuoro ja oltiin meidän porukoilla Kumpulassa. Mä tein sisä- ja laatikkoalueet, Saara teki ulkoalueet. Jokun ilmaisemia kohteita oli kummallakin ulkoalueella yksi. Eka alue  "tavarataivas", kolme kätköä: nokkakärryssä, kasviruukussa ja kasvihuoneen seinässä. Nokkiksen Just löysi melkein heti. Kottareista ja kasvilavan reunasta ei reaktioita. Ruukkuun tuli hieno ilmaisu ja siinä vaiheessa mä oisin jo sanonut valmiin mutta kaveri vinkkasi, että yks ois vielä. No se oli taas se lähekkäinen kätkö, johon kompastuin.

Toisella alueella oli 6 min aikaa. Tässä mä kompastuin siihen, että aikaa oli niin paljon. Just teki isot reaktiot tohon luutaan, mutta ei ilmaissut sitä eikä viereisiä kohteita. Siihen meillä meni tosi paljon aikaa. Kätköt kyllä ilmaistiin heti, kun osuttiin kohdalle. Pöydän alapinnan kätkölle tuli krokotiili. Kahden löydön jälkeen palattiin hilloamaan luutaa. Mua hämäsi niin iso reaktio, koska ei oikeastaan tuullut, niin ei olisi pitänyt olla siirtymähajuakaan. Mutta eipä siellä enempää piiloja ollut.

Tässä treenissä sekä Saara että Maija kysyivät multa erinomaisia kysymyksiä. Saara kysyi: "Onko teillä jotain spesiaalia?" ja mä olin ihan nollat taulussa. Kyllä tässä kohtaa olisi pitänyt olla treenilista kirkkaana mielessä! Maija taas kysyi tokan ulkoalueen jälkeen: "Miten sulla meni ajankäyttö?" No ihan perseelleen! Munhan piti nimenomaan alkaa käyttää vähemmän aikaa alueilla ja käydä alueita tehokkaammin läpi. Ja siellä mä hilloilen 6 minuuttia puutarhakalusteita 🙈

Laatikkoetsinnässä halusin onnistumisia matkalaukulle, joten 1 kätkö matkalaukussa ja siirrännäinen ihan vetskariaukon vieressä. Tää meni ihan maaliin - kaikki koirat ilmaisivat heti, kun osuivat oikealle laukulle. Myös Just teki tän täysin itsenäisesti ja itsevarmasti.

Lisäksi oli yhden kätkön sisäetsintä vajassa ja 2-luokan sisäetsintä saunaneteinen + pesuhuone. Harvoin saa tehtyä miinusmatalia paikkoihin, joista tietää hajun leviävän; tän uskalsin tehdä, koska Just on kerran etsinyt saman piilon onnistuneesti. Huopatassu oli siis kiinni ritilän alla siivilässä.

Tää oli kyllä ihan huippukonsepti, että ollaan joka kerta eri paikassa. Täytyy ottaa uusiksi ens kesänä!