Viime viikonloppuna kauan odotetut Lappalaiskoirien noseworkmestaruudet Asikkalassa. Oli kyllä kaiken odotuksen ja tehtyjen järjestelyjen arvoista! Lauantaiaamun olin ajanottajana KEK1-luokassa. Iltapäivällä sitten Justin koe 2-luokassa. Tuomareina Noora Heikkinen & Lasse Myllylä.
Ulkoetsintä, 1 kätkö, aikaa 3 minuuttia. Tuuli kuvassa vasemmalta. Kätköpaikka näkyy vähän huonosti mutta se oli tuon yksittäisen renkaan vieressä olevassa putkessa(?) syvä kätkö. Just kipitti suoraan lähdöstä oikeaan suuntaan haistaen matkalla olevia kohteita ohimennen. Sitten se tunkeutui kätkölle selin muhun, peruutti sieltä pois ja meni maahan. Mä en kyllä nähnyt, mihin se ilmaisi, koska oli tosiaan selin, mutta koska tuomari-Lasse oli vannottanut kaikkia luottamaan koiraan, mä pamautin löytö-ilmoituksen siihen paikkaan ajatellen, että tuomari kyllä näki Justin tarkennuksen, kun katsoi sivulta päin. Tämä palkittiin tasan 10 sekunnin ajalla, joka oli nopein.
Ajoneuvoetsintä, 3 ajoneuvoa, 2 kätköä, aikaa 3 min. Eka kätkö oli tuossa peräkärryssä vasemmalla puolella ja Just meni melkein suoraan siihen. Hammasteli kätköä, josta 1 vp. Sitten jatkettiin sujuvasti seuraavalle autolle, jonka keulaa Just jäi hinkkaamaan. Mä ajattelin, että tää saattais olla siirtymähajua, kun peräkärryltä päin tuuli, ja olin jo valmis jatkamaan eteenpäin, mutta Just jäi päättäväisesti tälle autolle ja löysi tämän toisen kätkön ajassa 0:48.5. Tätä kätköä nuolaisi, josta toinen virhepiste.
Laatikkoetsintä, 20 laatikkoa ja 10 ämpäriä, aikaa 2,5 min, kätkö pahvilaatikossa melko keskellä. Käytiin ensin ämpärit läpi, ei reaktioita. Sitten siirryttiin laatikoille, joilla Just teki hienosti itsenäistä työtä ja ensimmäinen laatikko, jolle reagoi, olikin kätkö. Tässä meni aikaa 0:36.7. Olin koko aamun katsonut, kun 1-luokan ohjaajat seisovat kätkölaatikon edessä, niin osasin sentään liikkua koko ajan niin, että koiralla oli vapaus seurata hajupilviä ilman kaksijalkaisia esteitä.
isäetsintä, 2 kätköä, aikaa 4 min. Just tuli sisään vähän vauhdikkaasti ja ensimmäiset sekunnit meni vähän juostessa - tosin hajupilviä se varmaankin etsi. Sitten lähdettiin käymään kuvassa lähimmäistä puutyöpöytää ja siihen tuli selkeä reaktio. Erittäin vahva reaktio tuli keskimmäiseen jakkaraan, jota Just hinkkasi yltäpäältä. Ehdin miettiä, että lähellä ollaan ja taitaa olla siirtymää, kun Just itsenäisesti siirtyikin seuraavalle jakkaralle, jonka alapinnalta löytö! Nyt oli kovat panokset, 1 kätkö jäljellä ja 2 virhepistettä alla. Jatkettiin sitten oikealla olevasta päätyseinästä ja siirryttiin vasemmanpuoleiselle puutyöpöydälle. Kuvassa näkyy hailakasti sininen putki, joka roikkui ilmassa. Kätkö oli sen päässä, syvä kätkö taas. Just lipaisi sitä heti tullessaan sille ja sitten katsoi mua vähän "ups"-ilmeellä. Olisin voinut ilmoittaa löydön jo tästä mutta pidin kuitenkin meidän diilistä kiinni eli odotin ilmaisua. Jälkikäteen ajateltuna tää oli melkoinen riski - Just ois hyvin saattanut nuolaista toisen kerran. Mutta eipä nuolaissut vaan ensin katsoi mua ja vinkui vähän (saavuttamattoman merkki), sitten palasi ja teki hienon ilmaisun ajassa 1:45.3 🥰 Meidän diili on kyllä ihan timanttinen.
Näin ollen tuloksella 100/3 luokkanousutulos ja siirto kolmosluokkaan! Mestaruudessa ei sijoituttu, kun muut koirat malttoivat paremmin pitää kielen sisällä 🥰 Satasia tuli peräti 14 kpl, mutta sehän ei ole meiltä pois, että muillakin menee hyvin! Kaikki kätköt olivat laakeria tällä kertaa. Kyllä maistui makealta luokkanousu suoraan kahdella kokeella - enää ei harmita, että KEK-kausi meni ohi! Oli myös tosi ihanaa saada luokkanousu kokeessa, jossa "kaikki" muut oli kavereita ja tiimiläisiä. Kyllä tää valmennusringin tuoma yhteisöllisyys vaan on ihan parasta.
22.10. otettiin Jennin kanssa nosetreenit Porttipuiston Puuilon parkkiksella. Nää oli oikein hienot viimeistelytreenit, joissa on helpot kätköt ja koirat saa paljon onnistumisia ja itsevarmuutta. Hajut ei liikkuneet mihinkään eikä kukaan löytänyt mitään 🙈 Esim. ajattelin, että saranakätkö olisi ihan iisi, mutta ilmeisesti pömpeli nielaisi hajun sisälleen, koska koirat eivät saaneet tarkennettua ollenkaan.
Justin kanssa teemana oli jatkaminen 3-luokan koetta ajatellen. Tehtiin sosiaalinen palkkaus muutamalla eri tavalla ja sitten todettiin, että ei tässä ole mitään ongelmaa. Just on niin motivoitunut etsimään, että jatkamaan pääseminenkin toimii sille palkkana. Siispä jatkossa katson tilanteen mukaan, mikä jatkotyyleistä on tilanteeseen sopivin ja käytän niitä joustavasti.
Kätkötyyppejä oli ulkoetsinnästä pömpelin lisäksi korkea, matala ja romukasan keskellä oleva. Lisäksi tehtiin kaksi kätköä ajoneuvoilla, joista ensimmäinen löytyi helposti, toinen oli lätäkön päällä, koska halusin vahvistaa jonkinlaista ilmaisua, vaikka maa olisi märkä. Saatiin sellainen ilmaisu aikaan, että Just kävi tarkentamassa, peruutti pois lätäköstä ja meni maahan kuivalle maalle, niin palkkasin tästä.
2-lk alue
Maanantaina sitten mun ryhmän talvikauden ekat nosetreenit hallilla. Nyt oli vihdoin korkeiden kätköjen teemakerta, jota olen pitkään suunnitellut. Tehtävinä oli namietsintä sekä matalat kätköt itsenäisesti, ohjattuna eri korkeudet siivekkeistä, 1-lk alue, 2-lk alue ja tuolilta etsintä.
Siivekkeet oli kahdessa rivissä ja niissä oli yhteensä 4 kätköä: 25 cm, 70 cm, 45 cm ja 5 cm korkeuksissa. Olin ajatellut tämän helppona lämmittelynä mutta nää olikin yllättävän vaikeat 🙈
Sekä 1-lk että 2-lk alueiden korkeat Just löysi ja ilmaisi ihan superhienosti! 1-lk alueella kätkö oli oven salvassa, 2-lk alueella hoopers-aidan jalassa. Korkeutta oli varmaan 125-130 cm, kun Just ei ihan ylettynyt. Tuolilta etsittäviä kätköjä oli kolme. Tuon oikean puoleisen Just kävi ilmaisemassa maasta käsin hyppäämällä vain seinää vasten! Kolmas ei näy kuvassa, sitä Just työsti hienosti tuolilta, mutta ilmeisesti kätkö oli parissa tunnissa levinnyt puun saumoja pitkin, kun Just ei meinannut millään saada sitä tarkennettua. Kuvassa vasemmanpuoleinen oli vaikein, oli tosi korkealla ja tyhjällä seinällä reiässä, siihen Just tarvitsi vähän suuntausta, että nappasi sen. Janinan tekemät matalat kätköt meni hienosti eikä Just yhtään jäänyt jumiin odotusarvoihin useamman korkean jälkeen.
Oli tarkoitus jättää Joku kotiin, kun se ei kuitenkaan tekis korkeita, mutta se änkesi väkisin mukaan, joten se sai tehdä tästä setistä siivekkeet ja matalat. Oli hyvä into ja ilmaisut!
Torstaina Jokulle sitten laatuaikaa agilitytreenien merkeissä. Teemana oli lähdöt.
1-5, ohjaajan lähtösijainti vihreä täplä
11-13, ohjaajan JA koiran lähtösijainti sininen täplä
11-14, koiran lähtösijainti keltainen täplä, ohjaaja ottaa tarpeeksi etumatkaa ehtiäkseen 14:lle
10-13, ohjaajan lähtösijainti punainen täplä
Oli mun suunnittelema tehtävänanto, joten ihan ite sain kokeilla ekana. Joku teki kaikki ihan superhyvin. Ainoastaan kakkoselle lähettäessä vihreältä täpältä Joku oikaisi mun jalkojen edestä putkeen. Kun otin metrin lisää sivuetäisyyttä, lukitsi 2-hypyn hienosti. 3-4 Joku kääntyi hyvin mutta mun ohjauksessa oli jotain säätöä, minkä takia loppu meni pieleen. Saatiin kuitenkin yksi täydellinen onnistuminen.
Siniseltä täplältä lähettäessä mä en jotenkin saanut koiraa irrotettua tarpeeksi kaukaa, ts. otin kaksi ylimääräistä askelta ja sit tuli kiire. Joku irtosi kyllä, kunhan lähdin niin kaukaa, että sain otettua sen kahden askeleen lähetyksen. Viimeisenä otettiin lähtöjättö keltaiselta täplältä. Mun tehtävä oli jättää koira ja kävellä ihan pokkana, kunnes Hanna sanoi "jes" ja heitti Jokulle namipallon. Tokalla toistolla olin varmaan 15 metrin päässä ennen vapautusta! Kysyi jo vähän hermojenhallintaa olla vilkaisematta taakse!
Lokakuussa laitettiin taas käyntiin Riitta Korrin yksityisvalkut JAU-areenalla. Nyt ekalla kerralla meidän lisäksi oli paikalla vain Sanna & Leino. Justilla aikaa 30 min, tehtiin yhdessä osassa. Mulla oli kolme aihetta, joita halusin käydä, ja ehdittiinkin täydellisesti kaikki kolme.
Aloitettiin kisamaisella setillä: kehääntulo - ruutu - kierto - lyhyt seuraaminen. Kehääntulo koira oikealla seuraten oli aivan super, ei ois parempi voinut olla! 😍 Palkkasin sitten ekasta perusasennosta spontaanisti. Ruutuun Justilla oli kova hinku, haukkui sivulla pari kertaa ja sitten lähtiessään vielä kiljahti innosta. Itse liike oli aivan täydellinen: voimakasta laukkaa ruutuun, stoppi ihan geometriseen keskipisteeseen, nopea maahanmeno ja kirsikkana kakussa Just nousi loppuperusasentoon ihan pomppaamalla! Sitten kierto, jossa myös tuli pari haukkua, mutta ilme oli hyvä. Seuraamisessa Just seurasi ihan hyvällä paikalla ja hyvässä kontaktissa häntä heiluen, mutta silti musta tuntui, ettei ollut kaikkein korkeimmillaan. Otettiin kaksi suoraa ja vapautin, kun oli aktiivinen ja hyvällä ilmeellä. Käytiin yhdessä hakemassa pallo puomin päältä ja tässä pitää paukuttaa henkseleitä, että oon sentään sen verran kehittynyt, ettei enää ole hätää hakea palkkaa kisamaisen jälkeen vaan voidaan liikkua palkalle "siirtymäkävelyllä". Riitta kehui Justin asennetta ja aktiivisuutta mutta muistutti, että seuraamisen käännöksissä mun pitäisi liikuttaa käsiä, ettei näytä käsiavulta. Tää oli tosi tärkeä muistutus. Veikkolan kokeen tuomari mulle siitä sanoi toukokuussa; ennen sitä en ollut edes huomannut asiaa. Sitten Riksun kokeeseen korjasin tämän mutta nyt se oli taas unohtunut.
Tokana juttuna kiertohässäkkää. Kerroin Riitalle, että ollaan läpimurron partaalla ja pieni vihreä purkki on ollut Just täydellinen palkkaustapa. Kerroin myös, että 2-3 metriä hypyiltä on vaikein etäisyys. Näytin videolta edellisen illan suoritukset ja sitten tehtiin eka toisto hyppyjen tasolta lähetettynä. Tässä vaiheessa esitin kysymyksen, että tarviin seuraavia vaiheita ja vinkkejä purkin häivyttämiseen. Seuraavaksi lähetin edelleen hyppyjen tasolta, mutta purkki oli vain n. metrin päässä minusta etuoikealla. Kierron jälkeen pyysin Justin maahan ja vein purkin sille. Seuraavalla toistolla purkki pysyi paikallaan oikean hypyn etupuolella mutta me siirryttiin kisamatkaan. Just lähti hienosti hyppyjen välistä mutta ajatukset oli aavistuksen purkilla, joten annoin varmuuden vuoksi lisäkäskyn kiertoon, ennen kuin Just ehti kokeilla purkkia.
Sitten keskusteltiin purkin sijainnin siirtämisestä ja vaikeustasosta. Riitta sai hyvin kiinni mun selityksestä, mikä mun mielestä on Justille vaikeinta. Todettiin siis, että "purkki pari metriä hypyn takana" -vaiheesta hypätään suoraan "purkki pari metriä hypyn edessä" -vaiheeseen eli ei laiteta purkkia kiinni hyppyyn kummallekaan puolelle missään vaiheessa. Kokeiltiin sitten yksi tällainen ja Just kiersi niin upeasti 😍 Vapautin palkalle suoraan kierrosta.
Tässä vaiheessa Riittaa mietitytti, että kun Justia palkataan niin paljon oikean hypyn suunnasta, niin voiko se tuottaa ongelmia. Mä sanoin, että en usko, koska kokonaista liikettä tehdessä pysäytän Justin ja hypyt on varmat... No sitten iski epäilys, että näinköhän lesoon liikoja... joten oli pakko kokeilla. Jätin Justin maahan oikean hypyn ja kierron väliin ja käskin sieltä vasemmalle esteelle. Just lähti oikeaan suuntaan ja tarpeeksi pitkälle mutta menikin hypyn takana olleeseen putkeen 😂 Saatiin hyvät naurut. Otettiin sitten kerran hyppy erikseen ja sitten uusi yritys. Nyt Just teki ihan täydellisesti, mistä namipallopalkka. Joten olin todistanut, etten lesonnut turhasta ja hypyt on oikeesti varmat.
Tähän väliin Justille juomatauko, jonka aikana käytiin läpi jatko-ohjeita purkin siirron treenaamisen lisäksi. Riitta oli sitä mieltä, että pitäisi ruveta ottamaan myös koko liikettä, että koiralle tulee "kokonaisnäkemys" siitä, mitä kaikkea tähän kuvioon sisältyy. Kerroin, että jätettiin loppuosa pois, kun Just ei millään luopunut hypyistä. Riitta nyökytteli mutta sanoi, että nyt kun läpimurto on tehty, niin ei parane jäädä liian pitkäksi aikaa tekemään vain liikkeen yhtä osaa, koska sekin tuottaa sitten ongelmia. Nyt olisi siis aika siirtyä seuraavalle tasolle! Koko liikettä voi kuitenkin tehdä myös välipalkaten eli esim. kierto - maahan - palkka vietynä Justille - kävelen takaisin lähetyspaikkaan - loppuosa. Oli kyllä hienoa päästä näyttämään Riitalle, mihin asti ollaan päästy, kun kiertohässäkkä on liike, jota ollaan tehty varmaan kaikissa Riitan valkuissa ainakin viime keväästä alkaen.
Vielä oli 10 minuuttia aikaa, joten ehdittiin vielä kolmas aihe eli yskähäiriö. Kerroin, että oon päässyt siihen asti, että ymmärrän, että kupla suojaa eikä useimmiten namin hakeminen keuhkotautiselta toimi. Riitalla olikin hyviä näkemyksiä asiaan. Riitta sanoi, että harvoin pelkät namit kantavat, parempi olisi jonkin toiminnan kautta tuleva aktivoituminen, esim. jakkaratemppu. Tää oli mun mielestä tosi hyvä ja hetken katseltuani ympärilleni näin, että mehän ollaan agilityhallilla, täällähän on putkia. Putki osoittautuikin hyväksi toiminnaksi tähän, koska Just vielä haukkuu mennessään putkeen, mikä vaimentaa yskimisen ääntä entisestään. Tosi tosi tärkeä avainneuvo oli se, että toistojen myötä häiriö menee kauemmas eli homma ei vaikeudu vaan päinvastoin eli häiriöhenkilö menee kauemmas ja kauemmas. Tää on vaikea muistaa, vaikka periaatteessa tiedänkin asian. Tärkeää oli myös se, ettei joka toistolla tapahdu mitään eli välillä saa ihan vain mennä putken ilman häiriöitä. Viimeisenä muistutuksena on olla itse reagoimatta! Sehän se vasta helppoa onkin. Aavistuksen Justin korva värähti sen mennessä putkeen eli toistaiseksi tämä taso oli sopiva.
Oli erinomainen setti ja sovittiinkin saman tien uusi kerta kuukauden päähän!
Ollaan varasijalla 4.11. Ojangon kokeeseen. Olettaisin, että aika hyvät mahikset saada peruutuspaikka, kun on iso koe, joten valmistaudutaan sen mukaan. Tiistaina treenailtiin Annikan kanssa Ogelissa. Joku teki ensin luoksareita ja muuta sellaista. On kyllä hämmästyttävää, miten hyvin se keskittyy, niin kauan kuin tehdään. Sitten jos tulee "tyhjä hetki", niin bongailee esim. ohikulkevia koiria ihan eri lailla. Palaa kyllä kuplaan heti pyynnöstä ja pysyy siellä niin kauan kuin minäkin olen siellä.
Justin kanssa tehtiin kolme liikeparia, joista aina tokana oli kaukot. Ensin ruutu + kaukot. Ekalla yrityksellä Just otti varaslähdön! En muista sen juuri ikinä varastaneen ruutuun. Sitten mulla meni sen verran pasmat sekaisin, etten antanut selkeitä käskyjä ja se lopulta tuli takaisin. Otettiin sitten uusi yritys ja nyt meni kuin Römssöössä. Sitten kaukojen eka istuminen, joka oli hyvä ja tästä leikkipalkka. Toinen pari oli kierto + kaukot. Kierto oli varma, joskin tuli muutama haukku, mikä ei ole mikään ihme, kun Just oli niin korkeassa vireessä. Tällä kertaa taidettiin ottaa kaukojen vaihdot m-i-m-i. Nääkin onnistui ekoilla käskyillä. Viimeinen pari oli seuraaminen + kaukot kokonaisena. Seuraaminen oli "ihan kiva", mutta viimeinen terä jäi puuttumaan ja Justin ilme oli vähän levoton. En ainakaan muista, että kaukoissa olisi ollut mitään vikaa, joten todettiin tämä onnistuneeksi treeniksi.
Seuraavaksi otettiin tunnari liikkuroituna kentän reunanurtsille. Just nosti väärää mutta toi oman. Viimeisenä juttuna otettiin vielä ruutua toisesta suunnasta niin, että palkkasin osista. Tää ei ollut mitenkään ihan täydellinen, ainakin Just jäi kääntyessään vähän vasempaan reunaan. Ihan ok kuitenkin, joten lopetettiin tähän.
Torstaina Jokun agitreeneissä leijeröintiteemainen rata. Joku teki valkoisilla neliöillä paitsi että kympin jälkeen otettiin mustien numeroiden 22, 23, 18-21 ja siitä jatkettiin taas irtonumeroilla 11:sta alkaen. Leijeröintikohdat 6-7 ja 11-12 meni joka kerta upeasti! Ekalla toistolla vaan Joku luikahti seiskan jälkeen putkeen nro 16 mun edestä. Seuraavalla yrityksellä irrotin 6-putkeen vähän kauempaa ja ehdinkin hyvin tuuppaamaan kasille. Tällä kertaa Joku teki itsenäisesti 8-9 mun ollessa putken toisella puolella. Tämä ei kuitenkaan onnistunut enää lopputreenistä; Joku ei enää irtoa niin hyvin, kun on väsynyt. Keinulla tuli ramppikuume ekalla yrityksellä, mutta kun mentiin kerran yhdessä, niin sitten taas sujui, eli olisi pitänyt ottaa yksi keinu alle erillisenä. Sitten loppusuoralla kävi vielä sellainen fiba, että kun sanoin "eteen", Joku laittoi turbobuustin päälle ja juoksi hyppysuoraa pitkin päädyssä seisovan Hannan luo. Tämä toistui kahdesti ja korjaantui sillä, että sanoin "eteen"-vihjeen sijaan vain "putkeen putkeen". Suklaat jäi siis tienaamatta tällä kertaa mutta olipa makee treeni ja koiran eteneminen ja estelukitukset 10+! Ite kun suunnittelee, niin saa sitten itselleen kiroilla, kun joutuu juoksemaan monta kertaa hallin päästä päähän.
Just teki kaksi minitreeniä ennen perjantaita ja Riitan valkkua. Ensin jäähkälenkillä vähän seuraamista, palkkasin asenteesta ja peruutuksista. Sitten tunnari, joka meni tällä kertaa ihan pieleen, mutta olen jo edistynyt henkisesti niin paljon, etten hermostu siitä, keräsin vain välineet pois ja jatkettiin elämää. Agitreenien jälkeen mietin, pitäiskö vielä treenata vai ei, kun tosiaan aamulla heti tulossa rankat treenit. Mikaela ystävällisesti punnitsi mun kanssa plussia ja miinuksia aiheesta. Sitten kävelin pari askelta väliaidan viereen ja tuli ratkaiseva argumentti: Justin ilme. Se nimittäin makasi häkissä näyttäen siltä, että "kohta on mun vuoro, nyt varmaan on jo mun vuoro, eikös jo ois mun vuoro, tuleehan tänään varmasti mun vuoro". En kerta kaikkiaan voinut lähteä vain kotiin, joten sovittiin, että otan 2 toistoa kiertohässäkkää, Mikaela kuvaa niin, että mulla on aamulla näyttää Riitalle todistusaineistoa. Ja pidettiinkin tästä kiinni! Eka toisto hyppyjen tasolta kierrä + maahan. Toka toisto kisamatkasta kierrosta suoraan vapautus purkille. Meni muuten täydellisesti, paitsi että Just kävi niin kuumana, että vinkui ja haukkui varmaan puoli minuuttia ennen tokaa lähetystä! Onpahan ainakin motivaatio kiertoa kohtaan kasvanut! Ja sitten Just oli unohtanut stopin seisomaan eli meni vain maahan millä tahansa käskyllä. Koska olin luvannut tehdä vain 2 toistoa ja se on siinä, niin laitettiin stopit treenilistalle ens kerralle.
Kuten jo viime postauksessa kerroin, saatiin äkkilähtöpaikka Laukaaseen KEK2-kokeeseen viime sunnuntaina. Tuomarina oli Emmi Salenius, joka on ollut vasta muutaman viikon tuomarina mutta on mulle tuttu Poppareiden aiemmista kokeista vkt:nä; lisäksi ollaan kerran oltu Emmin treeneissä. Olipa tosi kivat, isot alueet ja reilut etsintäajat - kaikin puolin mukava koe!
Saatiin kahdeksas suoritusvuoro yhteenä 14 koirasta. Koepaikka oli Savion lava kauniilla paikalla järven rannalla mutta huh, miten kylmä tuuli puhalsi suoraan parkkikselle ja ajoneuvoalueelle! Oli lisävaatekerrokset tarpeen. Etsinnät tehtiin perinteiseen tapaan kahtena kierroksena. Kaikilla alueilla oli 2 kätköä eli 8 kätköä oli yhteensä. Justilla olikin oikein mökkiläisen palkat, kun tilipussissa oli lettuja ja kalannahkapala!
Aloitettiin ajoneuvoetsinnällä, jossa 3 henkilöautoa, 2 kätköä, aikaa 3 min. Lähtö kuvassa vastakkaisesta suunnasta eli Fordin takaa, tuuli kuvanottosuunnasta. Just lähti haistelemaan Fordia ja näyttikin jo siltä, että saa hajun mutta sitten vaihtoi Mazdalle ja sen perästä napattiin eka kätkö. Sitten käytiin kuvan valkoinen auto ympäri, ei selkeitä reaktioita, mutta aika monta kertaa Just irtosi autolta, eli huomasi, kuinka tuuli pyöritti. Sitten palattiin takaisin Fordille ja kierrettiin se vastapäivään ympäri. Meinasin jo vaihtaa suuntaa, kun Just lähti etenemään määrätietoisesti vasenta kylkeä ja ilmaisi toisen kätkön ajassa 1:17. Tällä alueella melkein kaikki löysivät molemmat kätköt ja Just oli 4. nopein. Oon melkein varma, että Just nuolaisi ekaa kätköä, mutta ilmeisesti tuomari ei nähnyt, kun ei saatu virheitä.
Ulkoetsintä, 2 tilaa, 2 kätköä, aikaa peräti 5,5 minuuttia. Lähtö kuvassa oikealta ja seinät blokkasivat tuulen hyvin. Just kipitti ensin ihan perimmäiseen nurkkaan ja siellä kyllä reagoi vähän ympäriinsä eli ilmeisesti siirtymähajua oli jonkin verran. Upeasti se selvitti tän itsenäisesti liikkuen tuohon tilojen väliin ja sieltä tolpasta löytyikin matala kätkö ihan lattianrajasta.
Ulkoetsinnän toinen tila. Ekan löydön jälkeen noustiin tuonne korokkeelle. Just reagoi aika selkeästi ja melko nopeasti lähti nostelemaan nenäänsä ja nousemaan seinää vasten eli selkeästi näytti, että täällä on korkea kätkö. Tässä kohtaa vähän sydän hakkasi, että nyt odota, odota, anna koiran työstää... ja kun oli tarpeeksi moneen kohtaan hypännyt, löysi tarkan kohdan ilmoitustaulun alareunasta ja ilmaisi siihen varmasti. Tällä kätköllä oli korkeutta 120 cm tasan. Tää tuntui ihan superonnistumiselta kesän korkeiden kätköjen treenin jälkeen 🥰 Justin aika 1:40 oli toiseksi nopein. Tällä alueella 9/14 koiraa löysi molemmat kätköt.
Laatikkoetsintä, 2 kätköä, aikaa 2min15sek. Kätköt oli yhdessä ämpärissä oikealla reunalla ja yhdessä pikkulaatikossa keskellä. Musta ois ollut hirveän kiva käydä nää järjestelmällisesti läpi, mutta annoin sitten kuitenkin Justin päättää. Se olikin hyvä strategia, kun eka ämpärikätkö löytyi aika nopeasti. Sitten mentiin päätyyn ja käytiin siellä melkein kaikki läpi, kun Just lähti määrätietoisesti keskelle. Reagoi selkeästi yhteen laatikkoon mutta ei ilmaissut. Taas hengittelin, että nyt rauhassa tarkistetaan viereiset... ja sieltä heti viereisestä laatikosta löytyikin toinen kätkö ajassa 0:49. Tällä alueella molemmat kätköt löysi 9 koiraa ja Justin aika oli neljäs.
Sisäetsintä, 2 tilaa, 2 kätköä, aikaa 4:30 minuuttia. Kätköjen välissä oli siirtymätila (käytävä), jossa ei ollut kätköä. Tämä tila oli lähinnä lähtöä, joten aloitettiin siitä. Meinasi hiki nousta, kun Just haisteli tosi tarkkaan kaikki paikat eikä mitään löytynyt... Oltaiskohan jotain 2 minuuttia hillottu täällä, kun tein päätöksen siirtyä toiseen tilaan.
... ja se oli täysin oikea päätös! Just reagoi ensin takanurkassa olevaan laatikkoon mutta ei ihan ilmaissut. Sitten kiipesi portaille, kunnes hyppäsi sohvalle ja sieltä nappasi kätkön käsipaperitelineestä. Sitten palattiin oikealle seinustalle ja nyt Just teki ilmaisun laatikolle. Ilmaisu oli vähän hämärä, mistä totesin, että tää ois nyt varmaan saavuttamaton.
Koska tässä kohtaa pulssi löi varmaan kahtasataa, kun oli viimeisestä kätköstä kiinni, odotin vähän enkä heti ilmoittanut löytöä. Just teki uuden kohdennuksen ja ilmaisun, joten nostin tärisevän käteni ja ilmoitin löydön epävarmempana kuin yhdelläkään aiemmalla kätköllä. Kyllä riemu repesi, kun tuomari-Emmi sanoi: "Oikein!" 🤩
Justin aika oli 3:14. Tämänkin löysi 9 koirakkoa ja Justin aika oli 8.
Olin saanut perheeltä ultimatumin, että viimeistään kolmelta pitää olla takaisin mökillä. Vielä kahdelta odotettiin vuoroa, kun matka kestää tunnin... joten vikoille alueille mennessä ajattelin, että nyt meidän täytyy napata satanen, että mamman rähjäämiset ei tuntuis missään 🤣 Tällaisella rangaistuksen uhalla tein järkeviä päätöksiä etsinnässä ja se palkittiin täysin pistein. No ei sitten saatu rähjäyksiä, kun perhekin oli otettu Justin suorituksesta.
Oltiin jo kotimatkalla mökiltä Helsinkiin, kun sain viestin, että Just oli voittanut koko kokeen. Kolme koiraa meidän lisäksi sai 100 p. Tosi sopiva vaikeustaso mun mielestä ja kivasti kaikilla alueilla oli eri koirakko nopein. Just ei ollut millään alueella nopein mutta oli tasaisen tehokas, koska lopputuloksissa oli aivan kirkkaasti nopein kaikista. Millään alueella ei edes ehtinyt tulla 30 sekunnin varoitusta.
Kun kilpailukielto alkoi, velloin 1,5 viikkoa asiaa. Sitten totesin, että tää ei voi jatkua, mä myrkytän elämäni ja koira haluaa treenata. Ei ollut Justin vika, Justin ei pitäisi joutua kärsimään siitä, että mä olen huonolla tuulella. Joten tein silloin päätöksen, että me käytetään tämä aika hyväksemme, treenataan nosen 3-luokan juttuja ja tokon voittajan juttuja ja onnistuttiin tässä. Kaikki kesällä treenatut jutut kantoivat tähän kokeeseen. Just oli aivan liekeissä ja keskittyi alueilla ihan kympillä, vaikka lämppäalueiden purkkiradat olivat ihan hutilointia.
Ai että mä olin kaivannut näitä adrenaliineja ja yhteistyötä Justin kanssa koeolosuhteissa 🥰 No ehkä odotteluaikaa koepaikalla en oo kaivannut mutta kaikkea muuta koepäivään kuuluvaa kyllä. Ihan mahtavat fiilikset ja lisää on tulossa!
Viikko sitten perjantaina tuli vihdoin Kennelliitosta odotettu sähköposti. Taidettiin selvitä minimituomiolla: kilpailukieltoa ei jatketa enkä joudu maksamaan testauskuluja, vain koeviikonlopun tulokset mitätöidään. Toki mitätöivät tulokset on tietysti kolme satasta... Testi otettiin 14.1., tulos tuli 18.7., päätös tehtiin 5.10. ja mä sain tiedon 13.10. Lähes yhdeksän kuukautta meni siis testin otosta tuomioon ja melkein kolme kuukautta ehdittiin olla kilpailukiellossa. Koomista tässä on se, että tulokset hävisivät koiranetistä parissa tunnissa 😂 Myös tuo sanamuoto "ei todennäköisesti ole ollut vaikutusta koiran suorituskykyyn" aiheuttaa hieman kulmien kohotteluja. Aika paljon aikaa, rahaa ja stressiä on mennyt tähän asiaan, jolla ei sitten ole ollut kuitenkaan vaikutusta. Toisaalta tämä oli myös helpottava tieto, että pitoisuus todellakin oli matala. Kyllähän tässä on mielessä ehtinyt käydä sellainenkin, että mitä jos mä olinkin erehtynyt, mitä jos Just olikin jossain kohtaa vahingossa saanut kokonaisen lääkeannoksen? Mutta ei, jäämistä oli kyse, kuten olin ajatellutkin.
Täytyy sanoa, että aika paljon jännitti avata kyseinen sähköposti. Sellainen 5-10 minuuttia hengittelin ja tärisin työpaikan keittiössä ennen kuin toivuin stressin purkautumisesta. Onneksi mun työhön kuuluu myös mekaaninen ja fyysinen puoli, joten ei tarvinnut käyttää aivoja vähään aikaan. Kyllä nyt helpottaa! Ei tulosten mitätöinti tunnu missään - me päästään kisaamaan! Eikä koirakaan ehtinyt eläkkeelle 😂
Koska aikataulu-Agopov ei aikaile, bongasin heti äkkilähtöpaikan Laukaan KEK2-kokeeseen sunnuntaille. Oltiin joka tapauksessa mökillä viikonloppu, joten pienen miettimisen ja perheen pehmittelyn jälkeen varasin meille koepaikan. Ajattelin, että oon 3 kk odottanut tätä mahdollisuutta ja se tarjoillaan mulle tarjottimella, oon 70 km päässä ja edellisenä päivänä vielä on tilaa - hulluhan olisin, jos jättäisin tän käyttämättä. Koska treenaamisen painotukset aina vähän muuttuu, kun koe lähenee, otettiin lauantaina mökkipihalla "muistuttelutreenit" laventelilla. Mukana oli:
peräkärryllä kätkö sellaisessa syvennyksessä, että sen bongaaminen vaati tarkkaa läpikäymistä.
N. 120 cm korkea kätkö aitan seinäsaumassa
Saavuttamaton kätkö aitan sohvan alla
matala kätkö maanrajassa putkessa vajan ulkoseinustalla
siitä jatkaminen ilman välipalkkaa kätkölle, joka oli mun huoneen ulko-oven saumassa n. 60 cm korkeudessa
Kaikki meni oikeastaan aika hyvin ja pääsin vahvistamaan niitä asioita, joita oli tarkoituskin. Siispä hyvillä mielin sunnuntain kokeeseen 😍
Tällä kertaa muistin ottaa Jokun ja se sai tehdä peräkärryn sekä kaksi viimeistä ulkokätköä. Oli iloinen ja tarkka 😍
Sunnuntaina tehtiinkin sitten enemmän etsintöjä ja sokkoja. Ensimmäinen oli tosi hyvä ja hyödyllinen tehtävä: porukka jaettiin puoliksi ja tehtiin toisillemme alueet. Meillä käytössä oli jonkinlainen käsityö- ja askartelutila, jonne laitettiin kolme kätköä. Kaksi niistä oli onnistuneita mutta kolmas täysin epäonnistunut. Laitettiin lähikätkö metalliseen venttiiliin ajatellen, että haju tarttuu siihen hyvin ja olisi mahdollista napata suoraan lähdöstä. Mutta se olikin poistoilmaventtiili! Eli veti kaiken hajun sisäänsä ja putkea pitkin pois. Vain Heksu edes kunnolla reagoi kätköön, ja Jenni kokeneena ohjaajana arvasi paikan. Kun muut kaksi koiraa eivät edes reagoineet, todettiin toisen kätkön jälkeen, että anna koiralle loppupalkka, kolmas kätkö ei nouse. Eli oppina tästä: älä luota venttiileihin!
Sitten päästiin tekemään Jennin, Paulan ja Mariannen tekemää aluetta. Sekin oli luokkahuone. Tässä etsinnässä taas hyvää ja huonoa. Hyvää se, että käytiin koko alue läpi ja esim. kohteet (kuten tuolit) totesin tyhjiksi varmasti. Huonoa oli se, että Just yritti 2,5 minuuttia kertoa mulle, että kaapin alla on saavuttamaton kätkö mutta mä en ymmärtänyt asiaa. Marianne oli kuitenkin sanonut mulle, että 2-luokan tasoinen alue, eli tästä olisi jo voinut päätellä, että saattaa olla saavuttamattomia. Just etsi koko kaapiston kaikki saumat tosi tarkkaan, pyrki kaappien alle mahtumatta sinne ja reagoi voimakkaasti koko kaapiston alueelle - mutta ei tehnyt ilmaisua kuin vasta 4,5 minuutin kohdalla (ei näy videolla). Ensin mietin puoli päivää, että yhyy, mä oon paska ohjaaja - koira yrittää kaikin tavoin kertoa mulle mutta mä olen urpo. Kun pääsin tästä yli, ajattelin, että hei, meillähän on Justin kanssa diili, että ilmoitan löydön vasta kun se ilmaisee enkä arvaile käytöksen perusteella. Eli siis tämän kätkön missaaminen ei johtunut siitä, että mä olen paska ohjaaja, vaan siitä, että saavuttamattomat kätköt on ruosteessa! Eikä se ole mikään ihme, kun niitä on viimeksi treenattu 3-4 kk sitten! Mutta tärkeä ajatuskuvio taas henkisesti. Vaikka ohjaaja onkin tyhmä, niin vellominen ei auta vaan analyysi ja johtopäätökset.
Tauon jälkeen päästiin viikonlopun jännittävimpään antiin. Terhi oli tehnyt meille 3-luokan sisä- ja laatikkoalueet. Sisällä olikin monta tilaa, mutta oli sovittu, ettei korkeita kätköjä ole liukkaan pohjan takia. Sain itse päättää enimmäisajan ja valitsin 7,5 minuuttia monitilaiseen alueeseen ja 2,5 minuuttia erilliseen huoneeseen. Ihan ylimitoitettu! 5,5 min olisi hyvin riittänyt ekaan osioon. Just hiippaili ensin käytävän läpi ja valitsi perällä naisten pukkarin + suihkun. Sieltä ei mitään reaktioita, joten totesin sen puolessa minuutissa tyhjäksi. Sitten jatkettiin miesten pukkariin, jossa selkeitä reaktioita eli luin, että täällä on kätkö. Se oli oikein. Just haisteli patteria tosi tarkasti ja nousi siinä myös ylöspäin - patteri oli päällä eli ilmavirrat nousi ylöspäin. Kun patterista ei mistään tullut ilmaisua, ohjasin Justin huoneen toiselle reunalle lokerikoille. Siellä oli vaikeasti tarkennettava kätkö saumassa sisäpuolella, ja sen Just ilmaisi 2 minuutin kohdalla. Tää oli yhteistyöllä selvitetty kätkö!
Seuraavat 2,5 minuuttia käytiin aluetta läpi ja Justkin selkeästi alkoi lisätä etsinnän tarkkuusastetta. Käytiin mm. siinä pukkarissa, jonka olin jo kerran todennut tyhjäksi... 4,5 minuutin kohdalla löytyi kätkö vessan ovensuusta. Just oli kerran käynyt siellä vessassa mutta ilmeisesti hämääntyi hetkellisesti vessanpöntön häiriöhajuista, kun ei haistellut ovensuuta tarkasti. Just ilmaisi saranapuolelle, kun kätkö oli sisäpuolen listassa. Terhi sanoi, että tästä olisi voinut tulla väärä löytö. Puolen minuutin neuvottelun jälkeen sain Justin vessan puolelle ja sieltä ilmaisi tarkan paikan. Mutta kaikki muutkin koirat ilmaisivat samalle puolelle kuin Just eli koirat olivat selkeästi sitä mieltä, että haju tuli sinne. Joten todettiin, että tämä on asia, joka on tuomarista kiinni. MUTTA ei kuitenkaan poista sitä, että tuollainen olisi hyvä treenikohde tarkkuuteen! Eli samaan tyyliin kuin edellispäivän treeneissä. Kerroin Terhillekin meidän diilistä, että uskon Justin ilmaisuja. Diiliin kuuluu se, että otan sen riskin, että joskus kokeessa tulee väärä löytö.
Tämän jälkeen käytiin vielä n 40 sek läpi alueen alkuosaa nurkkineen. Ei mitään reaktioita, joten ilmoitin valmiiksi. Ja kyllä - oltiin löydetty kaikki! Sitten siirryttiin erilliseen huoneeseen. Sieltä ei löydetty kahdessa minuutissa mitään, joten palkattiin tyhjästä. Siellä oli kyllä kätkö! Mutta se oli korkea, ja mä oletin, että "ei korkeita" koskee myös tätä tilaa, vaikka tässä oli pitävä matto, jonka takia Terhi oli korkean laittanutkin. Katsoin aluetta siis eri silmin. Just reagoi sivuoven suuhun mutta sieltä ei löytynyt mitään - siellä oli siis siirtymähajua. Olisin kyllä voinut tajuta ohjata Justin avoimelle oviaukolle eli sinne, josta haju olisi voinut siirtyä. Kätkö nimittäin oli heti ovesta vasemmalle korkealla taulun kulmalla. Just ei kyllä oikeastaan yhtään reagoinut siinä kohdilla. Seinän toisella reunalla nousi kyllä mutta ei kätkön kohdalla. Parin minuutin kohdalla Terhi totesi, että voitais jättää tähän ja mä olin samaa mieltä. Tää ei jäänyt oikeastaan kaivelemaan, koska tehtävänanto muuttui mun tietämättä enkä olisi voinut ohjata toisin.
Tän jälkeen oltiin molemmat ihan poikki! Silmät vaan tuijotti tyhjää ja mentiin käymään lenkillä ja tuijottamaan koskea. Sen jälkeen Just autoon huilimaan ja mä menin avustamaan muita koirakoita sisäalueelle. Just sai vielä päivän viimeisenä tehdä laatikkoetsinnän, joka oli pitkällä käytävällä. Kätköjä 1-4. Tää oli mahdollista tehdä järjestelmällisesti ja osittain tehtiinkin. Just vain poikkasi kolmannelta laatikolta toiselle puolelle, joten vaadin, että se käy myös sen puolen kolme ensimmäistä läpi. Sieltä ei löytynyt mitään, joten jatkettiin käytävän oikeaa seinustaa. Sieltä löytyi ensin pahvilaatikosta kätkö ja sitten heti perään viereisestä muovipurkista! Olin hämmentynyt, että kätköt oli viereisissä mutta uskoin Justia ja ilmoitin löydön. Videolta kuuluu, kun sanon "Tää oli kompa!" Olipa hyvä treeni! Sitten jatkettiin edelleen oikeaa reunaa päätyyn asti, josta vaihdettiin vasempaan reunaan, josta kolmas löytö. Löydön jälkeen Just vaihtoi taas oikeaan reunaan, mutta ohjasin sen vasemmalle ja lähdettiin sitä etenemään. Jonon keskellä Just poikkasi taas toiseen reunaan ekojen kätköjen kohdalla. Kuittasin vaan, että ne sä löysit jo ja ohjasin takaisin vasempaan reunaan. Ja sieltä nousikin vielä lavuaarin kohdalta muovilaatikosta viimeinen kätkö, joten pääsin sanomaan "löytö ja valmis". Palkkasin joka kätkön ja silti aikaa meni vain 2 minuuttia! Olipa makeeta päättää viikonloppu tällaiseen superonnistumiseen ja erityisen upeeta oli se, kuinka hienosti Just jaksoi keskittyä, vaikka päivän muut alueet oli olleet aika kuormittavia.
Tässä vielä erillisiä asioita viikonlopulta ja loppupalaverista:
Sokko on aina ohjaajan treeni. Siinä ei saisi olla sellaista, mitä koira ei osaa.
Eri materiaalin laatikoilla vertailutehtävä: esim. 3-4 laatikkoa, joista osassa on todennäköisesti siirtymähajua, mutta oikea vastaus on lähellä
Pörri-pennun namietsintä:
Itse olen aina heittänyt ison määrän namia koirille etsittäväksi viihdytysmielessä, mikä on tietysti hyvä juttu.
Pörri treenasi ihan etsintää namilla eli alueella oli yksi nami, sinne lähetettiin ja namin löytämisestä vielä palkattiin erikseen. Eli käytännössä kaikki rutiinit tulevat pennulle tutuksi, vaikka haju on helppo ja suorapalkka.
Just liukasteli nyt niin paljon, että ihan pahaa teki. Nyt on pakko totuttaa se tossujen käyttöön.
Loppupalaverissa käytiin läpi kolmosluokassa tarvittavia taitoja ja todettiin, että kolmosluokan pitäminen mörkönä ei ole kovin hedelmällistä. Hyödyllisempää olisi miettiä kolmosen taitoja jatkumona alemmista luokista. Pohjiahan siellä luodaan melkein kaikkiin kolmosen juttuihin:
Paitsi toki kätköjen määrä ja lopettaminen ei löydöstä.
Hyvät naurut saatiin siitä, miksi laventeli on taidoista helpoin: koska se on koiran taito eikä ohjaajan 😂
Tyhjiä tulee jo 1-luokassa ajoneuvoilla. Tämä on todettu oman ryhmän kanssa, että on erikseen harjoiteltava asia!
Usein kolmosissakin on vain 1-3 kätkön alueita. Joskus toki voi olla 6-7:kin kätköä ja tällöin jatkaminen ilman välipalkkaa nousee isompaan merkitykseen.
Alueiden koko vaihtelee kaikissa luokissa
Saavuttamattomat tulee jo 2-luokassa. Pikkukoirille korkeat on saavuttamattomia jo ykkösluokassa.
Korkeutta tulee lisää, mutta harvoin kokeissa on ihan tappikorkeuksia
Se, mitä kukaan meistä ei keksinyt, mutta joka Terhin mielestä oli kaikkein tärkein asia, oli fyysinen kestävyys. 3-luokan koepäivät ovat pidempiä, etsittävät alueet suurempia ja haisteluun käytettävä aika moninkertainen esim. ykkösluokkaan verrattuna, kiipeilyä voi olla enemmän jne. Tietysti olosuhteet, esim. lämmin päivä, vielä lisäävät fyysistä kuormitusta. Täytyy kyllä myöntää, että tämä on asia, jota en itse ollut tullut ainakaan kovin aktiivisesti ajatelleeksi. Vielä kun koirallakin alkaa olla jo ikää, niin täytyy kyllä miettiä tätä asiaa, jos joskus kolomosiin päästään.
