Tokokoe 3.12.

 3.12. lauantaina ajeltiin Hyvinkäälle tokokokeeseen, matkaseuraksi napattiin Mikaela ja Wiuhkis-flatti. Koe oli iltapäivällä ja avoin päivän isoin luokka: 12 koirakkoa! Meille sattui viimeinen suoritusvuoro, joten odotteluaikaa oli 3-4 tuntia. Tuomarina oli Mari Väänänen, kuten viime kokeessakin.

Paikkiksessa oli hauska, kun Just ja Wiuhkis oli vierekkäin! Ihan kuin treeneissä! Just malttoi hienosti pysyä istumassa vinkumatta. Etutassuja vähän siirteli, mutta mä en jaksa siitä välittää, eikä tuomarikaan ottanut siitä pisteitä, joten kympillä lähti suoritus käyntiin.

Sitten kesti ja kesti ja kesti... Katsoin alkupään koirien suoritukset ja sen jälkeen luulin käyneeni pitkälläkin lenkillä, mutta sillä aikaa oli mennyt vain 2 koiraa... Just tuntui lämpässä ihan ok:lta, mutta ei kyllä hyppinyt vasten vapautuksesta, eli vire ei ollut tosi korkea. Yritin keskittyä vain ajattelemaan yhteistyötä ja fiilistä, kuplaa jne ja olla pelaamatta nameilla ihan koko ajan. No lopulta meidän vuoro tuli. Oltiin sovittu Mikaelan kanssa, että häntä ei haittaa, jos tullaan sisääntulokäytävään, kun he vielä kuuntelevat palautetta. Käytettiin siis tämä mahdollisuus treenaten "kehäänmenoja". Tää tuntui lupaavalta, mutta sitten kun olin irrottanut hihnan, kävelin suoraan kehään ja tässä kohtaa lässähti. Kävi oikein klassisesti: ylitettiin kehänauha ja Just pudotti kontaktin. Jouduin ihan kalastelemaan sitä ekan liikkeen aloitukseen, mikä tuntui aika raskaalta, kun kyse oli vasta ekasta liikkeestä.

No, kun päästiin alkuun, niin itse hyppynoudon Just teki oikein hienosti ja vauhdikkaasti. Mutta sitten ei istunutkaan loppuun, ja jouduin antamaan lisäkäskyn. Tästä saatiin ysi. Toisena liikkeenä oli kaukot, joihin suunnitelman mukaisesti mentiin peruuttaen, kuten kaukopeliin. Tää oli hyvä yritys, mutta sitten liikkurilla kesti vähän ja jökötettiin aloituspaikassa turhan pitkään. Kaikkiin istumisiin tuplakäsky 🙈 Ei onnistuneet jännitteet eikä mitkään. Onneksi kaikki asennot tuli loppujen lopulta tehtyä, joten pisteille jäätiin: 6. Täytyy muistaa omissa treeneissä, että "liikkurilla" olisi aina se näyttötaulu ja hän seisoisi mun ja koiran välissä - se saattaa hämätä Justia.

Tästä vapautuksessa sain Justin pomppimaan hienosti - kunnes astuin sen varpaille ja se väisti 🙈 Tämän jälkeen se ei enää pomppinutkaan liikkeenväleissä 🙈 En tiedä, johtuiko tosta tallomisesta vai jostain muusta mutta aika ikävä sattumus kuitenkin, kun olisi tarkoitus palkata sosiaalisesti. Onneksi mulla ei ollut kenkiä jalassa. Saatiin tilanne jokseenkin nollattua, ja seuraava liike ruutu meni erinomaisesti! Laukalla keskelle, ekasta käskystä stop ja maa. Mutta sitten loppuperusasentoon taas tuplakäsky! Ysi tästä.

Pikkuisen jouduin kalastelemaan seuraavassa siirtymässä - Just ei oikein vastannut sosiaaliseen palkkaan, mikä nyt edellisen liikkeenvälin huomioiden ei ollut ihme. Liikkeestä istuminen meni kuitenkin kivasti, mun apu pysyi pienenä, ja saatiin ysi. Tästä jo aika kiva siirtymä iloisessa kontaktissa luoksarin aloituspaikalle ja kontaktikin pysyi kivasti aloituksessa. Jätettyäni Justin se haukahti pari kertaa. Tuli laukalla n. 3/4 matkasta, sitten hidasti raville ja vilkaisi liikkuria (tätä pitää treenata!). Luulen, että se olisi istunut sivulle ihan itse, mutta sitten reppana sai pienen säkärin mun sormesta 🙈 niin sitä sitten hätkähti ja jouduin antamaan toisen käskyn sivulle. Seiska saatiin.

Seuraava liikkeenväli oli ihan kohtuullinen, ja sitten olikin haaste edessä: seuraaminen. Kaavio alkoi juoksulla, mitä ei selvästi olla treenattu, kun Just jätätti vähän. Parin käännöksen jälkeen kuitenkin homma alkoi toimia ja normaalissa kävelyssä seuraaminen alkoi näyttää jo ihan kivalta. Askeleet meni hyvin. Käännösten jälkeen mun pitäisi vielä muistaa ottaa pari vähän lyhyempää askelta, kun nyt lähden heti käännyttyäni harppomaan ja Just joutuu kirimään.

Viimeisenä liikkeenä oli kierto ja se tietysti nollattiin 🙈 Just lähti pari metriä eteenpäin ja sitten kääntyi kohti ruutua... Yritin pelastaa tilanteen parilla korjauskäskyllä, mutta eipä me niitä kierrossa olla treenattu, vain ruudussa! Sitten Just rupesi jo bongailemaan maassa olevia teippejä, vaikka siihen asti oli pystynyt ignooraamaan ne. Liikkeen jo nollaannuttua otin ite pari askelta kohti kiertoa, koska hommat tehdään loppuun asti, ja kyllä Just sitten meni, joskin kommentoi mennessään! 

Tuomari tykkäsi meidän tekemisestä jähmeydestä huolimatta ja antoi kokonaisvaikutuksesta ysin. Perusasentojen puutetta mietti, että tuleeko niitä treenattua, mutta mä sanoin, että kyllä ollaan aika paljonkin treenattu niitä, että siitä ei pitäis olla kiinni. Vaikka itseä harmitti noi työtapaturmat, varpaille astuminen ja säkäri, niin kokonaisuushan oli ihan hyvä, yksi kymppi ja viisi ysiä! Kierron nolla kävi kalliiksi ja vei ykkösen, loppupisteet oli 235. Ja toki ärsyttävää, kun viimeinen liike epäonnistuu.

Vähän mua hämmentää se, että nimenomaan nuo loppuasennot ei onnistuneet - ei vauhtiliikkeistä sivulletulot eikä maasta sivullenousut. Sen sijaan kaikki maahanmenot paikasta ja tilanteesta riippumatta onnistui ekasta käskystä! 

Aluksi tuli taas fiilis "ei tästä tuu mitään" enkä edes tiedä, mitä treenata, kun nää edelliset muutokset ei kantaneet. Lähetin Hannallekin koevideon, kun hänen kanssa tehtiin viimeksi se "about perfect" kisamainen setti ja koiran vire oli kyllä niin erilainen. Hannan kanssa pähkäiltiin, että ihan kuin Just tekis puolivaloilla, kaikesta puuttui viimeinen terä. Tässä reilun viikon asiaa mietittyäni oon kuitenkin keksinyt aika montakin asiaa, joka voi vaikuttaa. Tässä kirjoituksessa jo mainitsemieni lisäksi:

• Kun ollaan tehty kisamainen setti pelkällä sosiaalisella palkalla, se on tehty tutulla kentällä / kotihallissa läheisimpien treenikavereiden kanssa (Annika tai Hanna)
• Koesuoritukseen kuuluu kuitenkin palkattomuuden lisäksi paljon muutakin!
• Vieras paikka
• vieraat ihmiset ja koirat
• erilainen ohjaaja (vaikka mua ei varsinaisesti jännitä, niin oonhan mä erilainen, vähemmän luonteva)
• odottelu.

Tämän perusteella rupesin miettimään, että ehkä palkattomuus ei olekaan isoin ongelma Justilla - vaan mun mielessä. Jos se pystyy tekemään lähes täydellisen suorituksen tutulla kentällä kaverin liikkuroidessa, niin eihän se vielä tarkoita, että se pystyisi tekemään samanlaisen suorituksen vieraassa hallissa vieraan tuomarin ja liikkurin kanssa odoteltuaan joitain tunteja ja  mun käyttäytyessä eri lailla. Jonkun verran Just tuntui ottavan häiriötä tuomarista ja liikkurista. Se syyskuun onnistunut koehan oli ulkona ja siellä oli muut ihmiset huomattavasti kauempana - tääkin saattoi vaikuttaa. Siispä otetaan nyt agendaan käydä taas vieraissa paikoissa Justille vieraiden ihmisten kanssa. Kolme tällaista tilannetta on jo varattu seuraavan 1,5 kuukauden ajalle! 

Sitten muistelin, että - sattumaa tai  ei - kun mennään ekaa kertaa vieraalle valkulle, niin Just monesti tekee jotain höpöä ihan varmimmissakin liikkeissä, kun tehdään vaikka 2 liikettä kisamaisesti. Tähän pitää nyt alkaa kiinnittää huomiota ja puhua asiasta, kun mennään uudelle valkulle. Josko saatais homma aukenemaan. Ja sitten sivulletuloihin otetaan superpalkkakuuri ja sitä kysyinkin heti seuraavana sunnuntaina Sirkeltä.

Nyt kun enempää ykkösiä ei loppusyksyn kokeista tullut, jäin miettimään, kannattaako meidän enää tavoitella TK2-koularia vai tähdätä seuraavaksi voittajaan. Nyt ainakin sain vähäksi aikaa tokossa kisaamisesta tarpeekseni. Joten jatketaan voittajan liikkeiden treenaamista, lisätään noita kisasuorituksen osasia ja kisataan välissä rallyssa. Katsotaan sitten, mikä fiilis esim. ulkokauden alkaessa.