Tokoviimeistelyt ja agit

 Maanantaina 28.11. käytettiin hyväksemme harvinainen prime time -vapaavuoro Hannan kanssa. Halusin saada onnistuneet viimeistelyt ennen lauantain tokokoetta, ja sellaisethan saa hyvässä seurassa. Aloitettiin kierrosta valmiilla palkalla. Sitten hyppynouto 30 cm esteellä. Ruutu tehtiin niin, että Hanna meni häkkialueelle hengailemaan ja heitti sieltä Justille namipallon. No Just arvasi kuitenkin, mitä Hanna aikoo 🙈 Tätä pitääkin miettiä, olisiko jokin konsti, millä saisi matemaatikko-Justin keskittymään tehtävään, vaikka tietääkin, mistä suunnasta palkka on tulossa. Sitten otettiin pari ruudun keskelle menoa eri suunnista ja seiso-maahan ruudussa. Lopuksi yksi sivulle paluu ja istumaannousu.  Nää meni kaikki hyvin. Hanna keksi hyvän jutun, millä saada namipalloa vähän piiloon hallissa: laittoi sen päälle tekonurmisen targetin. Kyllä Just sen näki (maasta erottuva hahmo) mutta vähemmän se toki kaukaa erottuu kuin oranssi pallo! Sitten mulla oli ajatuksena kokeilla kaukoja niin, että peruutin Justin aloituspaikalle. Hyvällä fiiliksellä teki nämäkin. Vielä tehtiin muutama siirtymä, jossa koetin keskittyä fiilikseen sekä paikkis Pikan kanssa. Tuli kyllä hyvä ja varma mieli näistä treeneistä!

Torstaina agilityn jäähkälenkillä vielä yksi luoksetulo ja vähän sosiaalista palkkaa, aloituksia ja siirtymiä Sirkuskentällä. Just oli ihana!

Joku treenasi maanantain treeneissä vasemmalle kääntymistä hoopeilla. Tehtiin ensin hooppi suoraan ja käännös vasempaan palkalle. Sitten lisättiin toinenkin hooppi alkuun eli hoop - hoop - left - hoop - palkka. Joku oli ihan stara näissä! Viimeisenä lisättiin loppuun vielä putki, ja tässä tuli yksi virhe mutta sitten Joku tajusi jutun juonen ja meni ihan suvereenisti. Hanna ihmetteli, kuinka luontevasti se meni hooppeja, vaikka edellisistä treeneistä on yli puoli vuotta!

Torstaina meillä oli agissa toivekerta. Kaikki oikeastaan tekivät samoja, innejä ja poikkareita. Me aloitettiin inneillä, jotka ei ensin meinanneet millään sujua. Pitäisi muistaa aina ottaa epäonnistuneen toiston jälkeen korjaus, jolla selvittää koiralle, mitä sen haluttiin tekevän. Mietittiin asiaa hetki, ja tein päätöksen innien suhteen. Mun ei tarvitse opettaa Jokulle niin vahvoja innejä, että se suorittaisi ne itsenäisesti mistä kulmasta vaan. Mä tarvitsen innejä erityisesti poikittaishypyillä, jonne tullaan kovasta vauhdista. Siispä jatkossa me painotetaan ja panostetaan vain niihin innitreeneissä, ja niistä tehdään tosi varmat. Muilla tapauksilla ei ole väliä, mä ehdin kyllä ohjata muullakin tavalla.

Tänä torstaina ohjaustreeni, teemana suorat ja eteneminen. Mulla oli nerokas idea jättää lelu valmiiksi muurin taakse, että koira ei näe sitä kauempaa tullessaan, vasta esteellä. Innostuin tästä ideasta niin paljon, että laitettiin pituuden palikka kolmoshypyn riman tilalle. No muurilla mun idea toimi mutta tossa kolmoshypyllä ei yhtään. Palikka saattoi olla liian korkea tai visuaalisesti liian outo, mutta Joku kertoi meille, ettei se tunnu kivalta ja kiersi esteen joka kerta. Jossain vaiheessa treeniä vaihdettiin siihen rimaeste. Muuten pätkät meni ihan loistavasti ja Joku irtosi kaikille esteille, joihin oli tarkoituskin irrota (3, 4, 7, 10, 13). 

Lopuksi taioin kanafileet kehiin ja otettiin vielä koko rata, jonka Joku jaksoi tehdä odottamattoman hyvällä vauhdilla ottaen huomioon, että oltiin treenattu jo 11,5 minuuttia vauhdikasta rataa!

Hanna keksi muuten hauskan tehtävän mulle ja parille muulle ohjaajalle, jotka meinasivat ottaa liikaa etumatkaa koiran ollessa putkessa nro 10: piti käydä läppäämässä putkea koiran mennessä sinne ja sitten vasta sai lähteä juoksemaan suoralle. Tuli aika mahtavat kiihdytykset sekä koiralle että ohjaajalle!

Tästä treenistä tuli myös mielenkiintoinen huomio. "Okei mene" toimii Jokulle vauhdinlisäysvihjeenä. Se ottaa kunnon spurtin! Ensin olin vähän hämmentynyt tästä, kun en oo ennen agilityssa käyttänyt, mutta sitten muistin, että mähän käytän sitä juoksulenkillä vetokäskynä, niin sikäli ihan looginen reaktio!