Valkkuringin sunnuntain treenit

 Sunnuntai alkoi 3-luokan sisäetsinnällä: 1 tila, 1-3 kätköä. Nyt muistin  harjoitella etsintää koira vapaana ja se toimikin ihan superhyvin! Pystyin näkemään Justin reaktiot paljon paremmin, kun olin kauempana. Nyt vähän lisää treeniä vapaana etsintään ja rupeen käyttämään sitä kokeessa aina kun sallitaan! Tilassa oli 3 kätköä ja Just löysi ne kaikki alle kahden minuutin. Eka oli n. metrin korkuinen kätkö seinässä sähköjohdon suojassa. Tässä ihan superhieno hajupilven työstö ja varma ilmaisu ylhäältä. Sitten jatkettiin, ja Just selvitti toisen seinustan lipastokätkön huolellisen kohdennuksen jälkeen. Sitten oli vielä yksi seinusta jäljellä ja sieltä löytyi tuolin alta vielä yksi. Kolmen löydön jälkeen ilmoitin alueen valmiiksi!

Seuraava tehtävä oli lähtötreeni ovensuussa. Tässä harjoiteltiin lähtörutiinia, että ohjaaja pitäisi koiraa valjaista tai pannasta kiinni ja kun koira saa hajun, ohjaaja liu'uttaa liinaa pidemmäksi ja koira pääsee kätkölle. Matalavireiset koirat voi antaa kiskoa kohti alueelle ennakoivat vihjeet jo päällä, mutta kiihkeät kannattaa tuoda rauhallisesti hallinnassa. Jos koira saa heti lähdöstä hajun, voi sen antaa juostakin; tärkeintä, että lähdöstä näkee, että nenä toimii ja mihin suuntaan.

 Justilla meinas ihan mennä kuppi nurin valjaista kiinnipidosta! Se vinkui ihan kiihkeänä, että on se kumma, kun meinataan päästää eikä päästetäkään! Tämä rutiini ei tällaisenaan siis sopinut Justille, mutta idea sinänsä oli erinomainen ja otan sen sovellettuna käyttöön omiin treeneihin. Ekan kätkön löytäminen lähdöstä oikealle hyllyköstä saatiin onnistumaan, mutta tokaan huoneeseen päästäessäni liinaa Just kävi nappaamassa kolmannen huoneen ovenkarmikätkön 😂 Tavallaan toki siinäkin nappasi hajun heti lähdöstä mutta eipä tuo nyt ihan ollut sitä, mitä tarkoitettiin. Otan siis treeniin nyt sellaisen, että kätköjä on ovensuusta tai lähtötötsiltä vasemmalle ja oikealle, ja koetan saada Justin avaamaan nenän ja ottamaan hajun. 

Sanoin Ellille, että joskus on käynyt isolla alueella niin, että Just ottaa lähdöstä hajun mutta ei malta työstää ja ilmaista sitä loppuun asti, kun porhaltaa alueen takaosaan. Tällaisesta toiminnasta Elli käytti ilmaisua "koira katalogoi alueen". Oon itse järkeillyt, että pitäisi tehdä iso alue, jossa vain yksi lähikätkö ja sitten superpalkata, kun koira malttaa työstää sen loppuun. Ellillä oli tähän ehkä ratkaiseva parannusehdotus: löydön jälkeen koiran annetaan etsiä loppualue. Koira, joka tykkää etsiä, voi turhautua siitä, että joutuu heti nopean löydön jälkeen alueelta pois ja toisaalta koira, joka on tehnyt useamman kätkön alueita, voi kuvitella, että tuonne ihanaan isoon tilaan jää vielä monta kätköä!  Tämä nyt ehdottomasti käyttöön omiin treeneihin. 

Pentuaitauksella rajattu kulmaus

Viikonlopun viimeinen treeni oli ehkä paras: saavutettavat ja saavuttamattomat kätköt (videolla kaksi ensimmäistä). Itse jos treenaisin saavuttamattomia, niin tekisin treenin pelkkiä niitä. Mutta Ellillä oli paljon parempi lähestymistapa: samassa treenissä oli sekä saavutettavia että saavuttamattomia kätköjä JA ohjaajan piti sanoa koiran ilmaistessa, kumpi piilotyyppi on kyseessä. Tehtiin samassa tilassa kuin eilen ja Just vapaana. Just nappasi heti lähdöstä ensimmäisen kätkön kaapin alta ja totesin sen saavutettavaksi. Sitten Just meni perähuoneeseen, jossa seilasi hetken ylösalaisin käännetyn pullakorin ympärillä, kunnes lukitsi vastauksen: saavuttamaton kätkö. Seuraavaksi tultiin keskihuoneeseen, josta Just löysi saavutettavan kätkön metallihäkin alareunasta. Huoneen toisessa kulmassa oli pentuaitauksella rajattu tila, jonka seinustaa Just vähän surffaili eestaas vähän vinkuen: siellä oli saavuttamaton kätkö. Hyvällä pyrkimyksellä kehuttiin ja Elli avasi portin, jolloin Just pääsi kätkölle. Viimeinen kätkö oli aulassa hyllykössä, joka oli suljettu kompostiverkolla. Siellä Just toimi kuin oppikirjasta - työnsi nenäänsä verkkojen läpi ja sitten kun totesi, ettei pääse lähemmäs, läväytti maahan. Just on kyllä helppolukuinen, koska saavutettavilla kätköillä se kääntää päätä ja saavuttamattomilla ei, joten sain kaikki oikein. Tällaisia treenejä ei kuitenkaan tehdä liian usein, ettei koira ala jättää tarkennuksia vajaaksi.

Loppupalaverissa juteltiin vielä korkeista kätköistä. Elli näytti, kuinka palkkaa koiraa korkeilta hetsaamalla lelulla tai namilla koiraa tavoittelemaan palkkaa ylhäältä pyrkimällä "hyppimään seinille". Tätä aion teettää koulutettaville. Kysyin sitten, mitä suosittelisi Justin kanssa hyppyjen määrän minimoimiseksi. Elli ehdotti, että Justilla voisi olla korkeille vähän erilainen ilmaisu, esim. tuijotus tai vinkuminen ylöspäin, tai sitten ilmaisisi jo yhdestä pyrkimyksestä ylöspäin. Tää asia menee mietintämyssyyn; yhden idean sainkin mutta se ei alkanut kovin lupaavasti 😂 Lisäksi muistilistaan Elliltä sellainen vinkki, että jos koira kiipeilee jollain kapealla pinnalla, esim. pienen hyllykön päällä, niin ohjaaja varmistaisi siellä takana, ettei koiran tassu vain lipeäisi. Tässä tulisi myös hyvää harjoitusta siihen, että ohjaaja on tosi lähellä.

Vielä mainitsen ohjaukseentulovihjeen, johon saatiin ohje tehdä "heittävä" käsiliike, ei osoittava. Lisäksi Elli kertoi, että käyttää ohjaukseentulovihjettään (kielen naksutus) sekä lenkillä osoittamassa suuntaa että esim. laatikoilla, jos koira meinaa harhautua niiltä pois. Mä en oo niin selkeästi käyttänyt juuri tuota vihjettä, mutta Just vastaa siihen ihan täydellisesti, joten taidan nyt ottaa sen systemaattisempaan käyttöön.