Toko + hoopers

Viime sunnuntaina Ninan toko. Siellä saa aina seuraava koira verkkailla hallin päädyssä samaan aikaan, kun toinen tekee, joten otin Jokun hetkeksi pelleilemään. Siitä ei muuta erityishuomiota kuin että se on nyt oppinut takapäänkäytön käännöksissä. Olipa taas iso projekti - yhden kerran tein tasapainotyynyllä...

Just teki odotusvuorolla pari settiä kaukoja. Alustalla ilman liikkuria päästiin nyt 10 metriin puhtaalla tekniikalla! Ilman alustaa oli tosi iso ero tekniikassa. Tän pidemmälle ei päästy, kun tulikin meidän vuoro.

Paikkis oli tällä kertaa ennen yksilövuoroja. Just teki voittajan tasoisena. Muuten meni tällä kertaa ihan nappiin mutta Just vinkui enemmän kuin viimeksi. Ei kuitenkaan vaikuttanut mitenkään epävarmalta tai hermostuneelta, että ehkä ei vain olisi malttanut. Just sai kuitenkin erityispisteet aivan täydellisestä käskyjen kuuntelusta: sille tuli tosi monta häiriökäskyä ja Nina osasi älyttömän hyvin imitoida mun "maahan"-käskyä, mutta Just ei mennyt lankaan kertaakaan vaan meni maahan ja nousi sivulle vain ja ainoastaan omasta käskystä! 💪

Just aloitti tekemällä muutaman toiston kiertohässäkkää. Harmi, kun en tullut ottaneeksi kuvaa hallin asetelmasta: kierron oikealla puolella oli ruutu ja toinen ruutu oli toisessa päädyssä, hallissa oli kaksi tunnarikasaa ja häiriötötsiä. Sanoin heti, että ruutu kierron vieressä on liian vaikea Justille. Kuten kunnon kouluttaja, Nina kyseenalaisti tän, että jos joskus on ollut, niin onko enää? Päätettiin sit kokeilla ilman hyppyjä pelkkä kierto. Just bongasi ja lukitsi sen tosi varmasti, vilkaisi kyllä ruutua mutta silti valitsi kierron!!! 😍 Tää oli eka kerta historiassa, kun tää onnistuu ilman vääntöä. Kiitin tietysti Ninaa siitä, että hän kannusti kokeilemaan, kun itsellä meni pupu pöksyyn.

 Sitten otettiin ruutu takaa pois ja laitettiin hypyt paikoilleen. Eka toisto kierrosta palkka, tokalla jätin Justin maahan tötsien eteen ja otettiin paluuhyppy. Just lähti tulemaan vähän epämääräistä linjaa, enkä ollut varma, onko menossa esteelle vai ei, joten sanoin varmuuden vuoksi toisen hyppykäskyn. No, ei Just tehnyt mitään voimakasta suunnanmuutosta eli luultavasti oli kuitenkin tulossa esteen yli. Tästä Nina heitti sellaisen ajatuksen, että treeneissä voisi joskus noissa tilanteissa olla antamatta toista käskyä ja katsoa, mitä koira tekee. Jos tekee oikein, voikin tästä superpalkata. Jos tulee virhe, se on taas informaatiota osaamistasosta. Kolmannella toistolla otettiin koko liike, ja se meni kyllä tosi hienosti, paitsi että Just tuli ruudun kautta sivulle. Mutta sehän ei ollut Justin vika, koska ruutu sattui olemaan sen linjalla! Oli myös hienoa nähdä, että Just ohitti tunnarikasan, vaikka selkeästi huomasi sen.

Toisena liikkeenä ohjatun suuntia niin, että kapuloiden paikalla oli namipallot ja ihminen palkkavahtina. Ensin Just ei tajunnut, mihin piti mennä, joten näytettiin, missä pallot on. Todettiin, että mun sivulle näyttävä käsimerkki on huono ja sekoittuu sekä kierron loppuhyppyyn että kaukojen seisomiseen. Nina agilityharrastajana osasi neuvoa mulle, että tee sylkkäri, niin mä heti tajusin. Harjoiteltiin tätä hetki ja sen jälkeen saatiin täydellinen setti! Erityisen makeeta oli, että Just teki käännöskäskystä sen halutun 135 asteen käännöksen oikeaan suuntaan mutta tarvitsi sen jälkeen vielä vapautussanan palkalle! Eli tästä sitten ohjaajalle vähän tarkkuutta, että tulisi oikea palkkasana. Ens kerralla kokeillaan ensin näin ja sitten niin, että siellä on myös kapulat. Eli käytännössä kokonainen liike, mutta kääntymisestä tulee välipalkka.

Sitten oli vielä pari minuuttia aikaa, ja päätin nopeasti vahvistaa sitä, että koira pysyy aktiivisena, vaikka mun huomio harhailisi. Just oli aivan super tässä!!! 😍 Ei yhtään huonoa toistoa tai edes hetkeä. Tähän oli hyvä lopettaa.

Maanantaina sitten kauden ainoat hoopers-treenit Jokulla. Olipa hauskaa! Oli tosi sopivan tasoinen rata: päädyssä oli tynnyri poikkarina ja sitä piti vähän hinkata, että saatiin toimimaan vauhdista. Oikealta vasemmalle oli helpompi Jokulle kuin toisinpäin. Muuten tapani mukaan juoksin jonkin verran mukana eli en pysynyt ihan ohjausalueella. Lopuksi otettiin vielä loppusuoria etupalkalle. Oli tosi hupaisaa, kuinka Joku keskittyi ihan hirveästi, että tuli poispäin ja sitten kun vapautin suoralle, se laittoi ihan turboboostin päälle ja lähti ihan eri vauhtia pinkomaan. On se kyllä viihdyttävä treenikaveri.

Just treenasi kolmessa pienessä pätkässä. Ensin sulalla ja kuivalla Sirkuskentällä 10 minuutin tokoilut. Tehtiin ensin  pitkän matkan luoksari, jossa hieno vauhti ja silti erinomainen stoppi, mutta lopussa Just tuli taas mun oikealle puolelle! Nyt täytyy kyllä miettiä tuota, teenköhän jonkin käsiliikkeen vai mistä kiikastaa. Otettiin vielä yksi suora ja nyt vasen sivu löytyi. Sitten jääviä. Jotain on nyt vialla L:ssä, kun Justin ilme muuttui jotenkin, korvat alkoi heilua ja oli sellainen epävarman näköinen. Pyydän seuraavissa treeneissä kaveria videoimaan, josko näkisin, mitä tässä tapahtuu. 

Hoopersin tauolla pari ajoneuvokätköä hallin pihalla. Olisi pitänyt laittaa otsalamppu päähän, että olisin nähnyt ilmaisut kunnolla! Kätköt löytyivät kyllä helposti. Yhdellä kätköllä Janinan autolla Just teki katsomisilmaisun ja sitten jätti kätkön, kun en ostanut tätä. Kierrettiin auto ympäri ja nyt tuli kunnon ilmaisu. Tää asia menee nyt erityistarkkailuun. Ainakin toivon meille harjoitukseksi tätä seuraavissa Mervin treeneissä. Tämä vaara oli tiedossa, kun lähdettiin ilmaisua fiksaamaan mutta uskon, että sen saa hyvin korjattua, kun itsevarmuus palaa täyteen mittaansa.

Lopuksi vielä tunnari hallissa. Just oli etsimässä nosehajua, joten tehtiin vähän eri asioita, mutta ainakin se haistelee eikä haukkaile kapuloita! 

Kevätkauden viimeisiä

 16.4. Veeran toko Justin kanssa. Otettiin loppuasentoja: sivulle takakautta ja maasta sivulle liikkeen lopussa. Kysyin Veeralta, uskooko hän, että voisin mennä toukokuussa kokeeseen ilman, että olisi epäreilua ja sekavaa koiralle, pitääkö tulla edestä vai takaa. On siinä pieni riski, että Just on lopussa epävarma, mutta tärkeintä on olla itse ottamatta painetta asiasta. Jos se tulee etukautta, niin sitten tulee.

Harjoiteltiin asiaa naminheitosta, luoksarista, kierrosta ja kapulan kanssa. Testailtiin, kuinka hyvin on oppinut sanallisen vihjeen ja kuinka paljon tarvitsee käsi- tai vartaloapua. Mun yllätykseksi on oppinut sanallisen vihjeen oikeastaan jo tosi hyvin! Kysymys on enää etäisyydestä eli pitkän luoksarin matkalla ehtii "unohtaa", mihin piti tulla. Kun toistin käskyn matkan puolessa välissä, Just silminnähden korjasi linjansa! Kierrossa sama juttu eli lyhyeltä matkalta pikkuhiljaa kasvattaen luuppaa kiertäen tosi hienosti mutta "kisamaisessa" kierrossa tulee vanhasta tottumuksesta etukautta. Veeran ohjeet oli, että nyt treeneissä mieluummin toistan käskyn kuin teen vartaloapuja. 

Maasta sivulle nousussa kävi ihan mahtava juttu: vastasin itse omaan kysymykseeni. Muistin yhtäkkiä Caritan vinkin istu-seiso-vaihdosta, jossa kannattaa pyytää koira istumaan eikä sivulle alussa. Sovelsin tätä vinkkiä tähän asiaan, jolloin palatessani koiran viereen meninkin sen takajalkojen tasolle enkä lavan tasolle. Näin en painostanut yhtään ja Just nousi tosi hanakasti sivulle päästäkseen helpompaan katsekontaktiin. Mun ollessa sen takajalkojen tasollahan sen pitää katsoa takaviistoon saadakseen katsekontaktin. Problem solved!

Maanantaina Jokulla hoopers. Tällä kertaa rata oli aika sopiva tasoltaan, ja saatiinkin hyviä onnistumisia. Rakensin taas palasista palkkauksilla, mikä toimi muuten hyvin, mutta Katri namipallon kanssa oli liikaa Jokun luopumuskyvylle 😅 Käytin nyt uutta kiertokäskyä "ympäri" ja Joku omaksui sen kyllä heti. Hetkittäin ehdin hyvin ajoittaa sanalliset ohjeet mutta sitten yhdellä toistolla unohdin kaikki käskyt! Että sellaista. Lopussa tehtiin vielä yksi kierros niin, että juoksin enemmän mukana, niin saatiin kiva vauhdikas lopetus treenille.

Justin kanssa vapaavuoro hooppien jälkeen. Jatkettiin samaa takaakiertämisteemaa. Aloitin pitkän matkan kierrolla, jossa Just taas oli aivan vakuuttunut, että siellä on pallo valmiina eikä suorittanut kiertoa. Hoh hoijaa. Onneksi nykyään kestää paremmin toistoja kierrossa ja voin lähettää sen uudelleen vauhdin kärsimättä. Tehtiin myös hyppynoudon palautusta takakautta kiertäen. Apuna seisoin hieman esteestä vasemmalle, jotta paluumatkalla Justille olisi suora sihti taakse. 

Heidi oli tehnyt kolme nosekätköä: kaksi hallin päätyseinään ja yhden ajoneuvoihin. Just oli ihan paras ekalla kätköllä. Se löysi sen jo ennen lähtölupaa! Ei ehtinyt ilmaista kyllä, kun otin sen takaisin lähtöön. Just oli sitten siinä ihan muina naisina ovelan näköisenä, että ei tässä mitään... kunnes päästin sen etsimään, niin ilmaisi aivan välittömästi. Jatkamisessa hetkellisesti surffaili turhaa, kunnes löysi hajupilven ja sitten superhyvä tarkennus ja ilmaisu. Ajoneuvoja oli peräkärry ja jakeluauto. Just nappasi tänkin hajun suoraan lähdöstä ja vei mut hyvin päättäväisesti peräkärryn aisan takaosaan ja ilmaisi sinne. Olipa itsevarmuutta boostaavat treenit!

Jokun touhuilut

 Kuin kylmä suihku saada lauantaina rallykisoista 99 pistettä ja sunnuntaina koira ontuu. Just alkoi siis ontua oikeaa etusta 19.3. sunnuntaina metsälenkin jälkeen kotiin tullessa. Ei pahasti mutta selvästi. Ontui vielä illalla, vähemmän mutta sitten seuraavana aamuna oli jo puhdas, eikä ontuma palannut. Seuraavana lauantaina fyssarilla ei jalasta löytynyt mitään selittävää, joten oletetaan, että hiekotushiekka vaan otti tassunpohjiin - sitä nimittäin oli tosi paljon. Seuraavalla viikolla satoi uusi kerros lunta ja pohja oli taas pehmeä, niin Just oli paljon reippaampi ja sillee oma itsensä, joten ei menty eläinlääkärille vielä tällä kertaa.

Tuolla viikolla ei siis treenattu mitään, paitsi Jokulla oli torstaina agitreenit ja Justilla perjantaina ostopaikka Heiluvan hännän nosetreeneihin. Agissa oli teemana takaakierrot, ensin ohjaustreeninä ja seuraavalla viikolla ratatreeninä. Jätettiin tuo 1-2 ja 9-10 väliin kaikkein tiukimpana mutkana. 

Muuten nää molemmat meni hyvin, mutta todettiin, että estelukitusta takaakierrossa ohjaajan liikkuessa pitää treenata lisää. Joku nimittäin helposti lähti liikkeen mukana ja kiersi koko esteen.

Tajusin myös ratatreenissä, että olin juuri maanantaina hoopersissa käyttänyt samaa kierrä-käskyä ja sehän on oikeesti tosi epäloogista! Hoopersissahan pitää kiertää tynnyri tai aita kierrä-vihjeellä, kun taas agilityssa pitää kiertää JA hypätä. Eihän näissä mitenkään voi olla sama vihjesana! Siispä treenilistalle estelukitus ohjaajan liikkuessa ja hoopersin vihjesanat uudelleen mietittäväksi.

Tän viikon torstaina oli toivetreeni. Joku oli taas vetänyt Aura-bortsun kanssa ihan täyttä rallia ennen treeniä ja kovimmat paukut jo käytetty. Tehtiin ensin hyppytekniikan etäisyyden arviointia. Se on kyllä siinä ihan haka! Vaikka voimaa ei enää ollutkaan niin paljon kuin ilman alkuriehuja, niin silti teki ihan täydellistä työtä arvioinnissa ja laukka-askelten valinnassa. Se on kyllä niin hauska, kun näyttää ihan mustalta pantterilta sarjaa juostessaan eikä ääntäkään kuulu!

Sitten aloitettiin vähän tuota estelukitusasiaa ja ensin kaikki meni täydellisesti, kunnes vaihdettiin puolta ja nyt ois kiertänyt koko esteen. Eli siis vasemmalla kädellä ohjatessa kiertoon tuli enemmän virheitä. Tämä muistiin ja tähän palataan kesäkauden puolella teematreenissä.

27.3. hoopersissa oli aika vaikea rata, ei möllitasoa. Joku teki kyllä ihan superhienoa työtä; ainoastaan kerroksittainen irtoaminen ei vielä suju mutta mun mielestä se ei mitenkään voisikaan vielä sujua, kun ollaan treenattu se 5 kertaa. Tosi hyvin Joku on alkanut hahmottaa hoopersin "kiertoratoja" ja lähtee juoksemaan omaa kiertorataansa sujuvasti.

Viikonloppu 31.3.-2.4. vietettiin mökillä ja siellä oli onneksi vielä 30 cm paksuinen jää, joten otettiin jäälenkkeilystä kaikki irti. Käytiin Jokun kanssa kahdestaan kolmella jäälenkillä 100-metrisessä kalastusnarussa. Joku käyttäytyi niin hyvin, että sen luottoluokitus nousi yhteen Å:hon. Missään vaiheessa ei singonnut niin, että olisi pitänyt pysäyttää liinalla vaan sain sen aina pysähtymään tai kääntymään käskystä. Muutaman kerran toki näiden pysähtymisten jälkeen jäi hinkuamaan peuroja haistaessaan, mutta tämä on jo huomattavaa edistystä. Sanoinkin, että jos sen kanssa tosi ahkerasti treenaisi luoksetuloa ja pysähtymistä kaikenlaisissa häiriöissä, siitä voisi saada sellaisen, että lähtisi vain näkölähdöllä perään, hajuilta saisi pois / kytkettyä. 

Tästä mulle tuli myös aika paha mieli, koska Joku ei koskaan saa olla "pääosassa", kun kaikki treenit ja menot on aina Justille, kun Just on mun kisakoira. Jokun elämä on muutenkin niin vaikeeta, niin siihen ei edes panosteta 😔 Katsotaan, saanko tän vuodatuksen jälkeen ryhdistäydyttyä ja siirrettyä treenien painopistettä arkikäytökseen.

Joku special

Joku saa nyt ihan oman päivityksen, kun muuten kirjoittelu on niin Just-painoitteista. Viikko sitten torstaina tästä muokattu rata. Koska ei tehdä keppejä ja A:ta, mentiin putki niiden sijaan. Päästiin esteelle nro 14 asti. Mia sai videollekin yhden ihanan pätkän. Koska tehtiin kutonen toisinpäin, tuli putki-hyppy-putki -kohtaan tuplapersjättö. Ajattelin, että se voi olla vaikee, kun ei olla niitä Jokun kanssa niiiin paljon tehty, että se ei välttämättä pidä estelukitusta. Vaan kyllä piti! Joku teki tuon kohdan ihan ideaalilinjaa, itellä oli ajoituksen kanssa vähän haastetta tai siis ruostetta. Hannan kanssa juteltiin, mikä videollakin näkyy hyvin, että kyllä Joku vaan syttyy mun kiihdytyksistä. Jos mä himmailen, niin sekin hölkyttelee, mutta jos mä kiihdytän, niin kylä lähtee. 

Sen perusteella distance hoopers ei ois ihan meidän juttu, mutta treenattiin sitä silti kahtena peräkkäisenä sunnuntaina, kun ATD järjesti tutustumiskertoja. Ekalla kerralla tutustuttiin esteisiin ja mentiin pikkurata vierellä juosten. On kyllä hämmentävä laji, että jo ekalla kerralla voi tehdä rataa! 

Hoopit ja putket Joku tajusi heti ja tarjosi niitä välittömästi. Tynnyrin kiertoon kauempaa ohjattuna tarvittiin vähän enemmän toistoja mutta läheltä sujui. Veräjää kiertäessä Jokun aivot meni jotenkin vähän solmuun, kun se mietti, miltä puolelta palkalle pääsee... Radalla Jokulla ei ollut oikeastaan mitään haasteita, paitsi että alkoi vähän väsyä, mulla oli haasteita rytmityksen kanssa. Ilmeisesti Joku oli ajatellut aika paljon, kun zippasi ihan totaalisesti heti treenien jälkeen 💖

Ohjattujen kertojen välissä treenattiin vähän tynnyriä - kauempaa lähetystä ja sylkkäriä sille. Tuntui vähän haastavalta, mutta seuraavissa ohjatuissa tynnyrinkierto meni tosi sujuvasti, joten tästä oli kuitenkin hyötyä!

Tokalla kerralla treenattiin kauko-ohjausta. Ekassa setissä tehtiin fokusointiharjoitus kolmella peräkkäisellä hoopilla: etuperinketjuttamalla palkalle lähetystä niin, että kun koira käänsi fokuksensa ohjaajasta eteenpäin, se vapautettiin palkalle. Joku hokasi tän heti: katsoi mua, käänsi katseensa eteenpäin ja juoksi palkalle ilman lähtölupaa 😂 Kun mä vaan nauroin,  kouluttaja-Nina kysyi mun kriteeriä ja että naurattaako mua, kun se tekee ton kisoissa. Vastasin: "Jokulla on lääkitys, joten se ei tule todennäköisesti koskaan kisaamaan. Siispä kyllä naurattaa." Sen jälkeen kaikki naurettiin! 

Piirroksessa "renkaat" on hooppeja, mustat pallot tynnyreitä ja keskellä olevat ristikot ohjausalueita. Mä valitsin ton ylemmän ohjausalueen. Tässä kohtaa onnittelen itseäni treenin soveltamisesta koiran mukaan! Sanoin heti, että haluan tehdä takaperinketjuttamalla enkä ensin kokeilla ja sit epäonnistumisten jälkeen helpottaa. Jätin ensin palkan maaliin ja otettiin 6-tynnyrin kierrosta eteenmeno. Seuraavaksi otettiin 3-6 heittopalkalla 6-7-väliin. 2-tynnyrin kiertäminen mun puolelta sujui hyvin mutta haasteeksi muodostui 3-hooppi, joka oli vähän hankalassa kulmassa. Tässä olisi hyvä, että hoopeilla olisi erilliset käskyt, joita ei kyllä vielä keksitty...

Tähän asti Joku oli ollut ihan mallioppilas mutta 3-hoopin lähetystä treenatessa meni taas aivot solmuun ja lopputulos oli se, että Töppä-Nenä meni tekemään nenäkosketusta tynnyriin ja kun pyysin uudestaan kiertämään, se teki vielä ponnekkaamman nenäkosketuksen 😂 Tehtiin sitten niin, että autoin tossa 2-3-välissä tulemalla vähän lähemmäs (ulos ohjausalueelta) mutta muuten yritin pysytellä siellä. Viimeinen kierros tehtiin niin, että jätin Jokun lelun lähtöön/maaliin sen taakse ja se joutui todella luopumaan siitä. Ja sehän jätti lelun oikein sujuvasti! Kaikki lähetykset saatiin onnistumaan ja loppusuora olikin niin palkitseva, kun sai juosta koko hallin päästä päähän suoraan lelulle!

Kauko-ohjaaminen ei ole niin siistiä kuin mukana juokseminen, me ei sytytä siitä samalla tavalla. Mutta kyllä meillä oli hauskaa! Ehdottomasti jatketaan hoopersia heti, kun sitä on taas tarjolla ATD:ssä. Jokullekin uusia lajeja! 💖