Vuoden viimeiset torstaitreenit

 Torstaina 21.12. oli mun suunnittelema viikkorata. Alkuperäisestä versiosta otettiin yksi hyppy pois tilanpuutteen vuoksi. Radassa oli yhdistettynä kaikki syksyn teemat: takaakiertolähtö, erilaisia takaakiertoja, innejä, leijeröinti ja poikkari. 

Jokun kanssa ekalla kerralla olin unohtanut tehdä keinun erillisenä alle, niin siinä piti vähän varmistella. Mutta ottaen huomioon, ettei keinu sujunut edellisellä kerralla ollenkaan, niin nyt ei ollut kyllä mitään epäröintejä. Takaakierrot ja innit meni superhyvin kaikilla kerroilla! Pituudesta Joku livahti ohi ekalla yrityksellä. Joku otti ihan jäätävän kiihdytyksen putkella nro 12 ja meni ihan kilpajuoksuksi. Tämä olikin ainoa virhe ekalla yrityksellä! 14-17 pystyi ohjaamaan kummalta puolelta vain. Tein ensin puomin puolelta, jolloin tuli takaakierto-persjättö esteelle nro 16. Tää onnistui hyvin paitsi kauneusvirheenä olin vähän koiran linjalla eli Joku joutui tekemään isomman kaaren sen takia. Kierrosten välissä otettiin palkkaus pituuden jälkeen.

Tokalla yrityksellä nollarata eli suklaakierros! Ai että me tsempattiin! Hirmuinen kilpajuoksu 12-14 enkä silti ehtinyt mukaan, mutta Joku irtosi upeasti pituuden ja 13-hypyn. 

Ratakierrosten jälkeen halusin vielä kokeilla 14-17 kahdella muulla tavalla, jotta voin sanoa ryhmäläisilleni, että se on mahdollista. Ensin lähetin Jokun 12-12b-13 ja itse vaihdoin puolta 14-15-välissä, 15 inninä. Onnistui. Sitten sama kuin alkuperäinen suunnitelma paitsi että en tehnyt persjättöä 16:lle vaan poikkarin 17:lle. Tämäkin onnistui. Olipas palkitsevaa onnistua tällaisessa potpurissa. Vaikka Joku on joissain asioissa hankala tyyppi, niin sen oppimisnopeutta ei voi kyllä moittia.

Just pääsi pitkästä aikaa myös mukaan näihin treeneihin. Sille kouluttamisen jälkeen aivan huikean hauska kiertohässäkkätreeni. Just näytti parhaansa mukaan, millä kaikilla tavoilla osaa varioida. Miksi tehdä asiat aina samalla tavalla, kun voi keksiä samaan hintaan hauskuutuksia?!

Ekalla toistolla taas lähetys hyppyjen välistä, kierto + stop + paluuhyppynä vasen umpieste. No, kun annoin hyppy-käskyn, Just teki extrakierron 😂 Sen jälkeen kyllä hieno loppuosa. Tokalla toistolla pelkkä kierto ja heti sen jälkeen vapautus lelupalkalle - tässä ei tullut ylimääräisiä kommervenkkejä. Sitten kisamatkasta kierto + maahan namipurkille. Kävin avaamassa purkin ja otin sen mun taskuun Justin jäädessä makaamaan. Justin keskittyessä hyvin käskytin oikeanpuoleisen avohypyn, jota Just ei meinannut ensin huomata mutta korjasi linjansa viime hetkellä. Sivulletulon sijaan tuli tällä kertaa mun jalkojenväliin 😂 Sitten pelasin taas uhkapeliä ja otin viimeiselle toistolle koko liikkeen. Kierto + maahan meni tosi hyvin. Hyppy-käskystä Just lähti osoitettuun suuntaan, bongasi sieltä putken ja tuli sen kautta sivulle 😂 Otettiin sitten vielä kerran loppuosa ja nyt löytyi hyppy. Ei tylsäksi käy tän eläimen kanssa treenaaminen! Mutta vastaisuuden varalle pitää muistaa, että jos avoeste on puomin vieressä, niin se ei kyllä erotu ollenkaan eli voi olla, että Just ei ihan rehellisesti näe sitä. Näin on käynyt kerran ennenkin mutta toisinpäin. Eli jos puomi on hässäkän vieressä, niin umpieste sille puolelle. 

Vielä viimeiset torstaitreenit oli 29.12. Just jäi Kumpulaan turvaan, kun Malminkartano on paha rakettialue. Meillä oli toivetreenit. Jokun kanssa jatkettiin innin kulman haastamista. Kaikki onnistui. Sitten tehtiin viikkoradan pohjaan eri variaatioita, joilla testattiin, kuunteleeko koira. Joku oli ihan super tässä! Onnistui innit ja poikkarit ja muutenkin Joku oli ihan mallioppilas. Erityisen hieno on tuo videon poikkari, jolla Jokun vasta ponnistaessa mä olen jo täydessä vauhdissa liikkumassa vastakkaiseen suuntaan. On kyllä makeeta, miten ollaan saatu niin monta ohjausta toimimaan syksyn aikana. Innitkin oli ihan alkutekijöissään ja nyt ne on jo varmoja helpohkoista kulmista.  Lisäksi tehtiin puomia, joka ihan ok ja loppuun vielä vauhtipätkä. Tähän oli hyvä panna kausi pakettiin.

Sinkkutreenit + nosetreenit

Sunnuntaina 17.12. ennen Messarin purkuvuoroa kävin puolen tunnin sinkkuvuorolla hallilla. Joku teki innejä. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että hypyn ollessa 90 astetta poikittain inni alkaa olla aika varma. Kokeilin sitten kääntää kulmaa vaikeammaksi mutta siinä alkoi tulla virheitä. Tästä jatketaan ens kerralla!

Justilla pääaiheena kiertohässäkkä. Ensin lähetys hyppyjen välistä + stop + siirryin itse kisamatkaan + oikea hyppy. Sitten lähetys kisamatkasta + maahan + välipalkka + siirryin takaisin kisamatkaan + vasen hyppy. Kolmas toisto pelkkä kierto ja lelupalkka multa. Sitten videolta kuuluu yksinpuhelu, jossa kysyn, kukas kaveri nyt kieltäisi mua ottamasta vielä yhtä toistoa... Päätin sitten pelata uhkapeliä ja se palkittiin jättipotilla! Eli tehtiin kokonainen liike ainoana helpotuksena se, että siirryin itse lähemmäs vasenta hyppyä loppuosaa tehdessä. Onnistui!! Tää treeni todisti, että välipalkkaus on katkaissut Justin ajatusta jonkin verran. Nyt kun ei tehty kuin yksi välipalkka, jonka jälkeen odotin koiran fokuksen palaavan, ei tullut yhtään sekoilua.

Lisäksi Just teki kaukoja Marisan ohjeilla sekä kokeili uudestaan tunnaria nosevarusteilla. Jälkimmäinen ei nyt enää onnistunutkaan, joten asia pitää pistää uuteen mietintään.

Maanantaina 18.12. mun noseryhmän treenit hallilla. Teemana oli saavuttamattomat kätköt sekä laatikot. Tehtiin Ellin vappuleirillä vinkkaamaan tyyliin eli samassa harjoituksessa sekä saavutettavia eli saavuttamattomia.  Saavuttamattomat oli yhdessä ämpärissä, lentoboksissa ja verkotettujen pujottelukeppien sisällä.

Saavutettavat kevythäkissä, valkoisessa hoopers-tynnyrissä sekä tuolissa, jonne pääsi kiertämällä hoopers-veräjät eli yritti esittää labyrinttiä. Muut alueet toimivat just niin kuin piti mutta keppien raudassa ollut kätkö oli huono, ehkä liian kaukana verkoista, ja tuolikätkö ei tullut koirien nenään veräjien läpi haluamallani tavalla. Kokonaissaldo siis ihan hyvä ja ryhmäläisille tuli hyvä kuva saavuttamattomien harjoittelusta.

Spiraali

Laatikkoalueita oli yhteensä 3, joista yksi suora tyhjä. Toinen alue oli spiraalin muodossa ja siinä kätkö oli heti oikealla eli se oli mahdollista napata lähikätkönä, jos ei seurannut spiraalia vaan kääntyi heti oikealle. 

Toisessa alueessa oli 3 riviä: 5 laatikon rivi, 4 laatikon rivi ja 5 laatikon rivi. Kätkö oli oikeanpuolimmaisen rivin viimeinen laatikko ja kätkö vieläpä laatikon ulkoreunalla. Tässä siis jujuna se, että kätkölaatikko on niin reunassa, että se on helppo koirien ohittaa eli testasin myös sitä, huomaavatko ohjaajat, että tämä on haistelematta.

Käytännössä kaikki menivät tähän halpaan. Suurin osa ohjaajista kuitenkin huomioi asian hienosti. Mutta kumpikin laatikkoalue oli ihan älyttömän vaikea tällä kertaa; kokeneetkaan koirat eivät meinanneet ilmaista. Kiran ja Eenin jälkeen löysäsin jo laatikoiden teippausta, että haju pääsisi paremmin ulos ja treeni olisi kokemattomammille reilumpi. Rivitreenissä tuli tosi paljon reaktioita keskirivin viimeiseen laatikkoon; tämä oli ehkä siirtymähajua. Mutta noin muuten mietittiin, että hallilla asuvat laatikot taitavat olla erityisen vaikeita. Siellä on kaikenlaisia elintarvikelaatikoita ja Murren murkinan laatikoita ja kaikkia näitä on säilytelty liian kauan. Osassa on pikkulaatikoita sisällä, mikä tuntuu häiritsevän etenkin Eeniä. Joten ens kerralla hallitreeneissä kokeillaan, että tuon töistä sinne puhtaita varastolaatikoita. Ja sitten viimeiset treenit ennen seuran koetta pitää tehdä niin, että saadaan enemmän onnistumisia koirille.

Just teki viimeisenä laatikkoalueet, eikä sekään meinannut ilmaista kätköjä, vaikka tässä vaiheessa sentään muutama koira oli ilmaissut ne. Tämä siis todisti, että haju tuli tosi huonosti ulos. Saavuttamattomien treeniin laitoin sille tossut jalkaan ja hoopers-tynnyrillä saatiin esille sama kuin Turun kokeessa, eli Just pamautti ilmaisun saavuttamattomana ennen kuin oli yrittänyt pyrkiä kätkölle joka puolelta. En hyväksynyt tätä ja odotin, että se tekisi kunnon ilmaisun. Mutta selkeästi tossut vaikuttaa tuohon asiaan.

Joku teki saavuttamattomista kevythäkin, lentoboksin, tynnyrin ja ämpärin. Ne meni hyvin ja sain sen pysymään hyvässä vireessä leikki - etsintä - leikki -kaavalla.

Seuratreenejä!

 Lauantaina 9.12. käytiin Marisan tokotreeneissä ostopaikalla. Sattuikin niin, että kolmas ryhmäläinen oli poissa, joten me saatiin Annikan kanssa "kaksari". Ja hyvät treenit olikin! 

Kerroin Marisalle, että moniosaiset liikkeet tuntuu olevan Justille vaikeita hahmottaa. Spesifisti tällä kertaa pyysin vinkkiä ohjattuun ja sen välivaiheisiin. Tehtiin sitten niin, että en palkannut alkuseuraamisesta vaan Justin stopattua tehtiin sille uusi kapuloiden näyttö. Tällä onnistui hyvin. Lopuksi tehtiin niin, että Justin seistessä Marisa kävi vain kävelemässä kapulalinjan uudelleen eli Just näki sen vain sivusilmällä. Tällä toistolla Just lähti aavistuksen viiveellä, eli mietti puoli sekuntia, kääntyi oikeaan suuntaan, bongasi kapulan ja nouti. Marisa muistutti, että mun kaksiosaisen käskyn pitää olla sanottu yhteen pötköön, ettei tuu tuplakäskystä pistemenetystä. Liikkeen alkuosasta kysyin Marisalta, haittaako, ettei Just oikein katso kapuloiden vientiä. Marisan mielestä ei haittaa, jos tähtää vain voittajaan, koska kapulat ovat aina samoissa sijainneissa koiraan nähden. Tää oli hyvä treeni siksikin, että sain omassa päässäni järjestykseen, miten rupean tekemään apuja / välivaiheita noihin moniosaisiin liikkeisiin, kuten kiertohässäkkään. 

Toisena juttuna kaukoja alustoilla, kuten edellisen postauksen videossa. Aluksi Justilla meni vähän yliyrittämiseksi, minkä itsekin tunnistin liian korkeaksi palkanodotukseksi. Otin tähän väliin pari palkkausta luopumisen kautta sekä siirsin namit pois kädestä, että saatiin vähän mielentilaa tasoitettua. Sen jälkeen rupesi tulemaan vakaita toistoja. Mun suureksi iloksi Marisa oli sitä mieltä, että tekniikka on riittävän hyvä! Mä olin jo aatellut, ettei niistä koskaan tule riittävän hyviä. Marisa kehotti alkaa tekemään nyt vaihtosarjoja eli ei palkkaa joka vaihdosta vaan joka toisesta, kolmannesta jne. Jospa palkanodotuskin vähän laskisi ja keskittyminen nousisi, kun namit ei kävele koko ajan eestaas. Tulipas hyvä mieli tästä!

Treenin lopuksi paikkikset. Otin ensin Jokun. Se oli vähän lentoon lähdössä ja luuli tulleensa tekemään jotain ihan muuta kuin paikkista. Pysyi kuitenkin hienosti maassa etupalkalla itse paikkiksen ajan mutta siihen meneminen oli melkoisia kevätjuhlaliikkeitä. Tunnistin itsekin, että aiheutan puolet sähläämisestä omalla toiminnallani pitämällä namia kädessä jne. Just teki myös paikkamakuun ja menin piiloon. Kysyin Marisalta, oliko Just ollut levoton ja kyllä se oli vähän vinkunut ja haistellut. Eli vaikka se pysyy paikallaan, itsevarmuutta pitäisi vähän kasvattaa, että se olisi levollisin mielin rivissä, vaikka mä olen piilossa.

Annika & Elsi teki ekaa kertaa paikkaistumista ja sen palkkaukseen tuli Marisalta niin kiva vinkki, että kirjoitan senkin ylös. Marisa sanoi, ettei käy palkkaamassa koiraa suuhun sen ollessa paikkiksessa, koska palkkaus aina vähän katkaisee ajatusta (tämähän näkyy hyvin Justin kiertohässäkässä). Sen sijaan Marisa rakentaa koiran eteen namipankin, johon käy aina lisäämässä ja lisäämässä namia. Koiran edistyessä namipankki laitetaan yhä kauemmas, kunnes se on ohjaajan luona. Tässä on hyvä, että on näkyviä nameja, joista muodostuu pieni kasa. Elsillä oli nakkeja, jotka erottui tosi hyvin tekonurmesta. Kuvassa niitä esittää keltaiset pisteet. Tätä voisi ajatella sekä Justille tässä vaiheessa itsevarmuuden lisäämiseen ja Jokulla etupalkan siirtämiseen, ettei se ole ajasta ikuisuuteen riippuvainen etupalkasta.

Torstaina Jokun kanssa laatuaikaa agitreeneissä rata, jossa sekä takaakiertoja että innejä. 

Alussa ajattelin, että olisi hyvä tehdä lentävä lähtö, jolloin tekisin innin liikkeessä. Se oli kuitenkin huono idea, koska Joku lähti mun liikkeen mukana eikä hypännyt. Tässä kohdassa ei liikkeestä ollut myöskään mitään hyötyä, kun vastassa oli seinä! Siispä tehtiin niin, että jätin Jokun lähtöön ja tulin itse hyppyjen puoleenväliin, jolloin sain tehtyä parin askeleen liikkeen. Tää toimi kuin junan vessa!

Inni nelosella oli varma. Ekalla yrityksellä Jokulla oli hirmuinen vauhti ja se ehti tehdä vaikka mitä. Muistaakseni livahti vitosen jälkeen putkeen ja sitten taas esteellä nro 12 ei löytänyt putken suuta vaan juoksi ympäri ja tuli toisesta suunnasta 😂 Mä ehdin hyvin persjättöön 9-10-väliin, kun en jäänyt munimaan. Poikkarit toimi sekä 8:lla että 16:lla. Myös takaakierto-persjättö esteellä nro 13 oli tosi sujuva. Virheistä mä jatkoin aina vaan pokkana rataa.

Putki nro 12 oli melkein kaikille vaikea; ehkä yleisön sijainti metrin päässä hajautti koiran fokusta. Kun Joku oli sinne kerran löytänyt, niin sitten sujui paremmin. Toinen kierros menikin tosi hienosti! Ainoa virhe esteen nro 8 jälkeen otin yhden ylimääräisen askeleen ja Joku irtosi esteelle 2. Joku on kyllä oikein mallioppilas meidän treenityylin kannattavuudesta; aina, kun se tekee "virheen", todetaan Hannan kanssa: "No, tätähän me ollaan koko syksy vahvistettu."

Nosekokeessa 5.12.

 Tiistaina mustan Caddyn kyydissä kohti Turkua 2-lk sisäetsintäkokeeseen. Tuomareina Lasse Myllylä ja Marja Saarinen. Justilla ekaa kertaa tossut jalassa. Vaikuttihan ne, ei siitä pääse mihinkään. Pukeminen meni hyvin ja Just liikkui kyllä sujuvasti alueilla, mutta teki ehkä 80-prosenttisesti normaaliin verrattuna: oli rauhallisempi ja viimeinen terä sinnikkyydestä puuttui. Meillä ei ollut mitään tulostavoitteita tähän kokeeseen, ainoa tavoite oli, että Justilla olisi siistii tossuista huolimatta. Se tuntui kyllä ihan ymmärtävän, että tossut on portti etsintään eikä vierastanut niitä enää. Mutta en tietenkään odottanutkaan, että näin lyhyen totutteluajan jälkeen ei olisi mitään vaikutusta. Huomasin myös, että ei olla tehty tossut jalassa 2-luokan tasoisia sokkotreenejä eli tarvitaan lisää harjoitusta vielä yhteistyöhön uudessa tilanteessa; ei riitä, että koira tottuu 😂

Oltiin suoritusvuorossa ekana ja saatiin mennä pukemaan tossuja sisäpuolelle. Lasse ystävällisesti huomautti mulle, että muistapa palkkausalue, kun puin eteisessä tossuja namipallopalkalla... Tässä yksi huomioitava asia lisää. Lämppähajuilla saatiin kivat ilmaisut.

Ekasta alueesta ei ole kuvaa, joten laitan kuvitukseksi vastaavanlaisen kaapin. Tässä oli 2 tilaa, aikaa 3 minuuttia ja tällä alueella meillä oli eniten vaikeuksia. Just halusi aloittaa vasemmanpuolimmaisesta huoneesta takaa mutta siellä käännyttiin väärään suuntaan ja käytiin ensin ovenpuoleinen seinusta läpi. Sitten mentiin toiseen huoneeseen, josta käytiin ikkunan puoli ja reaktioita alkoi olla. Huoneessa oli tietokonepöytä, jossa oli metallinen reikälevy. Just hyppäsi päädystä puoliksi pöytää vasten ja ilmaisi istumalla. Meillähän on diilinä, että ostan kaikki Justin ilmaisut heti mutta en noudattanut tätä diiliä, koska en nähnyt kunnon tarkennusta ja löytö-ilmoitus olisi ollut uhkapeliä: jos tuomari olisi kysynyt "tarkentaisitko?", ei mulla olisi ollut mitään hajua oikeasta kohdasta. No, pyysin Justia näyttämään uudestaan mutta sitä alkoi turhauttaa ja melkoisen vinkukonsertin säestämänä hinkattiin tietokonepöytää edestakaisin ilman mitään järkevää kohdennusta. Tässä vaiheessa oltiin tuhlattu aikaa jo niin paljon, että tuli 30 sek varoitus. Ilmoitin sitten löydön johonkin, mihin Just ilmaisi ja se oli oikein. No niin, ois vaan kannattanut pitää diilistä kiinni ja ilmoittaa löytö ensimmäiseen ilmaisuun. Just ei siis noussut pöytää vasten niin vahvasti, että olisi saanut tarkennettua oikeaan kohtaan vaan lukitsi vastauksen kauempaa. Pöytä oli aika hankala noustava, mutta ehkä ilman tossuja Just olisi tsempannut vähän kovemmin ja tarkentanut kunnolla.

Jatkettiin pari sekuntia samasta huoneesta, mutta nyt Just vinkui siihen ääneen, että siirryttiin seuraavaan tilaan. Tässä vaiheessa loppui aika. Tultiin kaapistolle, jota kuva mun työpaikalta demonstroi ja Just tälläsi istumisilmaisun suorilta keskisaumaan, kuten ilmaisisi saavuttamatonta. Kätkö oli kuitenkin saavutettava ja löytyi kaapin vasemmasta alasaumasta. En kysynyt tuomarilta suoraan, olisiko hän hyväksynyt mutta itse en ainakaan treeneissä hyväksyisi. 

Ollaan siis varmaankin tehty vähän liikaa saavuttamattomia verrattuna tarkkuusetsintään, joten nyt sitten tarkkuus ja pyrkiminen mahdollisimman lähelle kätköä ennen vastauksen lukitsemista treenilistan kärkeen. 8/10 koiraa sai molemmat löydöt täältä.

2. alue, 1 kätkö, aikaa 3:30. Nyt meni jo paremmin! Just hölkytteli melkein heti alueen takareunaan. Rajaavat tuolit eivät kuuluneet alueeseen, joten käänsin Justin haistelemaan takariviä. Sieltä hyvin nopeasti voimakkaat reaktiot tuolien alle. Just lähti pyrkimään kohti pöydän alustaa, mutta onneksi olen nähnyt tällaisia tilanteita jo sen verran, että ehdotin sille toiselta puolelta pöytäriviä kokeilemista. Ja sieltähän kätkö löytyikin ajassa 0:38.1 🙂 Tän löysi 7 koiraa ja Justin aika oli 4. Just irvisti kätkölle mutta ei virhepisteitä. 

Kokeessa oli 10 koiraa kahdella tuomarilla, joten kierrokset menivät tosi nopeasti. En laittanut Justia edes autoon välissä, vain juotin sen ja käytiin pikkukierros ennen odottelupaikalle menemistä. Tällä kertaa puin tossut jo ulkona ja liikuskeltiin niiden kanssa siellä. Pukeminen alkoi sujua jo aika hyvin. Lämppäradalla istumiset oli tosi hitaita, joten valmistauduin siihen, että ostan Justilta ilmaisut ilman istumista/ maahanmenoa.

3. alue oli periaatteessa yhtä tilaa mutta kaksi syvennystä. Aikaa oli 3:30. Just kävi taas alueen kerran ympäri ensin ja haistoi selkeästi ylöspäin kirjahyllyn kulmalla. Painoin tän mieleen mutta en vielä ohjannut enempää. Kierroksen jälkeen vaihdettiin suuntaa ja sieltä napattiinkin eka kätkö jakkaran alta katsomisilmaisulla. Se oli niin selkeä, että pamautin saman tien löytö-ilmoituksen. 

Sieltä sitten kirjahyllyjen puolelle, aloitettiin vasemmasta nurkasta ja siirryttiin perälle. Tässä voimakkaat reaktiot ylöspäin. Just hyppäsi ensin hyllyä vasten oikealla reunalla, sitten tuli alas ja siirtyi vasempaan reunaan, josta löysi ihan tarkan kätköpaikan n. metrin korkeudesta ajassa 2:02.2 ja ilmaisi senkin katsomalla. Tämän löysi 7 koiraa ja Justin aika oli 5. Nää oli Marjan alueet ja mehän ei ennen olla Marjan kokeissa oltu, joten Marja ei tiennyt Justilla olevan oikeesti maahanmenoilmaisu 😁 Siinä palkatessa sitten paljastin asian, johon Marja totesi, että onhan tuo ilmaisu noinkin ihan selkeä. Just on kyllä varmaan niin hyvä soveltamaan, että voisi oppia kaksi eri ilmaisukriteeriä tilanteesta riippuen.

Viimeisenä oli wc-tila, jossa enimmäisaika 1:30 sai jotkut ohjaajat haukkomaan henkeään. Mä en enää viitsi lähteä siihen peliin 😃 Tää oli ihan mahtava suoritus Justilta. Se lähti tilan oikeaa reunaa, nuuhkaisi jokaista wc-koppia kerran ja tällä yhdellä nuuhkaisulla totesi kunkin kopin tyhjäksi! Sitten voimakkaat reaktiot takanurkkaan ja jäin seisomaan hihnanpäähän ja odottamaan, että Just löytäisi tarkan paikan. Jonkin aikaa hillottiin ihan nurkkaa ja roskista, kunnes Just laajensi sen verran, että löysi ihan matalan kätkön lavuaarin alta lattiantasosta ajassa 0:48.5. Ohjaajien huolet osoittautuivat turhiksi; tämän löysi kaikki eikä kenelläkään mennyt edes tiukille. 

Vähän kaksijaksoiset fiilikset kokeen jälkeen. Toisaalta tavoite täyttyi, Justilla oli siistii ja se pelitti hyvin, oikeastaan etsintä etsinnältä yhteistyö toimi paremmin. Toki joku voisi kysyä, olisiko tätä voinut treenata esim. möllikisoissa, oliko pakko ajaa Turkuun asti viralliseen kokeeseen... No onneksi ei tarvinnut ajaa yksin! Eipä satanen jäänyt paljosta kiinni, vaikka Justin työskentely oli ehkä jotain 80-prosenttista normaalivireeseen verrattuna. Edelleen on vähän eettiset kysymykset mielessä: vaikka Justilla oli kivaa, niin ei kuitenkaan niin mahtavaa kuin yleensä. Etsintä oli sen mielestä tossujen arvoista mutta kyllä ne silti haittasi. Toki pitää muistaa, että tää oli vasta eka koe ja tossujen käyttöäkin ollaan treenattu vasta kuukauden verran. Ja eriteltynä, ilmaisut oli ainoa asia, joiden kanssa oli isompia haasteita.

Jälkikäteen ajateltuna tän koepaikan lattiat eivät edes olleet tosi liukkaita eli mahdollisesti Just olisi pärjännyt ilmankin tossuja. Nyt mulle on tehtävänä oppia tunnistamaan (miten???) alueeseen tutustuessa, mikä lattia vaatii tossuja ja missä pärjätään ilmankin. Toistaiseksi "liian liukasta" on ollut yhdessä kokeessa ja yhdessä leiripaikassa. Olen tässä viikon varrella jo hiihdellyt villasukilla erilaisilla lattiapinnoilla ja yrittänyt tuntea kitkan tai liukkauden. Yksi vaihtoehto voisi olla mennä eka alue ilman tossuja testimielessä, mutta se kuulostaa aika tyhmältä: mitä jos eka alue onkin liukas ja muut ei? Ihan hirveän montaa kertaa en haluaisi etsintöjen välissä säätää tossuja jalkaa ja pois. Mitäs muita vaihtoehtoja? Kysyä tuomarilta alueisiin tutustuessa?

Vaikka itse tekisi mieli velloa negatiivisessa, niin pitää muistaa, että saatiinhan me 5/6 kätköä ja 90 pistettä eli tosi hyvä tulos. Eikä se viimeinenkään kauas jäänyt, sekunneissa tai senteissä laskettuna. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että luin Justin reaktiot oikein ja osasin 1. aluetta lukuunottamatta ohjatakin tarkoituksenmukaisesti. Kyllä tämäkin taito vaan kehittyy harjoittelemalla, uskomatonta!

Uusi tokoryhmä + torstaitreenit

 Otin talveksi Justille treenipaikan Ninan Frantsin tokoryhmään. Nina oli meidän SM-joukkueen joukkueenjohtaja ja ehdottomasti paras sellainen, mitä olen ikinä nähnyt. Ninan analyyttisuus ja suunnitelmallisuus puhuttelee mua 😂 ja toistaiseksi tämä ryhmä on ollut sellainen, kuin tokoryhmältä halusinkin, eli yhteisöllisempi kuin että jokainen käy yksinään treenaamassa vartin ja sitten lähtee kotiin. Kun käydään läpi suunnitelmat ennen treeniä ja analyysit treenien jälkeen yhdessä, niin treeneistä saa kyllä enemmän irti. 

Tälle kerralle otin suoraan härkää sarvista, joten tehtiin kiertohässäkkää ja tunnaria. Mulla oli tarkka neliosainen suunnitelma, jota Ninan kanssa yhdessä hiottiin vielä. Suunnitelman tokan osan unohdin jo 😂, kolmannessa tuli säätöä ja neljäs pieleen. Että hyvin meni hei! Eka toisto: lähetys hyppyjen välistä, palkkapurkki mun vieressä - tämä onnistui. 2. toisto: lähetys kisamatkasta, palkkapurkki hyppyjen ja tötsien välissä, kierrä + stop + käyn avaamassa purkin + loppuosa (vasen hyppy). Tämä meni hyvin siihen asti, kun olin avannut purkin ja sitten unohdin palata lähetyspaikalle ottamaan vielä hyppyä. Tässä kohtaa tuli aika pitkä sählinkiaika, kun Nina muistutti mua mun omasta suunnitelmasta ja koiralla oli ihan ajatus katkennut.

3. toisto: jätän purkin siihen mutta appari käy nappaamassa sen meidän mennessä poispäin. Lähetys kisamatkasta, kierrä + maahan + appari toimittaa purkin Justille + loppuosa (oikea hyppy). Tämänkin alku meni loistavasti mutta palkan syötyään Justilla oli taas ajatus katkennut eikä lähtenyt hyppyyn. Viimeinen toisto: lähetys kisamatkasta, purkki mun vieressä, vapautus suoraan kierrosta.Tässä Just jäikin sitten kiinni hyppyihin, kun oli pari kertaa saanut ne tehdä. Otin aina välissä lähempää kierron kehuilla ja sitten uusi yritys. Kokeilin myös jättää Justin kauemmas ja tulla itse hyppyjen tasalle mutta sen se vasta lukeekin lähetyksenä hypylle. Lisäksi Just jäi odottelemaan palkkaa appari-Iidalta eli jo yhdestä palkkauksesta keskittyminen hajaantui. Lopuksi tein niin, että vein palkkapurkin sen normaaliin paikkaan ja nyt saatiin onnistunut kierto. Oli hyvä nähdä, kuinka varma Just on "vanhalla asetelmalla" eli tästä opimme, että jos menee pieleen, niin tällä saadaan tilanne korjattua.

Tästä nyt sitten montakin ajatusta. Ensinnäkin tuntuu siltä, että tällaiset moniosaiset liikkeet on Justille vaikeita hahmottaa. Sehän ei ole mikään ihme, kun se on treenannut niin monta vuotta avointa luokkaa, jossa on huomattavasti lyhyemmät liikkeet. Eli moniosaiset liikkeet on sille vähän uusi konsepti. Nyt tiedän aika hyvin, mitkä tietyt kohdat näitä liikkeitä aiheuttaa Justille näitä blackouteja, joten jatkossa suunnittelen niin, että niihin tulee apu/helpotus. Lisäksi oli huomattavaa, että palkkaus katkaisi niin vahvasti Justin ajatuksen. Eli kun halusin vahvistaa kierron valitsemista, niin samalla katkaisin sen ajatuksen. Ja toki onhan liike tähän asti aina päättynyt herkun syömiseen purkista eikä sen jälkeen ole tullut enää yhtä osaa. 

Vähän siinä ja siinä, pitäiskö liike takaperinketjuttaa eli ottaa ensin paluuhyppy + sivulle. Näen tässä vaarana, että kun Just saa ensin hypätä, niin sitten se ajattelee taas hyppyä menomatkalla. Niinhän tässä tällä kertaa kävi, että kun se oli saanut tehdä kaksi paluuhyppyä, niin ei meinannut enää millään ohittaa hyppyä menomatkalla. (Tähän auttoi se, että Iida kävi näyttämässä kiertotötsät, että saatiin hyvä fokus sinne.) Ninalta tuli pari tosi hyvää ajatusta kiertoon hyppyjen välistä. Alkuvaiheessa esteiden sijasta siinä voisi olla vaikka muurinpalikat, että koira vain oppii juoksemaan jonkin "portin" välistä kiertoon. Sitten Justille voisi käyttää sellaista, että kun tiedän, että nyt tulee vaikea valinta, käännettäisiin hypyt pitkittäin, jolloin ne eivät ole niin tyrkyllä. 

Tärkein muutos nyt omaan toimintaan ja ajattelumalliin on se, että ei toimi vain se, että lisää ja lisää liikkeenosia kohti koko liikettä, vaan pitää ottaa välivaiheita ja apuja niihin kohtiin, jotka on haastavia. Esim. kierron näyttäminen voisi olla sellainen. Lisäksi tuli mieleen, että mehän ollaan tehty paluuhyppyä ihan erikseen. Siihenhän voisi lisätä kierto-osuuden niin, että Just lähtisi kartion vierestä, tekisi stop + paluuhyppy, mä olisin koko ajan normaalipaikalla. Jos taas annetaan välipalkka purkista, niin sen jälkeen voisin itse ohjata hypyn korostetusti esim. liikkumalla sinnepäin. Taidan olla eksynyt siinä kohtaa, että vaikka olen tehnyt osissa ja miettinyt tarkkaan sopivia palasia, olen kuitenkin tehnyt niitä niin kaavamaisesti, että koiralle on tullut tosi vahvat odotusarvot. Esim. että palkan jälkeen aloitetaan alusta eikä tehdä loppuosaa. Osiakin voisi yhdistää muuten kuin 1-2, 1-3, 1-4 tai 1-5 vaan esim. 2-4, 3-5 jne.

Toisena juttuna tunnaria. Laitettiin sama asetelma kuin Riitan treeneissä ja lopputuloskin oli sama: Just lähti ensin tuomaan väärää, sitten vaihtoi oikeaan. Nina huomautti, että niin kiva kuin onkin, että Just ymmärtää vaihtaa oikeaan, niin sehän ensin nollaa liikkeen. Jep jep. Seuraavaan vaiheeseen siis jotain muuta, pari ideaa onkin jo. 

Ryhmän keskellä yhteistreeninä paikkis. Otin siihen Jokun, että sekin pääse tekemään jotain. Kavereina oli vieraampi saksanseisoja Pilvi ja tuttu koikkeri Helvi. Jokulla oli taas etupalkka ja se pysyi kyllä tosi varmasti, vaikka kavereilla tulikin vähän säätöä 👌 

Torstaina agitreenit. Oli toivekerta, joten toivoin kertausta inneistä, koska olin kipeänä edellisen innitreenin. Joku oli aivan super!!! 😍 Ensin tehtiin oikealla kädellä helposta kulmasta. Sitten vasemmalla kädellä helposta kulmasta. Tässä  Joku tuli putkesta ulos jo sillä ilmeellä, että "jes tän mä osaan!" ja käänsi itsensä täydellisesti esteen oikealle puolelle mun liikkuessa reippaasti. Ei tullut yhtään stiplua mutta parasta oli toi ilme ja itsevarmuus. 

Sitten tehtiin puomia, jossa kaikki toistot osui mutta ei mitään superhienoja osumia. Toisena esteenä keinua, joka ei tänään sujunut ollenkaan. Sen korjaukseksi lähdettiin ottamaan vielä pientä vauhtipätkää, joka ensin ei lähtenyt vauhdikkaasti. Koska ollaan sovittu, että hölkyttelyä ei katsota, keskeytin tän pätkän ja aloitettiin alusta. Pieni lähtöhetsaus ja Joku otti ihan eri vauhdin. Ero oli aika huima. Tämä on asia, josta pidetään kiinni. 

Kouluttamisen jälkeen Justin vuoro. Se oli ilmeisesti istunut/maannut häntänsä päällä, koska liikkui huonosti ja piti häntää oudosti. Liikutin sitä vähän ihan vain vapaasti ja sitten vertyikin eli luulen, että häntä oli puutunut. Näin on vissiin käynyt kerran aiemminkin, oiskohan ollut syyskuussa. Jätin sitten varmuuden vuoksi vauhdikkaat jutut pois ja käytin tilaisuutta kokeillakseni tunnaria nosevarusteissa.

Se olikin mielenkiintoinen kokeilu! Just oli ihan eri mielentilalla liikkeellä. Ensin etsi selvästi nosehajua. Yritin muutaman kerran toistaa "oma"-vihjettä ja sitten yhtäkkiä Just saikin omasta hajun ja löysi sen tosi tehokkaasti. Toisella toistolla meni ensin siihen, missä oma oli edellisellä kerralla ollut, sitten jatkoi matkaa ja löysi oman nopeasti. Pitääkin ottaa nyt oikein mietintämyssyyn, mitä kaikkia sovelluksia tunnarista olisi nosekoiralle, jospa sieltä löytyisi Just se oikea.

Toisena kaukoja, joista otin videonkin. Pidin kaksi targettia mutta otin välimatkaa. Viimeisenä juttuna vähän sivuaskeleita ja peruutusta, mutta sitten astuin Justin varpaille peruutuksessa, joten ei tehty sitä enempää. En ikinä saisi treenata peruutusta kengät jalassa!!! Sivuaskeleet on mun mielestä ihan ok, vaikka Just liikkuukin vähän mun takana. En jaksa hinkata!

Hienosti Just astuu sivuttain ihan suoraan mutta on vähän mun takana

Agitreenit vihdoin!

Viime viikon lauantaina meillä oli paikka nosekokeeseen Mäntyharjulle. Kun klo kuuteen mennessä olin nukkunut 3 tuntia kolmessa pätkässä, totesin, että en voi lähteä ajamaan ja viettämään päivää kylmässä, jos aion seuraavana päivänä olla työkunnossa. Siispä ensimmäistä kertaa ikinä peruutin nosekokeen sen takia, että itse olin kipeä! 

Vaikka ääni oli edelleen surkea, menin kuitenkin torstaina neljän viikon tauon jälkeen agitreeneihin. Olikin vähän poikkeuksellinen kerta, kun Hanna joutui lähtemään lapsen kanssa lääkäriin, joten mä koulutin 6 ekaa koirakkoa. Jokulla oli hirveesti virtaa, joten se sai leikkiä radanrakennuksen ajan Auran kanssa. Kiva, että niillä menee edelleen leikit yksiin, vaikka Aura ei oo enää pentu!

Treenin teemana oli takaaleikkaukset ratatreenissä. Vähän meni säädön puolelle, vain harva pystyi tekemään kokonaisena ratana. Olisi pitänyt siis olla enemmän tasovaihtoehtoja, mutta sellaiseen en enää kyennyt. Joku aloitti ensin keinulta, mutta siitä lähtiessä mun juoksulinja oli liikaa alaspäin, että este nro 7 olisi ollut Jokulle looginen. Lähdettiin sitten pituudelta ja nyt seiska meni tosi sujuvasti. 7-8-välissä oli aluksi jotain säätöä; muistaakseni Joku haistoi maassa namin ja keskittyminen rakoili. Nostin sitten vähän virettä ja mentiin kyseinen kohta lelu kädessä, mihin Joku vastasi välittömästi eikä harkinnutkaan namietsintää vaan meni tosi sujuvasti. Hanna vinkkasi, että voisin tehdä kasin jälkeen persjätön, mikä toimi tosi hyvin.

11:nkin jälkeen tein persjätön, joka oli myös sujuva. 12-13 välissä oli kaikki koulutettavat menneet valmiiksi pyllistelemään 13:lle, jolloin liike oli tyssännyt ihan totaalisesti. Kerrankin en itse tehnyt samaa virhettä!!! Odotin koiraa putkella ja sain tosi jouhevan kaarteen tehtyä 13:lle, ja seuraava kiertokin onnistui. Tää oli niin makeeta, että tuuletin kovempaa kuin ikinä kisaradan jälkeen!

Jollain kerralla tuli jotain sekoilua tossa kohtaa mutta kun mentiin keskittyneesti, saatiin kaikki oikein. 15-16-välissä ei onnistunut leijeröinti, mutta totesin, että eipä se hyödytä yhtään tuossa kohtaa, joten saatoin enemmän 16:lle, jolloin pystyin lähettämään kauempaa 17-18 ja ehdin helposti persjättöön 18-19 väliin. Kuvasta poiketen 19 tehtiin takaa, koska linja oli sujuvampi niin. Olin suunnitellessani pohdiskellut, onko 20-21 väliin poikkari tekemällä tehty mutta itse asiassa se olikin luonteva. Ja Joku meni sen ihan kuin tyhjää vaan, ihan kuin oltais paljonkin treenattu! Lopuksi otettiin vähän pidempänä pätkänä 12-22 ja taisi mennä nollalla! Ihan superhyvät treenit ottaen huomioon, ettei viime viikolla oltu harjoittelemassa kuvioita ja että omat aivot oli vielä vähän tukkoiset!

Jokun vuoron jälkeen Justille pikkutokot. Puomi oli niin keskellä hallia, että luovuin ajatuksesta tehdä kiertohässäkkää. Aloitettiin tekemällä seuraamaan kutsua Riitan vinkin mukaisesti namipallolla. Oli kiva asenne. Sitten vahvistin seisomassa pysymistä muutamassa eri tilanteessa, ja Just oli tosi vakaa ja keskittynyt. Lopuksi vielä kiertohässäkän loppuosaa eli stopista hyppy vinosta kulmasta. Nää meni kaikki ihan superhienosti. Tehtiin niin, että avohyppy oli vasemmalla, mikä silloin kerran oli vaikea. Nyt ei ollut kyllä mitään ongelmaa. Eli aikasta täydellinen setti.

Ai että mä olin kaivannut treenejä!!!!

Riitan valkku 24.11.

Maanantaina alkanut kuume toi mukanaan koronan jälkitautina angiinan ja poskiontelontulehduksen. Oltiin siis tämäkin viikko pois treeneistä. Tällä kertaa sentään vähän edes huvitti kotona tehdä jotain ja perjantainen Riitan valkku toimi hyvänä motivaattorina tehdä esim. tunnaria lenkillä. 

Aloitettiin taas kisamaisesta pätkästä: ruutu, luoksari, L. Ruudusta tehtiin vain alkuosa eli ruutuun - stop - maahan - vapautus. Kuten oletinkin, Just oli mun saikun jäljiltä aika virtaisa ja ottikin varaslähdön! Tuli kuitenkin takaisin pyynnöstä. Sitten uusi yritys, auoin muutaman kerran suutani ja odotin hetken Riitan "käskyn" jälkeen ennen kuin annoin lähtöluvan. Itse ruutu oli hyvä, Justin paikka ehkä aavistuksen keskikohdan etupuolella mutta yksiselitteisesti sisällä kuitenkin. Luoksari tehtiin diagonaalisesti niin, että kutsuin ruudun vierestä. Alku hyvä, stoppi hyvä, mutta "kuukuu"-käskystä Just meni tietysti ruutuun. Tajusin itsekin, että käskythän kuulostaa ihan samalta! Jatkossa sitten joko autan tai pyydän Justin eri käskyllä etukautta sivulle, jos tehdään luoksaria ruudun vieressä. L:ssä asennot seiso ja istu. Muuten meni tosi hienosti, mutta ekan seisomisen jälkeen Just lähti vähän nihkeästi seuraamaan. Istumisen jälkeen lähti tosi hyvällä asenteella, ja pääsinkin palkkaamaan siitä lelulla.

Ekana tekniikkajuttuna tehtiin ruudun loppuosaa. Kerroin Riitalle, että haluaisin siihen lisää voimaa ja asennetta ja että itse olen osannut käyttää vain superpalkkaa, karkuunjuoksua ja sellaisia, jotka ovat houkutteluun perustuvia menetelmiä ja nyt haluaisin jotain muuta vinkkiä. Tehtiin ensin naminheittoa edestakaisin, välissä aina sivulletulo. Tää oli ihan jees, mutta sitten Riitta lähti ideoimaan toisenlaista palkkausta, jossa Just ensin ohittaa palkan ja sitten vapautetaan sinne. Vertasin tätä heti kiertohässäkkään ja namipurkkiin ja nopeasti ketjutin tästä meille sopivan version laittamalla namipallon Justin juoksulinjan vasemmalle puolelle. Sitten Just maahan, kutsu sivulle (minä selin), kädestä nami ja vapautus pallolle. Sama tehtiin myös mun kävellessä. No niin! Nyt rupesi asenne näyttämään siltä, miltä haluan. Tää oli just sellainen vinkki, jota en olisi keksinyt itse, mutta jonkalaista arvelin Riitan pohjattomista ideataskuista löytyvän. Tällä jatketaan!

Seuraavaksi suurennuslasin alle luoksarin/kierron stoppien käsimerkit ja olipahan taas Riitan taikatemppu -ratkaisu asiaan. Näytin ensin, miten ne toimii, otettiin putkelta. Meni kivasti eikä Just sotkenut. Riitta katsoi haukansilmällä mun käsimerkkejä ja sitten analysoi, että Justin pitää ensin katsoa, että käsi lähtee nousemaan ja sitten vasta tulee erotteleva osa. Riitta alkoi sitten selittää, että esimerkiksi eri käsiä käyttämällä saa selkeämmät tai sitten... Ennen kuin hän edes pääsi lausetta loppuun, mä katsoin häntä tässä kuvakaappauksessa näkyvällä ilmeellä ja kysyin: "Miksi mä en oo ite tajunnut käyttää eri käsiä?!" Kylläpä taas tunsin itseni tyhmäksi! Tämän takia valmennuksissa käydään 😂

Tästä lähtien siis seisomiseen käytän oikeaa kättä ja maahanmenoon vasenta kättä. Tää oli taas niitä "Riitta heilauttaa taikasauvaa ja kaikki alkaa toimia" -hetkiä.

Viimeisenä aiheena tunnarin siirtäminen halliin. Kerroin meidän kesän projektista ja että ollaan nyt siinä vaiheessa, että Just aika hyvin ymmärtää tehtävän. Usein maistelee vähän vääriä mutta harvemmin enää tuo väärää. Joskus saattaa lennosta napata oikean kapulan ja tuoda sen - eihän siinä auta kuin toivoa, että oli oikeesti saanut hajun niin kaukaa 😂 Kerroin myös, että hallissa on usein liian korkeassa vireessä ja jotenkin pitäisi saada samanlaisen asetelman kautta siirrettyä liike halliin. Just vastaa huonosti siihen, että tunnarit on keskellä muita esineitä, joten lähdettiin kokeilemaan laittamalla ne siivekkeiden ja rimojen väliin.

Tää meni aika hyvin! Vein itse kapulan, ettei tulisi liikaa muuttujia. Ekalla yrityksellä oma oli rimojen lähimmässä päässä kuvanottosuunnasta katsoen. Just maistoi kahta eikä mitenkään päätynyt omalle asti ja lähti tuomaan väärää. Haisteli kuitenkin, vaikka suu vähän kävi. Korjauksella tuli oma. Toisella toistolla oma oli  kuvassa rimojen yläpäässä. Nyt Just tuli oikeasta suunnasta, haisteli hienosti ja hajua pitkin etsi tiensä omalle, jonka toi välittömästi.

Riitta heitti sellaisen vinkin, että oma olisi vähän riman alla, että koira joutuisi näkemään vaivaa saadakseen sen. Mä näin tässä sellaisen riskin, että Just rupeaisi taistelemaan sitä sieltä, jolloin nostaisi virettä taas liikaa. Ei kokeiltu tätä mutta laitan muistiin. 

Lopuksi kokeiltiin vielä jarrunamia tunnariin. Ensin tein niin, että mininuuskumatto oli n. metrin päässä kapuloista. Just kävi syömässä sieltä namin ja välittömästi palautti maton mulle. Tämä ei siis toiminut. Sitten kokeiltiin niin, että jätin samaan paikkaan Justin nähden pelkän namin. Tässä oli tavoitteena, että koira namin syötyään lähtisi itsenäisesti kapuloille. No, Just söi namin ja lähti itsenäisesti kapuloille, mutta nappasi sieltä vain ensimmäisen suuhun osuvan. Siispä ainakaan tässä vaiheessa jarrunami ei tuottanut halutunlaista tulosta eli nenänavausta vaan oikeastaan päinvastoin katkaisi Justilta ajatusta. Sanoin taas: "Ei tainnut olla se" ja taas Just lähti hienosti uudelleen, haisteli tarkasti ja toi oman. 

Ai että mä olen iloinen siitä, kuinka hyvin se jo pystyy korjaamaan, jos tuo väärän! Ennenhän nää tilanteet päättyi joko siihen, että Just rupesi tuomaan kaikkia kapuloita tai sitten se pahoitti mielensä. Onhan toi tunnari nyt edistynyt tosi paljon, ja Justilla alkaa olla aika selkeä kuva tehtävän ideasta, vaikka virheitä tuleekin. Toi jarrunami ei toistaiseksi näyttänyt kovin lupaavalta, mutta kuten Riitta sanoi, me vasta kokeiltiin eikä tän perusteella voi vielä sanoa, toimiiko vai ei. Jos sitä haluaa käyttää, se pitäisi sisäänajaa. Paras olisi tehdä sisäänajo paikassa, jossa ollaan muutenkin treenattu, mutta se ei taida nyt onnistua, kun lunta on tullut. Toki kaikkihan onnistuu, jos motivaatio on tarpeeksi korkealla...