Rata näytti ja tuntui aika vaikealta. Kylttivälit oli tosi vaihtelevat: välillä tosi lyhyet ja muutama erityisen pitkä. Lisäksi radalla oli mun inhokki oikealla peruutus, jota rupean nyt kyllä pitämään mun ystävänäni, koska se vie multa kaikki tulospaineet!Oli meinaan TOP-5 -fiiliksen kisa! En ole varmaan koskaan ollut noin rento radalle lähdössä. Ja kun itsellä on varma ja rauhallinen olo, niin onhan siinä koiran helppo tehdä kuten opetettu. Lähdössä tein, niin kuin oltiin valkussa Ninan kanssa puhuttu eli mentiin kehään ilman käskyä, että Lyyti saisi tarkistaa ympäristön rauhassa ja tulla kontaktiin, kun on valmis. Tämäpä menikin eri tavalla kuin odotin eli Lyyti oli niin valmis, että tuli koko matkan kehän ulkopuolelta lähtöön kontaktissa eikä kokenut yhtään tarpeelliseksi tsekkailla mitään!!! Tuli myös perusasentoon oma-aloitteisesti ja jouduttiin siinä sitten hetki odottelemaan mutta annoin "sivu"-käskyn vasta, kun suorituksen alku läheni. Lähtö hienosti kontaktissa ja eka kyltti liikkeestä seiso meni moitteetta. Houkutuksessa oikealla oli hyppy ja vasemmalla leikkikoira. Kulkulinja oli vähän hankala eikä isoja kaarteita mahdollisuus tehdä mutta päästiin kuitenkin ihan kunnialla siitä läpi. Puolenvaihto takaa oli niin hieno, että eräs toinen kilpailija tuli hehkuttamaan sitä suorituksen jälkeen... Askelkäännöksessä Lyyti istui perusasentoon todella vinoon ja hetken jopa mietin, oisiko pitänyt uusia. Onneksi en uusinut, koska tästä tuli vain -1.
Tästä alkoi radan haastavin osuus. Ensin pitkä väli oikeaan täyskäännös, josta tosi lyhyt väli pyörähdykseen ja sitten oikealla peruutus. Oltiin kuitenkin tarkkana ja selvittiin kohdasta vain yhdellä virheellä peruutuksesta (-1 OV kulkulinja!). Puolenvaihto taas ihan nappiin, pujottelu ihan ok mutta ei niin hyvä kuin niissä yksissä treeneissä pari viikkoa sitten. Molemmat hypyt aivan loistavat! Lyyti oli kontaktissa tismalleen lähetykseen asti. Kyltillä nro 15 tulikin sitten kaksi uusintaa. Tultiin kyltille, autoin Lyytin perusasentoon ja Lyyti pyörähti. Uusittiin ja sama juttu. Tässä kohtaa Lyyti katsoi mua jo ilmeellä "oot sä ihan tosissas". Vedin henkeä, ajattelin vähän, uusin toisen kerran enkä tehnyt käsiapua. Ja Lyyti teki kyltin ihan täydellisesti. Jos ollaan koko kesä harjoiteltu oikean puolen perusasentoja ilman käsiapuja, niin ei ehkä kannattaisi heilua kisatilanteessa! Tässä oli vähän riskinä fiiliksen latistuminen mutta ollaan saatu takaakiertoihin sen verran enemmän motivaatiota, että eteentulokyltin jälkeen Lyyti oli taas kovin iloinen. Putkelta kohti yleisöä oli vaikea nostaa kontakti, mutta onneksi tässä juuri oli se puolen kentän pituinen kylttiväli, niin kontaktikin ehti löytyä. Viimeinen käännös onnistui ja maalissa Lyyti oli niin riemastuksissaan, etten ehtinyt edes vapauttaa, kun se jo rupesi pomppimaan 😍
Vire ja fiilis oli aivan huippua ja se on tietysti tärkeintä. Oma kuuden pisteen virhe ärsytti aika paljon siinä kohtaa, kun näin loppupisteet: 92! Taas oli valioituminen enemmän kuin lähellä. Saatiin lisäksi tuomarinpalkinto perusteella: "Sekä tuomari että sihteeri olivat hymyssä suin koko suorituksen ajan." Ei sillä, mäkin olisin antanut meille TP:n, niin hyvältä tuntui. Vähänkö nyt on hyvä fiilis lähteä taas tulevaan kisakauteen. Lyytille selvästi sopii tämä harva kisa- ja treenitahti. Harmi vaan, että mulle sopisi tiheämpi, koska alan tehdä typeriä hannailuvirheitä, kun kisoja on harvakseltaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti