Pitkäperjantaina saatiin hieno mahdollisuus osallistua esimerkkikoirakkona tokon tuomarikokelaiden harjoitusarvosteluun. Ajattelin ilmoittautuessani, että tulee uusi jännä tilanne, paljon tuijottavia ja arvostelevia ihmisiä, mutta saa palkata. No, tilanne oli vielä jännempi kuin arvasinkaan - kokeilaita oli nimittäin tosi monta ja kehässä olevat ihmiset ympäröivät koiraa ja jopa hiihtivät perässä! Liikkeenvälit oli tosi pitkiä, kun kokelaat kirjoittivat muistiinpanojaan, mutta se oli ihan hyvä juttu, koska siinä ehti sitten pelata koiran kanssa ja palkata railakkaasti. Pääsin myös miljoona kertaa palkkaamaan Justia sivulletuloista ja skarppauksen tarjoamisesta.
Paikkaistuminen alkoi lupaavasti, mutta sitten Just meni maahan ihan pari sekuntia ennen ajan täyttymistä... Nyt tämä alkaa olla jo todellinen ongelma, johon pitää nyt tarttua tehokuurilla.
Kokeilaiden vielä viimeistellessä muistiinpanojaan edellisestä koirasta ehdittiin tehdä ja palkata muutama ylimääräinen kehääntulo. Tää oli tosi hyvä, koska ne parani kerta kerralta. Ja kun mentiin lopulta oikeasti kehään, se sujui Just eikä melkein! Eka liike oli hyppynouto, joka tehtiin hallin poikkisuunnassa, mikä oli vähän huono juttu, kun olen tottunut heittämään pidemmälle. Draamalta ei selvitty - kapula nimittäin lensi sentin päästä kattolampusta! Kapula lensi myös ihan kehän reunalle, mutta pomppi sitten oikein täydelliseen paikkaan suoralle linjalle hypystä katsoen. Just haukahti kerran ja kolautti estettä pikkuisen mennessään, sitten ärisi kapulalle nostaessaan ja palautti hyvin. Seuraavana oli kaukot, jotka omien kriteerien mukaan muuten täydelliset paitsi että Just ennakoi loppuperusasennon. Pernilla Tallberg sanoi loppupalautteessaan, että istumisasennot oli vähän matalia mutta siitä me ei välitetä. Sitten oli luoksari, jossa taisi olla vähän jännää jäädä ihmisjoukon keskelle, kun haukkuja tuli jo mun kävellessä poispäin. Tullessaan Just teki vähän banaanikaaren ja hidasti raville ihan lopussa.
Ruutua valmistellessa tein tyhmästi, kun menin lähtöpaikalle tosi aikaisin, vaikka liikkuri sanoi, että kestää vielä, ei tarvii olla vielä valmis. No siinä höylätessä Just ehti kerätä kierroksia ja liikkeen alkaessa alkoi jo siinä paikalla haukkua. En halunnut antaa sille lähtölupaa ääntelystä, joten sanoin tylysti: "Hiljaa." Se tosiaan hiljeni! Pernillakin tätä ihasteli palautteessaan, ilmeisesti aika harvinaista 😂 No, alkumetelin jälkeen meni laukalla mutta pysähtyi liian eteen. Annoin uuden ruutu-käskyn ja nyt meni keskelle - loppuosa meni hyvin.
Sitten oli seuraaminen ja voi hyvää päivää, mikä muuttuva labyrintti! Ihmisiä käveli edessä, takana ja sivuilla! Just tsemppasi ihan uskomattoman hyvin, vaikka ei olla tuollaista tilannetta koskaan treenattu. Taas vahvistui, että jos se keskittyy paremmin, kun häiriötä on tosi paljon. Olin ihan älyttömän tyytyväinen tähän - suurin osa matkasta meni loistavassa kontaktissa, homma ei hajonnut käännöksistä ja kaikki perusasennot otettiin. Vain yhdessä kohtaa kontakti katkesi, kun oltiin menossa seinää päin, mutta hienosti Just kiri taas täyskäännöksen jälkeen. Pernillalta saatiin noottia loivista käännöksistä ja kehuja täsmällisistä askelsiirtymistä. Tosin videolta näkyy, miten peruutuksessa melkein kävelin yhden kokelaan varpaille, mutta sehän ei ole meidän vika! Käännökset tein siis ihan tietoisesti loivasti, kun ollaan sitä tässä pohdittu viime viikkoina. Mieluummin otan pistevähennykset kuin pahan mielen!
Kierrossa kävin jo lähtöpaikalla bongauttamassa kartiot ja sitten pelattiin vielä vähän ennen kuin kokelaat oli valmiita. Just oli silti kerännyt vähän kierroksia ja aika monta haukkua tuli kiertäessä. Lopussa taas pieni hidastus. Viimeisenä oli liikkeestä maahanmeno, jossa ainoa virhe pieni vinous.
Pernillan palaute oli aluksi vikalistaa, mutta sitten sanoi, että paljon oli hyvääkin 😂 Kaikki liikkeet tuli tehtyä ja liikevirheet oli pieniä. Erityiskehut Just sai siitä, että totteli korjauskäskyt. Ääntelystä tuli paljon miinusta. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon ääntelyä kirvoitti jännä tilanne ja palkkaus. Silloin siinä meidän tähän asti ainoassa avo-kokeessahan Just oli ihan hiljaa - virekin oli toki matalampi.
Jotenkin tuli taas vähän lannistunut fiilis, vaikka suoritus menikin tosi hyvin ja olin tyytyväinen. Ehkä tuo paikkaistuminen kiristää mun hermoja, kun Just ei enää ollenkaan pysy istumassa. Siitä tulee sit sellainen olo, että ei tässä oo kokeeseen mitään asiaa. Onko mun päähän sitten tullut liian iso koekynnys, kun toko tuntuu niin vaikealta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti