Kun nyt kerran missattiin syksyn ulkokokeet ja kalenterissa tyhjää kilpailukiellon takia, päätin ottaa seuraavan askeleen ja alkaa käydä taas eri halleilla. Hanna lähti Pikan & Hulan kanssa mukaan ekalle keikalle Ojankoon viime sunnuntaina klo 12. Käytiin ensin kunnolla lenkillä, sitten aloitettiin agilitykoirien kanssa. Kenttä oli reilun kokoinen, mutta hallin toisessa päässä väliaidan takana oli ASCA-kisat. Hetkittäin oli siis ihan hiljaista, esim. rataantutustumisen ajan, mutta sitten välillä oli kuulutuksia ja agilityradan juoksemisen ääniä. Jokun vuorolla oli melko rauhallista, vasta loppupuolella alkoi olla enemmän meteliä. Tehtiin neljä simppeliä, mutta pitenevää pätkää palkkausta vaihdellen. Joku oli ihan fiiliksissään mutta vauhdista näki, että sitä kuitenkin vähän jännitti. Jokun treenin tähtihetki oli viimeinen veto, jolla vedettiin koko 12 esteen pätkä niin, että juoksin itse lähellä niin kovaa, kuin jaloista lähti, ja Joku syttyi mun juoksemisesta ja laittoi isomman vaihteen päälle 😍 Tämä oli siis ihanaa siksi, että pystyin tukemaan Jokua ja saamaan sen "auki", nauttimaan yhteisestä vauhdikkaasta menosta!
Just teki viimeisenä ja heti meni pieleen... Tai siis oli virhe ottaa se suoraan autosta päiväunilta minuutin valmistelulla ahtaassa tilassa kehään. Se tarvitsee enemmän aikaa tokossa/rallyssa, että pystyy sulkemaan muun. Justin vuoron aikana oli myös agilitypuolella luokka menossa eli paljon meteliä. Videolta katsottuna kehään meno ei ollut mitenkään huono, mutta tuntui niin kamalalta, että halusin ottaa uudestaan. Lähinnä Just oli liian takana, vaikka katsoikin mua. Mentiin sitten takaisin reunalle ja siirrettiin väliaitoja niin, että oli enemmän tilaa valmistautua ja Just näki väliaitojen raosta kentän puolelle ja ehti katsoa ympäristön. Ympäristön tsekkaaminenkin on ihan luonnollista, sen vaan pitäisi olla jotenkin mun kontrollissa, ettei mua alkais ahistaa. Toisella yrityksellä otin sen oikealle puolelle kehääntuloon, ja nyt meni kyllä paremmin. Mä luulen, että joissain paikoissa / mielentiloissa toi kehääntulo on parempi tehdä koira oikealla siksi, että Just seuraa oikealla edempänä ja tällöin mulla on sellainen tunne, että se on paremmin mukana ja paremmalla fiiliksellä.
Olin suunnitellut 4,5 liikkeen kisamaisen. Mietin jo lämppälenkillä Hannalle, että onkohan tämä ahnehtimista. Lieventävänä asianhaarana suunnitelmaan kuului 4 vauhtiliikettä ja kaukojen aloitus, eli pitäisi olla Justille mieluista. Mutta kyllä se oli ahnehtimista, kun kyseessä kuitenkin oli kauden ekat hallitreenit muualla kuin kotihallissa. Just teki kyllä mutta aika hitaasti, tunteen palo ja innokkuus puuttui. Tämä näkyi erityisesti luoksarissa, jossa osan matkasta ravasi. Ruutuun meni paremmin, koko matkan laukalla, mutta päätyi vähän reunaan. Käytin tilaisuuden hyväkseni ja kokeilin ohjauskäskyä - se toimi, mikä oli hieno nähdä "tositilanteessa"! Hyppynoudossa oli sählinkiä, kun oma kapula oli kateissa ja tehtiin ohjatun kapulalla, joka ei tietenkään lentänyt samoin kuin painavampi puukapula. Eka heitto oli aivan surkea, joten uusittiin se. Just teki kyllä hienosti. Kierron suoritti kyllä mutta vähän puolivillaisesti ja haukkui aika paljon ja sitten vielä jäi sivulla seisomaan. Kaukoissa nousi ekasta 😍 joten vapautin saman tien putkeen ja siitä kunnon leikit päälle. Viimeisenä juttuna vielä kaukojen osia tosi hyvillä palkoilla.
Näin analysoituna eihän se nyt niiiiiiin huonosti mennyt... Mutta se on se fiilis, kun koira ei ole niin aktiivinen vaan sitä joutuu kalastelemaan ja tsemppaamaan. Jäähkälenkillä oli sitten taas turhautuneet "paskat treenit" -fiilikset, jonka tietysti sanoin ääneen Hannalle, jotta päästäisiin analysoimaan ja purkamaan tilanne. Tässä analyysissä menikin tunti 😂 Ehdittiin kävelyttää koirat ja käydä buffassakin tänä aikana. Päällimmäisenä mielessä jonkinlainen lannistus, että voi hemmetti, taasko pitää aloittaa alusta, hirvee homma taas haalia jotain vieraan paikan treenejä... No sitten mietin asiaa tarkemmin. Vieraan hallin treenit on tuottaneet tosi hyvää tulosta aiemminkin (esim RTVAn), ja jos vaikka kolme kertaa käy jossain hallilla, niin eihän se ole mikään hirveä homma! Hanna lohdutti, että tää oli nyt vasta eka kerta tällä kaudella, ja se, ettei heti mennyt täydellisesti, tarkoittaa sitä, että pitää tehdä ens kerralle erilainen suunnitelma. Joten ens kerralle suunnitelma:
- Enemmän aikaa Justille valmistautumiseen. Tarvittaessa jätän Jokun pois, ettei tule kiire.
- Enemmän tilaa valmistautumiseen eli tarvittaessa väliaitojen siirto.
- Ensimmäinen tavoite on fiilis kattoon eli ei mitään konflikteja tai vaikeita juttuja.
- Isot panokset kehääntuloon. Ota tarvittava aika ja keskity kuplaan ja fiilikseen, ei siihen, koska voi jo palkata.
- Sitten kun koira on liekeissä, voidaan tehdä jotain varsinaisia liikkeitäkin, hyvillä palkoilla.
- Kisamaiset pätkät tulee kuvioihin vähän myöhemmin syksyllä, kun ollaan ensin päästy rentoon suorittamiseen paikasta riippumatta.
- Ja sitten voisi kokeilla taas nosettamista ennen tokoa vieraassa paikassa, kun Justilla nousee niin hyvin endorfiinit siitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti