Agit ja Caritan rally

 10.11. agissa ratatreeni. Ekalla kierroksella Joku oli kuin saippuaa ja lipesi mun ohjauksesta kahteenkin kertaan 😂 Huh kun sai juosta - ihan mahtava fiilis! Koomisin on tuo viimeinen kurvi, kun Joku vaan kääntyy putkesta kohti hallin päätyä menemättä kuitenkaan kerjäämään palkkaa keltään vaan kurvailee vaan sieltä, ihan kuin ois pitänytkin 😂 Jatkoin tietysti rataa kuin ei mitään maaliin asti mutta sitten tuumaustauolla keräsin sellaisen suklaanhimon siivittämän voitontahdon, että nyt me tehdään se nolla!!! Ja niinhän me tehtiin! Parissa kohdassa olin extratarkkana ja homma oli siinä ja siinä varmistelun rajoilla mutta sekin vaihe pitää varmaan käydä matkalla kohti nopeaa JA tarkkaa suoritusta. Extramausteena vielä tehtiin ainoa nolla, joten Jokun nimiin kirjattiin tämän treenin nollavoitto!

Seuraavana torstaina oli teema lähdöt. Olin suunnitellut neljä eri pätkää, joista valittiin kolme. Prioriteettiykkösenä tehtiin sinistä pätkää. Joku teki tosi hienot lähdöt! Kerran jännitti sen verran, että nousi ravistelemaan. Sitten toisen kerran se ravisti ja itse palasi istumaan! Kokeiltiin myös sellaista palkkausta, että Hanna sanoo "jes" ja heittää namipallon mun kävellessä poispäin. Tää toimi tosi hyvin. Jotkut varmaan ajattelee, ettei koira saisi lähteä toisen ihmisen vapautuksesta ja treenata tuollaista häiriötreeninä, mut meille tää oli ihan täydellinen systeemi.

Mustassa inniradassa ensin olin sijoittuneena väärin, ja silloin tehtävä oli Jokulle vielä liian vaikea. Hanna korjasi mun sijoittumista ja  saatiin kaksi ihan täydellistä onnistumista! Joku on kyllä hieno, kun se on niin ajattelevainen ja hoksaa uudet temput tosi nopeasti! Nyt vihdoin keksin tähän käskysanankin: "toista" - kuten lenkillä puuta kiertäessä "toista kautta". Tällä radalla täydelliset lähdöt!

Vielä tehtiin vihreä pätkä ja nyt keräsin itselleni vähän paineita pyytäen koulutettavia oikein katsomaan, teenkö oman koiran kanssa lähetyksen ykköselle, kuten olin tutustuessa näyttänyt. Ja Joku olikin oikein täydellinen esimerkkikoira ja saatiin pätkä tehtyä ihan yhtä hienosti kuin kuivaharjoitellessa!

Maanantaina 14.11. Justilla oli Caritan rallytreenit. En laita nyt ratapiirrosta, koska sillä ei ole merkitystä. Kuten oltiin sovittu viimeksi, rata alkoi merkillä, jonka jälkeen lelupalkkaus pitkän kaavan kautta, että Just sai vähän purkaa höyryjä. Sitten testailtiin, miten menee puoli rataa ilman välipalkkoja, kuinka paljon tulee ääntä. Alkoi lupaavasti, kun seuraavat 5 kylttiä meni ihan täydellisesti, mutta kun radassa alkoi tulla pyörityksiä, niin vinkuja alkoi tulla samaa tahtia. Sitten otettiin uudelleen käyttöön luopumisnamit eteentuloissa ja takaakierroissa ja ne kyllä auttaa, mutta niiden jälkeen ääntely alkaa uudelleen. Parhaan pätkän sain, kun aina annoin sen namin, josta Just oli luopunut, mutta tässä taas tuli palkkaa tyyliin joka toiselta kyltiltä. Pohdiskeltiin sitten eri tapoja, joilla systeemiä voisi muuttaa, esim. sitä, kiihdyttääkö vai rentouttaako vauhdikas palkkaus, jota melkein aina käytän. Carita ehdotti, että voitais kokeilla tehdä treenejä vähän tylsemmiksi eli esim. tehtäisiin pari kylttiä, sitten "käy siihen", johon rauhallinen palkkaus. Mun pitäisi olla ääntelyn suhteen mustavalkoisempi, että homma menis eteenpäin. Tässä vaiheessa Just alkoi näyttää vähän siltä, että mitkä ihmeen treenit nää on, kun pitää vaan ootella 🙈

Treenien jälkeen mulla oli huono fiilis, vaikka oltiin sovittu Caritan kanssa etukäteen, että näissä treeneissä testaillaan vireasioita. Mutta aina vaan tulee huono fiilis, jos koiralla ei oo ihan älyttömän mahtavaa treeneissä. Ei muuta kun laittamaan viestiä luottokavereille Annikalle ja Hannalle ja sieltä tulikin hyvät terapiat, kiitos 💖💖  Loppujen lopuksi oli ihan tosi hyvä, että otettiin tällainen treeni ja käytiin tää keskustelu Caritan kanssa Just nyt. Tää nimittäin selkeytti mulle, mitä mä haluan ja mitä mä en halua:

• Mä haluan, että sekä koiralla että mulla on treeneissä mahtavaa. Ihan joka kerta. Ja ihan kiva ei riitä. Toki joskus voi olla treenejä, joissa syystä tai toisesta tämä ei toteudu, mutta lähtökohtaisesti tavoite on tämä.
• Mä haluan, että Just on rallyradalla innokas ja mahdollisimman rento. Meillä on edelleen tekemättä se "unelmarata", jonka otin seuraavaksi tavoitteeksi valioitumisen jälkeen. Ei ole tänä vuonna ollut sellaista rataa, että Just olisi ollut täysin itsevarma läpi ihan koko radan.
• Mä en halua puuttua ääntelyyn hauskuuden kustannuksella. Mä en halua pilata kaikkien näiden vuosien aikana rakennettua intoa ja motivaatiota sillä, että nillittäisin piipeistä.
• Jos saataisiin joskus tehtyä "unelmarata", jolla Just olisi täysin itsevarma ja rento, ei mua oikeastaan kiinnosta, onko siltä päässyt siellä ääntä.
• Tähänkään asti kisaradoilla itse ääntely ei ole ollut ratkaiseva ongelma. Jos ollaan saatu hirveästi miinusta ääntelystä, niin koko mielentila on ollut huono, kerran maksalaatikon ja kerran kehäjännityksen takia.
• On monia ratoja, joilla ei olla saatu yhtään miinusta ääntelystä!
• Yhteenveto: Mä haluan treenata Justia varmemmaksi esim. nurkkia ja yleisöä kohti menemisen suhteen. Jos siltä pääsee vinkua, en nyt toki palkkaa siitä, mutta yritän vähän rauhoittaa tilannetta. Jos se rupeaa ihan haukkumaan, niin sitten keskeytetään treeni ja otetaan pieni hengittelytauko. 

Kaikkein hämmentävintä tässä jälkipuinnissa oli se, että mun kadonnut rallyinnostus heräsi! Oikein naisen logiikka taas! Ollaan jo kavereiden kanssa katottu pari kisaa alkuvuodelle. Joten alkuharmistuksen jälkeen tää oli tärkeä juttu käydä läpi: nyt taas tiedän, mikä on mulle tärkeetä ja mikä ei.

Tokopäivitys

 10.11. agitreenien jälkeen Sirkuskentällä Justille kisamainen pl. seuraaminen. Se meni aivan loistavasti!!! Jos tää ois ollut oikea koe, oltais varmaan saatu 300 pistettä! Liikejärjestys oli kierto, kaukot, luoksetulo, ruutu, liikkeestä maahanmeno, tasamaanouto. Ainoa virhe tuli siinä, että kierrossa Just lähti kartioilta kohti ruutua. Tuli kyllä lisäkäskystä sivulle. Muihin liikkeisiin ei sitten tarvittukaan lisäkäskyjä! Esim. kaikki maasta sivulle nousut ekasta käskystä mutta ennakoimatta. Luoksari oli niin mahtava, että mun kädet syyhysivät kaivamaan palkat taskusta. Mutta koska olin päättänyt tehdä kisamaisen, niin palkkasin sitten sosiaalisesti aika överisti. Just innostui tästä ja pomppi ilmaan lukuisia kertoja. Tämän jälkeen ruutu meni ihan täydellisesti myös! Ja siitä yhtä hieno sosiaalinen palkka. Tämä oli todella tärkeä huomio itselle koesuorituksesta, palkattomuudesta ja tokosta yleensä: mä riitän. Ja kyllä Just ihan oikeasti innostuu sosiaalisesta palkasta, ei ole vain opetettu temppu!

Seuraavana torstaina agitreenien jäähkälenkillä tein ihan itsenäisesti yhden toiston luoksaria. Just tuli yhtäkkiä takakautta sivulle! Mistähän se sen keksi, kun viimeksi heinäkuussa ollaan vastaavaa tehty? Teknisesti suoritus oli kyllä täydellinen, että voittajaluokkaan mennessä pitää ajatella asiaa uudelleen. Tässä Just innostui taas pomppimaan ennen namipalkkaa (lelu unohtui hallille). Sitten tehtiin  pitkähkö kisamainen seuraaminen (ilman liikkuria), tavoitteena asenne, joka täyttyi viimeisen päälle! Yhtään kontaktikatkoa tai fiiliksen laskua ei tullut 😍

Siitä se alamäki sitten alkoikin. Lauantaina mentiin tuurauspaikalla Marisan kouluttamiin treeneihin. Mulla oli mielestäni hyvä suunnitelma tehdä ohjatun noudon loppuosaa, sitten 3-4 liikkeen kisamainen setti väliin ja sitten vielä ohjatun alkuosaa ja kokonaisena. Alkoi lupaavasti, kun heti ekalla noutokerralla Just jäi haistelemaan jotain kohtaa hallin lattialla. Siellä oli varmaan nami, kun toisetkin koirat oli kiinnostuneet samasta kohdasta myöhemmin. No, loput 2 toistoa meni hyvin ja kumpikin suunta toimi. 

Sitten kisamaisena liikkeestä istuminen, kaukot, kierto ja ruutu. Just teki istumisen täydellisesti mutta mä sain noottia kolmesta avusta 🙈 Kaukoissa huono valmistelu ja eihän se sitten noussut ekalla käskyllä. Tän otan kyllä jokseenkin omaan piikkiin. Ideana jatkoon jäi mieleen, että voisin ehkä kokeessakin tehdä peruutusta ennen kaukoja ja näin tehdä tilannetta koiran näkökulmasta lähemmäs kaukopeliä!? Kierrossa Just pysähtyi ensin n. 7 metriin ja sitten kiersi tokalla käskyllä. Ruudussa kiersi kulmakartion!!! En muista, että se olisi ikinä tollaistakaan tehnyt. Otettiin sitten uudestaan ja nyt sain sen lisäkäskyillä maahan ruudun sisään. En halunnut loppupalkata tästä, joten otettiin vielä siirtymä. 

Kisamaisen jälkeen otettiin uudestaan liikkeestä istuminen, niin että en itse hidastaisi enkä kääntyisi koiraan päin. Käänsin vain silmiä ja a vot! Koira teki täydellisen liikkeen. Eli nyt pitää olla tarkkana siitä, että luontevat avut eivät mene överiksi ja vie turhaan pisteitä kohdissa, jotka koira varmasti osaa ilmankin. Lopuksi vielä ohjatun alkuosaa. Just luopuu kapuloista ja lähtee seuraamaan ihan yllättävän hyvin! Olin olettanut tämän olevan isompikin ongelma mutta ei ollut yhtään! Myös kokonainen liike onnistui, joten ohjattu nouto check! Marisa kovasti kannusti treenaamaan myös keskikapulaa, vaikkei EVLiin mentäisikään, jos ei muuta niin akselinsa ympäri kääntymistä temppuna.

Maanantaina Päivin treenit. Suunnitelmana oli tehdä kaikkea perusasentoon päättyvää ja myös korjata lauantain epäonnistumiset. No eipä onnistunut, päinvastoin tuli vaan lisää virheitä! No luoksari oli ihan ok, mutta kierrossa Just meinasi mennä ruutuun, ruutuun ei mennyt ja hyppynoudossa kiersi esteen paluumatkalla vinoheitosta, vaikka yleensä korjaa varmasti itse. No jälkimmäisen otan omaan piikkiini, kun este oli liian korkea (50 cm); Just siis kertoi meille, että unohdettiin laskea este. Kierto korjattiin näytöllä (joskin tällöin Just oli ihan varma, että Päivi on jättänyt lelun sinne) ja ruutu takapalkalla. Lopuksi tehtiin palkattuna seuraamista häiriöillä ja tää sentään meni hyvin, vain hetken Just näytti epäileväiseltä ylimääräisestä tyypistä. 

Tässä vaiheessa aloin jo olla aika varma siitä, että syy omituisiin virheisiin on fyysinen. Ja kyllä, keskiviikkona jäsenkorjaajalla todettiin, että onpahan jumissa, selkä, oikea takareisi ja lantio. Ainoa, mitä keksin syyksi sille, että se 10.11. oli loistava ja 19.11. ei, oli noi kisamaisen treenin pomppumäärät. 1-2 hyppyä per liikkeenväli on yksi asia, mutta 5-7 on ihan toinen! Jotain tässä pitää muuttaa, kun koira jumiutuu 3 viikossa edellisestä hoidosta. Ja kun tällä kertaa ei oireillut seuraamisessa vaan päinvastoin se sujui mutta vauhtiliikkeet ei. 

Laatikkoetsintää!

Saatiin paikka Nuuhkujen järjestämään laatikkoetsintäkokeeseen 27.11., joten nyt ollaan vähän preppailtu laatikoita. Kolmesti ollaan tehty yksi etsintä per ilta: Aloitettiin torstaina 10. päivä töissä tekemällä yksi laatikkoetsintätoisto työpaikan aulassa; osa oli pahvilaatikoita, osa postin sinisiä muovilaatikoita, yhteensä niitä oli n. 15 ja kätkö oli viimeisenä, lähimpänä ulko-ovea, josta todennäköisesti vetää eli hajulla mahdollisuudet tarttua viereisiin. Just kävi kohtuullisen hyvin laatikot läpi järjestyksessä, ja ilmaisi kätkölaatikon varmasti. Toinen kerta oli tän viikon maanantaina kotirapussa, haju heti ekalla laatikolla ovelta katsottuna. Just haistoi ensin viereistä, sitten hajulaatikkoa, pyöri sen ympäri ja ilmaisi. Kolmas kerta oli porukoiden kellarissa, johon olin kerännyt laatikoita ja laukkuja yltympäriinsä, isoon tilaan, saunaneteiseen ja apukeittiöön. Kätkö oli apukeittiön viimeisessä nurkassa. Tässä oli kaikki mahdollisuudet vaihtaa sisäetsintään ja saunaneteisessä Just vaihtoikin. Muuten malttoi aika hyvin käydä laatikoita ja kun tultiin apukeittiöön, innostui selvästi, kun kätkö vihdoin löytyi. 

Viime viikon perjantaina osallistuttiin koirakoulu Vision järjestämään laatikkoetsinnän teemapäivään, jota olin itse toivonut. Lämmittelynä sai tehdä sisäetsintää myymälässä, jossa on hyvät häiriöhajut. Ensimmäinen kätkö ei löytynyt kovin nopeasti mutta varmasti kyllä. Toinen oli pakastealtaan renkaassa ja tää löytyi nopeammin, mutta ilmaisu oli ruma. Just kävi aika kuumana vielä tässä vaiheessa.

Laatikkoalueita oli kolme, joista kahdessa pahvilaatikoita ja yhdessä laukkuja, kaikissa 2 kätköä per alue. Oma pää ei taas toiminut ihan viimeisen päälle 🙈 mutta kaksi oivallusta saatiin eli hyvä treeni! Ensimmäinen alue oli pienehkö huone, jossa Just kävi ensin kolme ensimmäistä riviä ympäri. Odotin paikallani, ja se jatkoi keskelle, josta ilmaisu n. 20 sekunnissa. Sitten jatkettiin kohti huoneen takaosaa, jossa syvänteessä vielä muutama laatikko. Just ilmaisi viimeisen, tähän meni ehkä toiset 20 sekuntia! Tässä oli hauska, kun Just oli menossa maahan selin muhun mutta halusikin nähdä mut, joten kääntyi ympäri kohti viereistä laatikkoa. Osasin kuitenkin heti sanoa, että kätkö oli perimmäisessä laatikossa.

Toinen tila oli yläkerran aula, jossa 23 laatikkoa. Tää oli itelle vaikein ja opettavaisin. Just kävi ensin alueen ympäri reagoimatta juuri mihinkään. Sitten tultiin uudestaan kapealle käytävälle, jossa Just vaihtoi sisäetsintään ja alkoi haistella seiniä ja päätyovea. Ohjasin sen siitä laatikolle, johon selkeä reaktio mutta ei ilmaisua. Sitten tultiin takaisin toiseen päätyyn, jossa Justin tarkentaessa keskimmäistä laatikkoa joku naksautti alakerrassa! Hassuinta tässä oli se, että Just oli kätköllä! Ja uudella käskyllä ilmaisikin, minkä uskoin kyllä ja oikeinhan se oli. Sitten tein tyhmästi ja jäätiin minuutiksi hilloamaan samaa päätyä, jossa eka kätkö oli. Just alkoi jo turhautua, kun koko ajan osui kätkölle. Ajattelin vain, että ollaan käyty jo kaikki läpi mutta en pitänyt huolta kellosta enkä tajunnut mennä toiseen päähän, jossa oli ollut reaktio. Ajan loputtua mentiin sinne ja nyt Just ilmaisi sen tokavikan laatikon päätyovelta päin. Eli tästä kaksi oppia: 1. Useamman kätkön alueella ei kannata jäädä pyörimään ekan kätkön viereen vaan jatkaa poispäin, toiselle puolelle aluetta. Teoriassa kätkö voisi olla viereisissä laatikoissa mutta käytännössä tuskin. 2. Jos koira alkaa haistella seiniä, se ei välttämättä vaihda sisäetsintään, seinissä saattaa olla myös hajusiirtymää. Eli siinä tapauksessa erityishuomiota lähimmille laatikoille.

Kolmas alue oli laukkuja, ja ne oli sen verran järkevässä muodostelmassa, että ne olisi voinut käydä järjestelmällisesti läpi. Mua kuitenkin vaivasi aivosumu, enkä pystynyt tekemään järkevää strategiaa. Just reagoi selkeästi alkupuolen laukkuihin, ja luulin että oltiin tsekattu ne kaikki läpi mutta ei, kätkölaukku oli kuitenkin ohitettu. Sitten takareunasta löytyi reppu, josta reaktio ja aikansa pyörittyään sen ympäri Just ilmaisi työntäen päänsä sen sisään 😂 Sieltä jatkettiin ja nyt kun lähestyttiin toisesta suunnasta, alkupuolen kätkö paikallistettiin. Se oli tosiaan sen vieressä, johon Just oli reagoinut alussa mutta multa oli jäänyt huomaamatta, ettei Just ollut haistellut sitä! Tästä vielä sitten sellainen huomio, että laukut saattavat päästää hajua vain jostain yhdestä kolosta, jolloin kätkö on pistemäinen. Siksi ne saattaa joutua pyörimään ympäri, eli jos kätköä ei löydy reaktiosta huolimatta, niin kannattaa kokeilla lähestyä eri suunnasta! Muutamassa kohdassa tuli taas sisäetsintään vaihtamista. Näistä ihan kaikki ei selity hajusiirtymällä mutta ainakin kaksi kyllä. Jotain mun pitäisi keksiä tohon, että en huomaa, että jokin laatikko on jäänyt haistelematta. Yleensä ne on keskimmäisiä. Tää on nyt käynyt jo niin monta kertaa, että ei oo enää yksittäinen sattuma.

Sitten oli vielä yksi laatikkoetsinnän erityistreeni, nimittäin Nuuhkujen kokouksen yhteydessä. Alueita oli kaksi ja ne oli aika pieniä neliömäärältään mutta laatikoita oli kuitenkin parikymmentä per alue. Ja nyt sit kummaltakin alueelta n 11 sekunnin löydöt!!!

Ekalla alueella laatikot oli riveissä, joten päätin mennä rivi kerrallaan. Annoin Justin kuitenkin valita rivin ja se valitsi keskimmäisen. Haistoi hienosti jokaista laatikkoa, kunnes viimeisen jälkeen sai selkeästi hajun, siirtyi vasemmalle ja ilmaisi sen. Aika täydellinen suoritus siis!

Toisella alueella vielä nopeampi löytö mutta tästä saatiin myös kotiläksyjä. Laatikko oli nimittäin vähän rutussa ja Just ruttasi sitä lisää eli painoi tassulla ja yritti avata sitä hampailla. Otetaan siis ilmaisutreeniä heppoisella laatikolla!

Marraskuun alku

Kätkö oli verhossa. Tän Lyyti löysi superhienosti!

 Kajaanin reissulta palattua heti maanantaina oli ensimmäinen toko+noseilta. Jätin kuitenkin Justin huilivuoroon, myin tokotreenin Katrille ja menin vaan nosettamaan Jokun ja Lyytin kanssa. Joku oli aika pätevä! Suurin osa alueista meni ihan suvereenisti, mutta yhdellä jäin itse hilloamaan penkkiä, vaikka oli selkeästi sanottu, että alueeseen kuuluu myös penkin vieressä naulakko ja lipputeline. Kätkö löytyikin sitten naulakosta... Lyyti taas etsii ja ilmaisee hienosti, jos paikallistaa kätkön melko nopeasti. Jos taas meinaa kestää kauemmin, sillä menee hermot. Saatiin kunnon naurut, kun se Marikan tekemällä alueella etsittyään noin puolet bongasi Marikan alueen vieressä kädet taskussa ja meni tekemään sille kurretemppua 😂 Viimeisellä alueella meinasi tehdä saman Veeralle, mutta kielsin Veeraa tiukasti antamasta Lyytille namia, vein sen takaisin alueelle ja löydöstä palkkana sai sitten mennä kerjuulle! Se on kyllä ihan mahdoton noiden kurretemppujensa kanssa 😂 

Torstaina olin yksin kouluttamassa Hannan ollessa kipeänä. Vaihdettiin ratatreeni estetreeniin ja koulutettavat toimivat avustajina Jokun treenissä. Tehtiin ainakin puomia radan osana. Joka kerta tuli osuma mutta yksi oli vähän niin ja näin. Lopuksi saatiin kuitenkin myös superhyviä osumia. On se jännä, miten ne kyllä ehtii nähdä vauhdissakin, superhyvät osumat ei jää epäselviksi! Sitten tehtiin putki-putki puomin alla eli vähän erottelua. Joku sai ensin palkan siitä ja sitten oli tarkoitus jatkaa vielä ristiin kulmaan. Mutta kun sanoin "eteen", se kääntyi putkesta kohti hallin päätyä ja juoksi siellä 10 metrin päässä olevalle hypylle 😂 Kun siitä ei tullut palkkaa, se jatkoi ihan pokkana rataa! Ja sit tehtiin keinua, josta se myös lähti palkkasanasta Mikaelan luo 15 metrin päähän hakemaan namia! On se kyllä koominen eläin tossa palkkaorientaatiossaan!

Koska ryhmästä oli useampi poissa, jäi loppuun vielä vartti aikaa, joten otin Justin tokoilemaan hetkeksi. Tehtiin kehääntulo, luoksari ja hyppynouto liikkuroituina mutta palkattuina ja sitten vielä siirtymää. Just oli tosi korkeassa vireessä ja kaikki sujui silmät loistaen!

Lauantaina oltiin sovittu Katin kanssa kaveritreenit, joissa muistuteltiin avustamishommaa rallyradalla. Joku sai vähän pelleillä Trian rallyradalla. Justin kanssa sen sijaan treenattiin tokoa. Otettiin ensin kiertoa valmiilla palkalla pitkästä matkasta, n. 18 metristä. Tää meni hienosti, joten sitten kokonainen kierto samasta matkasta ja lopuksi vielä pelkkä paluu niin, että jätin Justin tötsien eteen ja siitä pyysin kiertämään. Toisena juttuna ruutua, jossa takapalkka. Hienosti pysähtyi ekalla toistolla, mistä vapautin etsimään namipalloa. Toisella toistolla pysähtyi taas hyvin, mutta kun sanoin "maa", Katin koira haukkui häkissä ja Justin keskittyminen herpaantui / ei kuullut käskyä. Toisesta käskystä meni maahan ja oli edelleen ruudussa, joten palkkasin. Sitten olin tosi typerä ja otin kolmannen toiston nyt ilman takapalkkaa. Vauhti oli huono (hidas laukka) ja Just ennakoi pysähdyksen. Tän otin ihan omaan piikkiin - ihan turhaa toistaa samaa osaa liikkeestä monta kertaa! Otettiin sitten ruudun keskelle ohjauksia sivusta sekä maahanmenoa kauempaa. Nää meni muuten hyvin, mutta jossain kohtaa Just vähän ennakoi. Lopuksi otin lyhyen seuraamisen, jossa superhyvä asenne ja tästä palkaksi kanatikku.

Sunnuntaina oli toinen kerta Sirken treenejä. Justilla oli ollut la-iltana fyssari, joten tehtiin vain rauhallisia juttuja. Kysyin voi-kaukoista ja tunnarista. Kaukoista sanoin: "Haluan mahdollisimman pienellä toistomäärällä riittävän hyvät kaukot." Sirkellä taisi olla vähän vaikeuksia ymmärtää, kuinka pientä toistomäärää tarkoitin 😂 Justilla on aika kivat liikeradat olemassa, vähän tekee sekatekniikalla napa paikallaan eli ei ihan puhtaasti takajalkakaukoilla. Muut vaihdot on ihan ok, mutta seiso-istu -vaihtoon pitää ottaa erillinen käsky, joka sisältää peruuttamisen istumaan. Ja tähän olisi hyvä käsimerkki alhaalta ylöspäin, koska se työntää koiraa samalla. Tähän tuli myös sellainen neuvo, että tekniikkaa tehdään läheltä ja kaukaa sitten asennetta eli sitä, että koira tekee varmasti ekan vaihdon.

Tunnarissa kokeiltiin ensin, lähtiskö Just käyttämään nenää, kun mennään yhdessä etsimään. Kokeiltiin kolme kertaa ja Just nosteli varmaan kaikkia kapuloita. Sen jälkeen totesin, että kokeillaan toista tapaa, Just ottaa liikaa stressiä siitä, että mä ja kouluttaja ollaan niin lähellä, eikä tällöin malta haistella vaan menee tarjoamisen puolelle. Toinen tapa oli sitten sellainen, että vein oman piiloon ja väärät oli näkyvillä matkan varrella. No, Just etsi tyyliin koko hallin seinustan nosetyyliin mutta olipahan rento ja ohitti hienosti väärät kapulat, joten kokeillaan nyt tällä metodilla! Justin mielestä oli kyllä varmaan tylsimmät treenit ikinä, kun suurin osa ajasta meni jutteluun ja se sai vain vähän ja vain rauhallisia juttuja...

,

Noseworkmestaruudet

 Lokakuun vikana viikonloppuna koitti kauan odotettu Kajaanin reissu. Matka alkoi lupaavasti, kun junassa jossain Kouvolan yläpuolella huomasin unohtaneeni Justin paperit kotiin! Ei kun viestiä vkt:lle ja nyt meillä on sitten 2 koekirjaa 🙈 20 vuotta oon kisannut ja nyt oli eka kerta, kun näin kävi! Yötä oltiin Justin pojan Justuksen luona. Just oli tosi ärsyttävä ämmä poikaansa kohtaan 🙈 mutta kuulemma meni paremmin, kun mä en ollut paikalla.

Lauantaina olin aamun talkoilemassa, ja Strickerit huolehti Justista sen aikaa. Se oli Justille kaikin puolin parempi, mutta oli se vissiin vähän kuitenkin stressannut, koska hyppypusuista ei meinannut tulla loppua mun tullessa sitä hakemaan, ja aika kovilla kierroksilla kävi koepaikallakin. Käveltiin parin kilsan matka Strickereiltä koepaikalle, ja tässä vaiheessa sade alkoi ja myrsky alkoi nousta. Just pääsi Sallan autoon sateensuojaan. Oltiin viimeisenä vuorossa (nro 7); koe vedettiin kahdella tuomarilla eli kierrokset meni aika nopeasti. Just oli aivan kamalassa mielentilassa ennen meidän vuoroa! En tiedä, johtuiko se päiväohjelmasta vai hirveästä kelistä, mutta se samaan aikaan kävi kuumana ja oli surkean näköinen. Sitten vielä mokasin sisääntulon, kun luin wa-viestin väärin, että meillä olisi vuoro mennä lämppähajulle, mutta se olikin meitä edeltävän vuoro. Yritin sitten laastarina ja pikafixinä sellaista, että teetin Justille namietsintää nurmikolla. Se toimi ihan kohtuullisesti! Ainakin lopputulos oli se, että laatikkoetsinnässä Just teki ihan hyvin töitä eikä kiihkoillut ylimääräistä.

Lähtöhajulla oli vielä säätöä, kun Just ilmaisi ensin pelkkää eucalyptusta. Sitten laakeripurkilla se käytti koko ajan tassuja ja meni vähän vääntämiseksi, kun mä halusin saada nätin ilmaisun. Ei paras mahdollinen alku kokeelle. Ensimmäisenä oli laatikkoetsintä, jossa aikaa 2 minuuttia ja yksi kätkö laakeria. Nyt muistin strategiana, että jos Just reagoi mutta ei ilmaise, niin tsekattaisiin viereiset laatikot. No, etsittiin ja etsittiin eikä tullut mitään reaktioita! Aloitettiin ulkokaarelta ja luulin, että oltiin haisteltu kaikki mutta ei! Just oli ohittanut sen ämpärin, jossa kätkö oli. Kyllä se sitten ilmaisi, kun osui kohdalle. Yritin vielä lopussa lotota ja ilmoittaa sen laatikon, jota Just viimeisenä haisteli mutta tiesin itsekin, et ei se nyt se ollut. Ei saatu tästä kuitenkaan väärän löydön virhettä, koska aika loppui samalla hetkellä. Tää oli jo neljäs kerta, kun meillä jää kätkölaatikko tai -ämpäri haistelematta. Vielä pitäisi saada kiinni siitä, miksi näin käy. Tällä kertaa kyse oli ehkä siitä, että kätköämpäri oli toinen rivi reunasta eli ei kulmassa eikä keskellä. Ja sitten laakerihajuun tarvitaan toki lisää varmuutta.

Seuraavaksi sisäetsintä, 2 kätköä ja aikaa 3,5 minuuttia, yksi kätkö laakeria ja yksi eucaa. Otin strategiaksi käydä koko alueen läpi mutta se oli huono strategia! Ihan liian iso alue siihen. Justilta tuli eka reaktio oikeaan suuntaan mutta ei kunnon tarkennusta, joten bongasin tämän reaktion vasta videolta. Sitten mentiin takaisin alkuun ja hillottiin siellä 1,5 minuuttia, joka palkittiin löydöllä metallitelineestä n. 90 cm korkeudesta. Just tarkensi tätä tosi hartaasti, varmaan puoli minuuttia, mutta tosi hienoa, että työsti loppuun asti! Sitten hillottiin lisää alueen vasenta reunaa ja tsekattiin tosi tarkasti ikkunasyvennys ja takaseinä. Tässä vaiheessa totesin, että aikaa on enää minuutti ja melkein puolet alueesta käymättä! Joten lähdettiin siirtymään kohti oikeaa reunaa. Just haisteli alueen oikean reunan pöydän yläreunaa pitkin ja sitten käytiin oikeaa nurkkausta läpi, kunnes aika loppui. Eli kattava etsintä mutta kätkö missattiin! "Ei varmaan olla lähelläkään", kysyin tuomarilta ja näin oli. Kätkö oli pöydän tukijalassa! Joten mentiin jatkamaan etsintää sinnepäin, ja kyllä Just nyt sen ilmaisi. Tässä siis multa jäi huomioimatta eka reaktio ja lisäksi toi pöydänjalan ohitus. Ilmeisesti mulla tuli vähän kiire ajan kanssa ja siksi mentiin aika nopeasti pöydän ohi. Videolta katsottuna Just haistelee aika tarkkaan lavat alueen vasemmassa reunassa - niissä todennäköisesti oli siirtymähajua, koska ilmavirta kävi nosto-ovelta päin.

Sisäalueiden jälkeen oli aika lannistunut fiilis; kyllä nää kakkosluokan alueet taitaa olla meille vielä liian vaikeita. Myrskyn yltyessä ei ollut suuria odotuksia ulkoalueille mutta toisin kävi! Just oli aivan onnettoman näköinen, kun odotettiin vuoroamme, mutta heti kun pääsi hommiin, ei sade haitannut yhtään! 

Ulkoetsintäalue oli iso, aikaa 4:30, 2 kätköä, joista yksi laakeri ja yksi euca. Koska me oltiin ihan viimeisiä tälle alueelle, oletin hajujen levinneen tyyliin koko alueelle. Lähtö oli kuvan vasemmasta reunasta sinisten törppöjen välistä. Just meni heti tolle grillille (?) ja pyöri sitä hetken ympäri, kunnes nuoli sen alareunaa ja katsoi mua. Ihmettelin siinä hetken, että oliko toi ilmaisu vai mitä grillirasvaa se sieltä löysi ja pyysin muutaman tarkistusilmaisun. Edelleenkään Just ei istunut eikä mennyt maahan mutta uskoin silti ja tuomari turhautuneena mun typeryydestä sanoi: "Oikein oikein, jatkakaa vaan!!" Käytiin läpi aluetta vasemmalta oikealle, kunnes kontin jälkeen betoniseinässä oli joku metallinen juttu, jossa oli toinen kätkö, korkeutta ehkä 70-80 cm. Tässä uskoin jo toisesta näyttöpyynnöstä, joten molemmat kätköt löydettiin! Aikaa meni 2:47 eli ei ees mennyt tiukille! Tuomari sätti mua, että en uskonut koiraa 😂 Mutta toki hänen näkökulmastaan Just teki selvät ilmaisut. Mun näkökulmasta taas ei; olin varautunut, että se ei halua mennä vesilätäkköön maahan, mutta olin olettanut sen tekevän ees jonkinlaisen niiauksen, pelkkää katsomista en ostanut. Lisäksi alkoi olla sen verran hämärää, etten nähnyt kohdennusta kunnolla. Tästä saatiin taas yksi treenikohde: niiausilmaisut märällä kelillä!

Viimeisenä ajoneuvoetsintä, jossa 1 kätkö eucalyptusta, 3 ajoneuvoa ja aikaa 3 min. Aloitettiin mustasta pakusta ja kierrettiin se ja peräkärry ensin huolellisesti ympäri. Sitten käytiin muistaakseni kuorma-auton vasen sivu, edusta ja oikea sivu. Tässä vaiheessa mua alkoi kuumottaa, kun aikaa oli jäljellä enää alle minuutti ja oltiin jo käyty melkein koko alue! Hädin tuskin olin ehtinyt ajatella tän ajatuksen loppuun, kun Just kääntyi ja katsoi mua. Taas hölmistyneenä pyysin sitä näyttämään uudelleen ja nyt se teki tosi hienon istumisilmaisun kuorma-auton peräkoukulle! Kello pysähtyi aikaan 2:18. Oli mahtavaa lopettaa koe tällaiseen onnistumiseen!

Pisteitä saatiin siis kasaan 65 ja tällä pokattiin rotumestaruuden 3. sija neljästä lappalaiskoirakosta. Vaikka koe alkoikin lannistavasti, niin koko ajan parannettiin ja toisesta setistä napattiin kaikki kätköt. Joten vaikka pistesaldo olikin meidän huonoin, jäi tosi hyvä fiilis!

Sunnuntaina olin aamun talkoilemassa 3-luokan kokeessa. Just oli taas Strickereillä, ja Rea toi sen yhden jälkeen. Kolmosen kätköt laatikoita lukuun ottamatta oli edelleen paikoillaan, joten saatiin käydä etsimässä pari aluetta. Valitsin sisäalueet ja ajoneuvot; toki tiesin, missä kätköt on. Just kävi taas tosi kierroksilla tavattuaan mut 😍 ja kiihtymys näki sisäalueiden ilmaisuissa. 

1. kätkö oli heti tossa tuolinjalassa kuvan etualalla. Just nappasi hienosti hajupilven heti lähdöstä MUTTA ilmaisi liian korkealle; siihen oli tehnyt moni koira valeilmaisuja. Ensin mua vähän harmitti, että vaikka me vasta ollaan treenattu toisten koirien valeilmaisuista luopumista, niin Just meni lankaan. Sitten otin tän tärkeänä informaationa mielentilasta; eli noin korkeilla kierroksilla ei pystynyt tarkentamaan loppuun asti. Muut kätkö löytyi hyvin; toinen oli penkin alla ja toinen baaritiskin reunalla, jonne koira pääsi hyppäämällä penkille. Tähän jälkimmäiseen Just käytti suuta myös eli huono ilmaisu.

Viimeisenä ajoneuvot, joissa 1 kätkö henkilöauton oven saumassa. Päätin jo etukäteen tehdä tän yhden kätkön etsintänä eli palkata ja lopettaa heti löytöön. Tää meni ihan superhienosti! Just haisteli tarkkaan vesisäiliön ja traktorin, kunnes tuli henkilöautolle. Saumalta sai heti hajun ja meni maahankin, mutta se ei ollut vielä ilmaisu, koska Just maaten sahasi nenällään saumaa eestaas, kunnes löysi täsmällisen hajulähteen ja teki siihen ihan täydellisen ilmaisun. Hieno päätös viikonlopulle!

Lokakuun viimeisiä

 Tokokokeen jälkeen ajeltiin Mariannelle Lahden Karjusaareen. Marianne olikin pykännyt meille täyden palvelun nosetreenit. Päivän teema oli toisen koiran ilmaisuhäiriöt: Marianne oli etsinyt Kaapo-koiransa kanssa kanelikätköjä samoissa tiloissa, joten pinnoilla oli Kaapon nenänjälkiä ja kuolaa. Tässä nähtiinkin hieno kehityskaari! Marianne kertoi aina etukäteen, missä kanelikätkö oli ollut, että osasin itse olla kiinnostumatta niistä.

Ensimmäinen alue oli autotalli, jossa yksi kätkö n. metrin korkeudella. Just teki kattavan etsinnän ja paikallisti kätkön melko loppuvaiheessa aikaa. Sitten mentiin ulkorakennukseen, jossa 2 kätköä. Ensimmäinen löytyi nopeasti ja tässä oli hauska seurata Justin eleitä, kun kanelikätköpatteri oli euca-kätkön vieressä, niin Just siirteli nenää ja teki valintaa! Toinen kätkö oli puupöydän raossa ja se oli sekä Justille että Manulle ihan supervaikea tarkennettava. Hajun kulkeutumista puumateriaalissa pitää opiskella lisää. Sitten tehtiin ajoneuvot (2 autoa), joilla mun tekemä yksi kätkö Mariannen auton lämpöpistokkeessa. Tässä kattava etsintä ja heti nappasi löydön, kun osui kohdalle, mutta ilmaisu ihan kamala! 

Tämän jälkeen otettiin ulkoseinä, jossa 2 kätköä, toinen melko tuore laakeri. Just hölkkäsi suoraan lähdöstä laakerikätkölle! Ja eucakätkö löytyi myös nopeasti, aikaa meni yhteensä kahteen kätköön jotain puol minsaa... tässä myös tokalla kätköllä huono ilmaisu. Viimeisenä tilana Mariannen kotikuntosali, jossa 1 mun tekemä kätkö. Tää oli aivan upea esitys Justilta. Se haisteli ensin vasemmanpuoleisen jumppavälineen, jossa oli ollut kanelikätkö. Käänsi jo päätään paikallistettuaan Kaapon ilmaisupaikan, sitten selvästi lamppu syttyi ja Just luopui tästä määrätietoisesti. Seuraavaksi haisteli oik. seinän keskiosaa, johon Manu oli käyttänyt aikaa, hyppäsi esim. seinää vasten tismalleen samassa kohdassa kuin Manu. Siitä sitten aivan oppikirjamainen saumatyöskentely ylhäältä alas ja oikealta vasemmalle, kunnes Just tuli kätkönurkkaan, jonne teki täydellisen ilmaisun! Tästä saikin sitten tokokokeesta jääneet märkäruoat!

Sunnuntaina 23.10. Just jäi huilivuoroon, ja Joku & Lyyti pääsi rallytreeneihin. Lyyti osasi tietysti kaiken! 😍 Mutta Joku ei ymmärtänyt houkutuksen ideaa vaan kävi pöllimässä lelun sieltä varmaan miljoona kertaa 😂 Etenkin putken jälkeen oleva houkutus on ihan varmasti etupalkka! 

Maanantaina 24.10. piti olla mun vetämät nosetreenit, mutta informaatiokatkoksen takia ne muuttui Katrin vetämiksi kimppatreeneiksi. Katri oli ystävällisesti tehnyt meille kaksi 2-luokan aluetta: laatikot ja sisäalueen. Laatikoilla 2 laakerikätköä, joista pahvilaatikossa ollut löytyi hienosti. Toinen oli laukussa, jonka vieressä oli työkalupakki alkusuoralla. Just haisteli ekalla kierroksella työkalupakkia tosi tarkasti ja mä unohdin tyystin sen opin, että reaktion tullen tarkista viereiset. No, kun oltiin käyty jo kaikkialla, Just lähti tosi määrätietoisesti takaisin kohti alkusuoraa ja työkalupakkia, kunnes pysähtyi laukun kohdalla ja ilmaisi sen. Sisäetsintä meni hyvin, joskin lähikätkö missattiin ekalla kerralla, kun en ohjannut aloitusta tarkasti. Sen sijaan korkealle (n 115 cm) kätkölle Just teki superhienon ilmaisun, vaikka se oli tyhjällä seinällä olevassa reiässä eli ite en edes nähnyt, missä kätkö olisi voinut olla, niin luotin koiraan ja ilmoitin löydön. Lisäksi tehtiin ulkoalue ja ajoneuvo (kuorma-auto), jossa huonot ilmaisut; toki huopatassut oli näissä pinnassa.

Torstaina 27.10. agissa ohjaustreeni, teemana estelukitukset. Jokulta oikaistiin tuo tiukin käännös (18-19) ja lopuksi otettiin extrana numeroidun radan ulkopuolelta alareunan putki-hyppy-putki-putki. Kylläpäs sai juosta! Ylipäätään treeni meni hyvin, Joku osaa kyllä hienosti kääntää fokuksen eteenpäin ja juosta suoraan kyselemättä. Mulla on vaan sen kanssa yleismaailmallinen haaste siinä, että kun se syttyy mun juoksemista mutta osaa irrota, niin irrotanko vai en!

 
 

Tokon rotumestaruus

 22.10. oli Lappalaiskoirien tokomestaruudet Asikkalassa. Suurta kilpailua ei ollut, kun avoimessa oli meidän lisäksi vain yksi lapinkoira, ja sen ohjaaja ei ollut yhdistyksen jäsen 😂 Eli tuloksella voitto ja se me kyllä saatiin!

Ennen kehää oli varma ja hyvä fiilis. Liikejärjestys oli tosi sopiva meille, tuttu halli ja tutut kaverit paikalla. Paikallaistuminen meni muuten hyvin, mutta Just vinkui enemmän ja vähemmän, josta tuomari Mari Väänänen otti yhden pisteen.

Oltiin suoritusvuorossa kolmantena. Ehdin vähän katsoa aloituspaikkoja ja seuraamiskaaviota, joka näytti kyllä tosi hämärältä. Yhtä hyvää kuplaa ei kuitenkaan saatu aikaiseksi kuin syyskuun kokeessa, ja Justin huomio harhaili selvästi enemmän. Taisteltiin kuitenkin koko setti läpi ilman isoja katastrofeja!

Kehä alkoi hyppynoudolla, joka on meidän varmin liike. Alkoikin lupaavasti, kun alkuosa liikkeestä meni moitteetta, mutta sitten palattuaan Just sylkäisi kapulan mun jalkoihin! En muista, että ois koskaan tehnyt tällaista! Mietin hetken, nostanko ite kapulan, mutta päätin tehdä asiat loppuun asti ja annoin uuden käskyn. Nyt Just nosti kapulan sivulle ja piti hyvin, joten saatiin vitonen ja hyvät naurut! 

Toisena liikkeenä kaukot. Ekalla käskyllä kaikki vaihdot, jee! Sain tehtyä sen Sirken neuvoman jännitteen ekaan istumaannousuun. Mutta sitten sivulle Just nousi vasta tokasta käskystä, joten 8,5 tästä. Tarkempi olisi voinut nillittää matalista istuma-asennoista, mutta meille riittävän hyvä riittää. Tästä tosi kiva liikkeenväli ja siirtymä seuraavaan liikkeeseen, luoksetuloon. Sekin lähti lupaavasti, mutta sitten Just kävi tsekkaamassa seinässä olevan kolon hiiritilanteen!  😂  Toisesta, "hieman" painokkaasta käskystä tuli sitten ihan nätisti sivulle. Tästä saatiin seiska, ja taas nauratettiin yleisöä ja itseämme.

Liikkeenväli onnistui taas hyvin, ja saatiin liikkeestä maahanmeno tehtyä hyvällä fiiliksellä. Paitsi että taas loppuperusasentoon tarvittiin 2 käskyä! Joten kasi tästäkin. Seuraaminen oli tämän jälkeen ja yhdessä tsempattiin se läpi ilman isompia rikkoja kasin arvoisesti. Huh, pahin takana! Seuraavana oli kierto, jossa TAAS alkuosa hyvä mutta Just jäi lopussa seisomaan. Perusasento lisäkäskyllä maksoi tällä kertaa vain yhden pisteen eli ysi tästä. Nyt alkoi olla sosiaaliseen palkkaan vastaaminen jo vähän nihkeämpää, mutta olin luottavaisin mielin, koska viimeisenä liikkeenä oli meidän toinen bravuuri eli ruutu.

Just meni hyvin ja pysähtyikin keskelle mutta sitten herpaantui katsomaan ovesta jotain eikä napannut "maahan"-käskyä vaan hiippasi pari askelta kohti mua. Pysäytin nopeasti ja käskin uudestaan maahan ja huh - oli ruudun sisällä vielä! Ja tällä kertaa otti jopa loppuperusasennon ekasta käskystä, joten pelastettiin kasi tästä. Kokonaisvaikutus oli myös kasi, joten kasin tyttöjä oltiin! Sanomista tuli koiralle ajoittaisesta vinkumisesta (mutta taaskaan Just ei haukkunut!) ja mulle vartaloavuista.

Riittävän hyvä ei riittänyt tällä kertaa, vaan pisteet jäi kakkosen puolelle, 249. Käytännössä siis toi hyppynouto ratkaisi... No palkinnot napattiin kuitenkin kotiin, ja kun yli 8-vuotias koira pääsi ilmaiseksi, niin täähän on melkein taloudellisesti kannattavaa! 

Fiilis ei ollut yhtä hyvä kuin syyskuun kokeessa. Syytä en osaa sanoa, mutta sen sijaan tuli taas paljon ajatuksia. Kaksoiskäskyjä tarvittiin melkein joka liikkeessä, mikä on vähän koomista, kun koko kesä treenattiin sitä, ettei Just ennakoisi loppuperusasentoa liikkurin käskystä. Siispä ajattelin nyt kokeilla muuttaa treenien painopisteitä: sanon "sivu" heti liikkurin ekasta "käskystä" ja vauhtiliikkeissä palkkaan enemmän loppuperusasentoja. Tätä aihetta vähän sivuttiin Sirken kanssa ekassa valkussa, mutta ajattelin jatkaa juttua seuraavalla kerralla. Koska Just kuitenkin on selvästi matalammassa vireessä kokeessa kuin treeneissä (esim ei hauku ollenkaan), niin se todennäköisesti jumittaa vähän. Jos se on tottunut, että maassa odotellaan ennen sivulle nousemista, niin kokeessa ensimmäinen käsky saattaa mennä ohi. Voin toki olla väärässä mutta ajattelin kokeilla! Vauhtiliikkeissä taas oli silmiinpistävää, että niiden kaikkien alkuosat onnistui mutta loppuosat ei. Pitäiskö niitä sit tehdä enemmän kokonaisina liikkeinä? Mutta siinä taas tullaan siihen, että liian kaavamainen treenaaminen käy tylsäksi. Vaatii kyllä aikamoista tasapainoilua!

Yllättäen päästiin vielä uudestaan kehään, kun alokkaan paikkamakuuseen tarvittiin avustajakoira. Just hoiti tehtävänsä kunnialla, joskin visersi vähän 🙈 Onneksi tämä ei haitannut kilpailijoita. Ja kokeen jälkeen päästiin vielä tekemään kehääntulo ja luoksari, mutta nää ei kyllä mitenkään hohdokkaasti menneet, "ihan ok" -tasoa.

Joku vietti päivän siskonsa luona Lahdessa "Lehtimäen päiväkodissa" 😍