Laatikkoetsintäkoe 12.2.

 Viikko sitten sunnuntaina YEK-laatikkoetsintäkoe Porvoossa Byagårdenissa. Oltiin taas ennen koetta tallilla ja lisäksi ehdittiin vielä poiketa mun kummitädille Nikkilään. Tää tuntuu kyllä aika hyvältä systeemiltä, Just on paremmassa mielentilassa kuin suoraan kotoa aamulla tullen.

Oltiin suoritusvuorossa kuudentena, joten ehdittiin käydä mukavasti kävelemässä alueisiin tutustumisen jälkeen. Yritin pitää mielessä laatikkostrategiani:

1. mennään järjestelmällisesti mutta koiran reittiä
2. jos mahdollista, haistelu jo ennen lähtöä
3. luota ilmaisuihin
4. jos tulee reaktio mutta ei ilmaisua, jäädään kyseisen laatikon lähelle tarkistamaan viereiset

Eka alue oli pieni ja simppeli: 16 laatikkoa neljässä rivissä, aikaa 1:30. Lähtö näkyy kuvassa vasemmalla. Pyysin Justia ensin haistelemaan odotusalueen seinät, mikä toimi täydellisesti! Käytettiin siis strategioita 1 ja 2 eli annoin Justin valita rivin ja se lähti suoraan oikealle riville, haistoi laatikot mennessään, kunnes 3. laatikolta välitön reaktio ja heittäytyi maahan naama muhun päin ajassa 0:05,48! Tää oli jo aika täydellinen etsintä mun mielestä! Tuomarinkommentiksi saatiin: "Täydellinen ilmaisu!" - laatikko ei liikahtanutkaan.

1. alue oli näyttämöllä ja palkkausalue oli kuvanottopaikasta salin puolelta, jossa oli 2. alue. Annoin ekasta etsinnästä Justille purkkipalkan, ja sitten siirryttiin lähemmäs lähtöä, joka oli tällä kertaa niin keskellä salia, ettei seinää pitkin lähteminen onnistunut (kohta 2). 

 Tällä alueella meillä olikin suurimmat ongelmat. Just lähti aika tohinalla, haisteli läpi kuvassa 2. lähimmän ja lähimmän rivin ja reagoi selvästi kätkölaatikkoon. Mutta ei kerta kaikkiaan malttanut jäädä ilmaisemaan sitä! Tässä kohtaa yritin strategiaa 4, mutta Just vei mut päättäväisesti alueen toiseen nurkkaan. Täällä haahuiltiin varmaan 30-40 sekuntia niin päämäärättömästi, että mulle ehti jo tulla "ei tästä tuu mitään" -fiilis. Kun takaseinustan laatikot oli kaikki käyty ilman mitään reaktioita, sain linjan käännettyä takaisin lähtöä kohti ja Justin ohjattua takaisin laatikolle, johon se oli reagoinut. Sarjassamme "näinhän mä, että se on siinä." Nyt Just tuli sille uudestaan ja ihan pää höyryten rupesi tarkentamaan sitä työntäen sitä samalla nenällään eteenpäin, kunnes vihdoin ilmaisi ajassa 1:07.28, kun enimmäisaika oli 2:15. Tiukille ei siis mennyt, vaikka mulle ehtikin jo iskeä tuskanhiki. Tästä saatiin 1 vp laatikon tarkoituksellisesta siirtämisestä. Miira selittikin mulle hyvin kriteerin: jos koira kävelee perässä laatikon liikahtaessa, niin silloin se voidaan tuomita tarkoitukselliseksi.

3. alueella aikaa oli 2 min. Lähtö oli kuvan oikeasta reunasta, joten pääsin lähettämään Justin alueelle seinää pitkin (strategia 2). Se saikin erittäin hyvin hajun käyden pöydän viereiset laatikot läpi ja siirtyen siitä heti takaseinustalle, josta ilmaisu ajassa 0:11,00 😍 Laatikko vähän liikkui tarkennuksessa, mutta nyt Just ei kävellyt sen perässä, joten ei virhepisteitä.

Viimeinen alue jäljellä ja 75/1 alla, jännää! Tää oli aika pieni alue, (aikaa 1:30), mutta siinä oli kuvassa oikeassa alanurkassa näkyvä syvennys, jossa oli 2 laatikkoa ja vasemmalla seinustalla vielä lisää laatikoita, joista yksi tuomarin jaloissa. Olisin itse laittanut kätkön johonkin noista! Mutta eipä kokeissa kannata olettaa mitään vaan seurata koiran nenää, se on paljon tuottoisampi strategia!

Pääsin taas lähettämään seinää pitkin, mutta Just skippasi syvennyksen ja meni suoraan huoneen keskelle. Haisteli siinä sitten muutamaa laatikkoa, kunnes tuli nurkkaan kätkölaatikolle. Taas selkeä reaktio, josta arvasin, että siinä kätkö varmaan on. Nyt tuli hieno hetki, kun Just harhautui haistamaan takaseinustan oviaukossa olevia tuoleja mutta palasi sitten itsenäisesti takaisin kätkölaatikolle ja nyt ilmaisi sen. Aikaa tähän meni 0:19,38. Joten 100 pistettä plakkariin ja se ois sit luokkanousu laatikkoetsinnässäkin suoraan kolmella kokeella!

Kokeen plussat:

• Kaikilla alueilla Just nappasi hajun / oikean suunnan heti lähdöstä ja osa alueesta jäi käymättä ihan vain siksi, että tuli niin nopeat löydöt!
• Vain yhdellä alueella jätti ilmaisematta heti osuttuaan kätkölaatikolle
• Kolme superhienoa aluetta ja alle 20 sekunnin löytöä
• Strategiat toimi hyvin
• Näin ja tulkitsin Justin reaktiot ihan oikein

Treenilistalle tarttui:

• Lähikätkön ilmaiseminen korkeassa vireessä
• Laatikon tarkennus sitä liikuttamatta
• Ilmaisun parantaminen aika varmasta pomminvarmaksi.

Vapaatreenejä + agit

 Olen jopa ehtinyt kouluttajien vapaavuorolle ennen torstain agitreenejä useamman kerran. 26.1. ja 2.2. treeneistä ei oo tarkkoja muistikuvia. Tehtiin ainakin ruutua, kaukoja ja luoksaria Riitan ohjeiden mukaan. Ja sit jonain kertana tein jonkinlaisen kisamaisen pätkän, mutta jotenkin siitä jäi fiilis, että keskityin liikaa liikkeisiin enkä tunnetilaan. Eli teen "palkattomuustreeniä palkattomuustreenin vuoksi". 

26.1. agissa oli toivetreeni. Tehtiin innejä ja ne meni kyl aika huonosti. Laitan normaalin "paskat treenit - hyvät treenit" -vaihtelun piikkiin. Sen sijaan keskiviikkoillan vapaavuorolla 8.2. Joku sai tehdä hallissa olevaa leijeröintitreeniä ja se oli aivan jäätävän hyvä!!! 😍 Kaikki variaatiot onnistui ekalla kerralla eikä tarvittu ees etupalkkaa! 

Justin kanssa treenattiin rallya, Caritan treenien kotiläksyjä. Olikin hyvät treenit! Todettiin kolme asiaa, jotka edesauttaa hyviä ohjaajankiertoja: 

• pieni hidastus ennen kylttiä
• ennakoiva käsimerkki
• itsellä takanoja, etten "kaadu" koiran päälle

Näillä kierrot parani tosi paljon! Merkillä muistaakseni ekalla toistolla Just oli menossa vähän ohi. Kisoissa ois riittänyt, mutta treeneissä tykkäisin toki tarkemmasta suorituksesta. Ja sitten vähän meinasin eksyä radan lopussa, mut itepä olin kyltit noin laittanut!

Viime torstaina Annika tuli mun kaveriksi. Testasin ensin meidän uutta viritelmää sosiaalisen palkan treenistä: liikkeinä putki ja hyppy ja kierto vauhdista. Ensin Just oli vähän hämmentynyt mutta sitten selvästi innostui hommasta ja siirtymät meni tosi kivalla ilmeellä! Tästä sitten palkkana Suomi-pallo, jonka olin vienyt valmiiksi reunalle puomin päälle. 

Sitten tehtiin kiertohässäkkää samalla tyylillä kuin Päivin treeneissä. Ensin lähetin "helposta" hyppyjen takapuolelta eli kartion puolelta. Just lähti hypylle mun taakse!!! Pienen rautalangasta vääntämisen jälkeen saatiin hyviä toistoja ihan täydestä matkasta niin, että Annika näytti kartion ensin ja sitä kautta saatiin hyvä fokus. Jäätiin pohtimaan, onko se kuitenkin huono asia, että pyydän Justia hyppäämään paluumatkalla. Oon ajatellut sen niin, että hyppy paluumatkalla toimii vahvisteena eli kun malttaa kiertää, niin sitten saa hypätä. Mutta kyllähän se Justin fokusta kääntää esteisiin, että olisko sit kuitenkin parempi ilman.

Kolmas juttu tunnari, jossa purkit ilman rataa. Saatiin yksi toisto onnistumaan joten kuten mutta toista ei. Kun Just ei yhtään haistellut, teki vain maahanmenoa, otin kylmästi välineet pois ja sanoin, että voi voi. Näen tässä 2 vaihtoehtoa: joko Just yrittää ens kerralla enemmän tai sitten se lannistuu, kun ei kuitenkaan osaa. Katotaan, miten käy. Raivostuttava liike toi tunnari! Kun oltiin vähän aikaa nollattu, otin vielä Riitan vinkkaamaan peruutusta luoksarista. Tää oli kiva temppu!

Agissa oli ratatreeni. Joku oli saanut leikkiä Mikaelan bortsupennun kanssa 20 min rataantutustumisen aikaan ja pahimmat höyryt oli purettu 😂 Mulla ei sitten ollut radalla lapasesta lähtevää saippuapalaa vaan kiltti lapanen. Ekalla kiekalla tuli kuitenkin yksi ylimääräinen este mutta tokalta tuli nolla eli suklaata! Loppuaika treenattiin sit käännöksiä hetsaten, etten itse jäisi oottelemaan ja sitä kautta Joku hölkkäilisi.

Toko x 2 ja Lyytin synttärit

Meiän vanha susi 

 5.2. vietettiin Lyytin 14-vuotissynttäreitä. Koska yksi meno päivässä on sille sopiva määrä, otin sen iltatreeneihin mukaan mutta jätin kotiin tallireissun ajaksi. Pelien kanssa tietysti! Treeneissä se sai puuhastella rallyhommia ja oli aivan ihana 😍 Videolta totesin, että takajalat ei oikein pysy vauhdissa pyörähdyksessä, joten jatkossa täytyy olla tarkkana, että itse esim. pysähdyn pyörähdyksen ajaksi. Myös palkkauksessa pitää olla varovainen, kun Lyytin pää meni, vaikka jalat ei. Noin muuten Lyyti on ihan kohtuullisen pirteä paitsi kostealla kelillä. Lääkitys on ennallaan (tyroksiini ja inhaloitava kortisoni) ja lenkkeillä jaksaa hyvin n. 3 km lenkit, ainakin kun motivointi on kunnossa!

Mulla oli tuplavuoro siis Veeran treeneihin 5.2. ja puolen tunnin treeniajasta Lyyti käytti 10 min, niin Justille jäi 20 min. Jatkettiin Veeran kanssa samaa häiriöteemaa, nyt kehääntuloihin ja ruutuun. Treenattiin sitten kehääntuloja niin, että avattiin häkkialueelta isompi portti ja sieltä sitten suoraan kehään. Muistaakseni yksi toisto oli huono mutta sen jälkeen kaikki oli hyviä tai loistavia.

Ruudussa oli tällä kertaa paikka hukassa, ja vähän meinasi mennä hermo. Tehtiin sit niin, että siellä oli namipallo valmiina, lähetin pitkästä matkasta ja Veera oli nuuskumaton kanssa ruudun etupuolella. Kun Just oli ohittanut Veeran sujuvasti, syönyt pallosta namin ja stopannut ruutuun, toi Veera sille vielä nuuskumaton tuplapalkaksi. Tää oli tosi hyvä systeemi! Onneksi Veera tajusi heti muuttaa tehtävää, kun tuli epäonnistumisia paikan suhteen. Otettiin vielä muutama keskikohdan hakeminen loppuun ja sekin sujui erikseen

Tästä treenistä erittäin mielenkiintoinen huomio: huomasin, että kun kävellään poispäin jostain kivasta tehtävästä, niin Just käy kuumana, vinkuu eikä keskity. Mutta heti kun sanoin "sivu", se alkoi välittömästi keskittyä, lakkasi vinkumasta ja piti hienosti kontaktia. Tästä tuli mieleen, että pitäiskö mun kuitenkin vaihtaa kehääntulon ja siirtymän vihjesana tuohon. Pekka Korri sanoi kesällä, että ei voi olla sama sana, kun seuraamisen kriteerit on eri. Mutta jos mun kriteeri seuraamiselle on: "Pidä kontaktia ja näytä iloiselta", niin kyllähän tuo täyttyy siirtymissäkin. Joten taidan kokeilla tätä nyt vähän aikaa!

Lopuksi otettiin tunnari purkkiradalla ekaa kertaa hallilla! Ensin vein itse kapulan ja otettiin n. 6 metrin päästä. Onnistui! Sitten Veera vei kapulan samasta matkasta. Just veti aivan jäätävät kierrokset! Onneksi Veera oli neuvonut, että voisin ottaa lähtöpaikalla kääntymisen ennakoivaksi rutiiniksi. Se oli Justin mielestä sen verran erikoista, että se lopetti vinkumisen ja sitten lähtöluvasta meni purkkiradalle ja taas ilmaisi oikean! Tähän lopetettiin, koska oltiin sovittu kahdesta toistosta. Eli nyt kääntyminen mukaan ennakoivana eleenä, mahdollinen käsikosketus pitää tehdä ennen liikkeenalkua, matkaa säädellään vaikeustason mukaan ja tarkkaillaan, onko Justille helpompaa mun oleminen kauempana vai lähempänä.

Maanantaina 6.2. vuorostaan Päivin toko. Tehtiin ensin kiertohässäkkää niin, että Päivi palkkasi Justin kierron takaa. Sitten ehdotti, että siirtyisi kartion etupuolelle, eli Just joutuisi ohittamaan palkan ja kiertämään kartiot. Tää toimi ihan superhyvin! Ja tuli monta hienoa toistoa täydellisellä fokusoimisella hyppyjen ohi. MUTTA sitten menin itse siirtämään vasemmanpuoleista hyppyä, minkä jälkeen Just ei meinannut päästä siitä irti mitenkään. Kerran jopa lähti takaspäin hyppäämään, kun yritin lähettää hyppyjen etupuolelta. Loppuun vielä idioottivarmalla fokusoinnilla saatiin onnistumaan. Mutta tuo pitää nyt muistaa, etten itse siirtele hyppyjä, kun silloin Justin fokus siirtyy niihin!

Toisena juttuna voittajan kaukoja; näytin Päiville seiso-istu -vaihtoa, jota olleen tehty Päivin neuvoilla. Just teki niin hienoja vaihtoja, että mä en olisi uskonut sen osaavan noin hyvin. Joten tällä jatketaan. Vähän aikaa vielä, niin kaukot alkaa olla riittävän hyvät!

Nosepäivitys

Painopakka

Asikkalan kokeiden jälkeen ollaan nosetettu kahdesti Janinan kanssa mun työpaikalla, kerran hallilla kimppatreeneissä ja kerran Mervi Niemen valkussa. Eka kerta Ruslaniassa käytiin kuntosalilla, ja siellä olikin tosi haastavat kätköt. Ei muistettu antaa lähtöhajua, mikä sekin vaikutti toki. Ajattelin, että tämä kätkö painopakkalaitteessa ei olisi vaikea, kun on sopivalla tasolla jne, mutta olikin tosi vaikea, ihan pistemäinen! Toinen vaikea oli korkea kätkö metallihäkkyrässä, sitä ei kumpikaan meinannut löytää millään.  Tuolinjalkakätkön sekä Just että Kira löysivät heti. Samoin kellarin aulaan laittamani helppo kätkö pumppukärryssä oli todellakin helppo ja molemmat koirat nappasivat sen sekunneissa.

120 cm korkea kätkö

Lisäksi sillä kerralla meillä oli aulassa laatikkoalue, jonka kätkö oli syvennyksessä laatikon alanurkassa. Tässä Just joutui tekemään kovasti töitä, ensinnäkin että meni syvennykseen asti ja toiseksi, että sai tarkennettua kätkön alareunasta. Hyvin Just kuitenkin keskittyi ja malttoi. Mä olin tehnyt yhden ulkokätkön pyörätelineen jalkaan, ja tän molemmat koirat nappasivat nopeasti; Just haisteli ensin mun pyörän ja siitä sitten tarkensi alaspäin. Janina taas oli tehnyt autokätkön oikean takarenkaan lokariin, ja näähän me jo osataan! Koska tää ei ollut mulle sokko, kokeilin, onnistuisko lähikätkönä ja lähetin Justin auton keskelle saumaan. Ja kyllä - se nappasi kätkön sekunneissa! Joku sai myös tehdä nää ulkokätköt ja sillä meni myös hyvin.

Lastauslaituri lähdöstä katsottuna

Vedettiin samanlainen setti pe 3.2. Tällä kertaa olin tehnyt 2 kätköä lastauslaiturille, joka on kuin ulko- ja sisätilan välimuoto: on katto ja seinät mutta tosi kovat ilmavirrat. Tällä kertaa muistettiin lähtöhajut ja koirat oli ihan super. Molemmat ottivat nokkakärryn kätkön suoraan lähdöstä ihan sekunneissa. Palkkasin tästä, koska oli niin vimpan päälle. Toinen kätkö tällä alueella oli n. 110 cm korkea (alempi kuva) ja nyt onnistuin kätkön teossa, koska molemmat koirat saivat siitä tosi hyvin hajun. Olin laittanut kätkön lähelle oviaukkoa, niin sieltä tuli hyvin ilmavirrat. Just ensin meni kohdalle, nosti vähän nenäänsä, sitten näytti siltä, ettei viitsis hypätä, mut sit tosi päättäväisesti hyppäsikin seinälle ja tarkensi välittömästi sähköjohdon alle.

Toiselta puolelta kuvattuna

Tällä kertaa oli 2 pientä laatikkoaluetta aulassa. Just teki aika hienosti: eka kätkö oli keskellä aluetta, toka ihan viimeinen takareunassa. Ekalla Just ensin jatkoi matkaa, mutta viereiseltä laatikolta palasi tarkentamaan ja ilmaisi. Tokalla kävi järjestelmällisesti kaikki muut laatikot läpi, kunnes kätkölle välitön tarkennus ja varma ilmaisu.

Janina oli tehnyt kaksi ulkokätköä ja yhden autokätkön. Tein 1+1 ensin Jokun kanssa. Yritin saada sitä myös lastauslaiturille, mutta se kuormittui niin paljon tavarahissille hyppäämisestä, että luovutin. Autolla eka minuutti meni selvästi tasaantuessa, sen jälkeen teki hyvin töitä. Sitten selvästi sai niin hyvät onnistumisen kokemukset, että ulkokätköllä teki aivan mahtavaa työtä! Lopetin sitten tähän, koska koira oli ihan super. Justin kanssa tein ulkokätköt ilman välipalkkaa. Eka kätkö oli muovipurkissa, mikä ehkä vähän hämmensi Justia ja Kiraa - Jokua kokemattomampana ei hämmentänyt yhtään! Toinen kätkö oli pylväässä peltilipan alla, n. metrin korkeudessa. Just sai hajun superhyvin ja nousi pylvästä vasten oikealla sivulla välittömästi, mutta tarkennus ei mennyt ihan maaliin. Haju oli varmasti levinnyt kovalla tuulella, mutta en tiedä, olisiko tuomari hyväksynyt vai ei. Treeneissä toki otettiin vielä paikannus loppuun asti. Autokätköllä perushyvää tekemistä.

Tän maanantain kimppatreeneissä vähän enemmän ilmaisuteemaa. Mun tekemä alue oli pehmolelut muurinpalikoiden päällä. Tässä ihanteena oli, että koira ilmaisisi pudottamatta  lelua, mutta jos lelu putoaisi, niin katsottiin, ilmaiseeko koira sen maasta vai ei. Olipa hauskaa katsoa koirien reaktioita! Kätkö oli tuo kolmas oikealta. Just tekikin ihanneilmaisun. Otettiin vielä näytöt niin, että jossain vaiheessa lelu putosi. Just jatkoi muuten hienoa ilmaisua mutta jossain vaiheessa lelukoiran jalka olikin sen suussa...

Laatikkoalueita oli 2 tavallista. Ekassa kätkö Ruslanian laatikossa, alareunassa. Tää oli monelle vaikea, mutta Just osasi hyvin paikallistaa, koska sillä on kokemusta alanurkkienkin haistelusta. Toinen oli helppo, siinä kätkö oli kantokahvan alapuolella alueen takanurkassa. Kolmas laatikkoalue oli ilmaisutreeni pikkulaatikoilla. Huh, kun Justilla meni hermot! Sanoin meidän valvojalle Stellalle, että jos tulee hieno ilmaisu, niin sanoisi heti "jes" eikä jäisi odottamaan mun kuittausta. No eipä tullut hienoa ilmaisua, vaan Just pelasi kätkön viereisellä laatikolla. Oli siis varmasti hajulla mutta maltti ei kestänyt. Mentiin hetkeksi pois ja uudella lähetyksellä sama juttu. Harjoittelin omaa kärsivällisyyttä ja kokeiltiin vielä kerran mutta nyt eri suunnasta. Ja tadaa - täydellinen ilmaisu! Tää oli mielenkiintoinen muistutus siitä, että koira muuttaa toimintaansa, kun harjoituksessa jotain muuttuu. 

Lisäksi ilmaisutreeninä post-it -laput arkun seinässä sekä pyykkipojat topsipuikkoineen narulla. Nää molemmat Just ilmaisi hienosti. Viimeinen rasti oli puomiin kiinnitetyt mukit ja kangaskassit. Kätkömuki näkyy kuvassa Jokun kärsässä. Just sai hajun nopeasti mutta tarkenteli aika kauan puomin jalkaa, ennen kuin paikallisti kätkön. 

Joku teki näistä alueista kaikki muut paitsi vaikeammat laatikot ja pikkulaatikot. Vähänkö se oli liekeissä! Ei meinannut pysyä maan pinnalla ollenkaan, kun otin sen häkistä! Malttoi kuitenkin keskittyä myös ja teki ihan moitteetonta työtä, vaikka taas jäljesti jonkin verran kätköille... Mukia ilmaistessaan näytti taas maailman söpöimmältä ja sai treenikaverit nauramaan! 😍

Mervin valkussa 10.2. teemana oli Janinan toiveesta laatikot, ja sehän sopi meille! Mietittiin ensin lähtöhajuasiaa, ja sanoin, että Just joskus menee maahan yhdelle purkille mutta siirtää nenän toiselle. Tällä kertaa ei tehnyt sellaista vaan oikeastaan läpi treenin kaikki ilmaisut olivat hienoja, paitsi että vähän siirsi jotain laatikkoa. Joka kerta myös ilmaisi laatikon heti, kun osui kätkölle. Kävi vielä niin hauskasti, että satuin istumaan vuoroa odotellessa lähellä purkkirataa, ja Just kävi monta kertaa tarjoamassa ilmaisua sille ja joka ikinen oli mallikelpoinen! Yhtään ei tullut kieltä toistoista huolimatta!

Laatikkoalueita oli yhteensä 4. Ekalla kerralla laatikot olivat suorissa riveissä, ja kätkö kuvassa ylhäällä oleva nuoli. Meinasin, että Just olisi lähtenyt lähdöstä suoraan eteenpäin järjestelmällisesti, mutta se lähtikin vasemmalle ja meni ulkokaarta järjestelmällisesti! Ilmaisi oikean laatikon heti, kun päätyi sille. 

Sen jälkeen Mervi vaihtoi asetelmaa kuvassa näkyväksi. Tää alempi nuoli oli jännä, kun Just lähti lähdöstä oikealle, kiersi oikean takanurkan ja tuli sieltä silmukalla tohon 2. laatikolle, ja ilmaisi sen. Ei siis käynyt sillä ekalla kierroksella! Ois ollut jännä tietää, saiko se lähdöstä hajua eli kävikö muuten vaan kierroksella vai saiko hajun vasta toiselta puolelta takaisinpäin tullessaan.

Tämän treenin hienoin anti oli se, että vaikka kätkölaatikon paikkaa vaihdettiin samalla alueella, Just ei tehnyt kertaakaan ilmaisua laatikolle, jossa kätkö oli aiemmin ollut!!! Haisteli kyllä tarkasti kyseisen laatikon mutta ei ilmaissut. 

Aiemmin sen kanssa ei edes voinut tehdä tällaisia, kun jäi niin vahvasti kiinni siihen, missä kätkö oli äsken ollut. Nyt on selvästi niin paljon kokeneempi, että erottelee laatikon hajun perusteella eikä mene "vanhasta muistista". Aika makeeta!

Ja täydellinen valmistelu sunnuntain laatikkokokeeseen!

Rallykisat 23.1.

23.1. korkattiin rallykisat tältä vuodelta. Kisat pidettiin I-hahin hallissa, jossa ollaan käyty kolmesti treenaamassa. Ja mun mielestä tämä kantoi! Rata ei valitettavasti tullut videolle, mutta yritän muistella mahdollisimman tarkkaan.

Kokeilin nyt sitä, että tein parkkikselle pari nosekätköä ennen radalle menoa. Ehdittiin kyllä etsiä niistä vain yksi, kun olin arvioinut ajankäytön väärin. Mutta se meni hienosti, joten hyvällä fiiliksellä sisään halliin ja radalle. Ehdittiin lämpätä aika vähän, mikä tällä kertaa tuntui hyvältä. Sisääntulo oli kuvan oikeasta alareunasta, ja sermien sisäpuolella sai vielä palkata. 

Saatiin aivan loistava "kehääntulo" sermien sisäpuolelle ja siitä vielä kehänauhan yli. MUTTA sitten kun irrotin hihnan, Justin kontakti putosi ja jäi vähän jumittamaan siihen. Kiva huomata tässä vaiheessa, että tuollaistakin asiaa pitäis treenata! Pyysin sitten peruutuksen ja se oli ihan ok, mutta ei super, koska kehänauhan reuna oli niin lähellä, että mua vähän ahdisti. Lähtöön Just tuli aktiivisena, mutta sitten taas kontakti putosi, kun heilautin kättä valmis-merkiksi. Joten tän kokeen kaksi ensimmäistä oppia tuli jo ennen radan aloitusta: treenataan hihnan irrotusta ja vaihdetaan valmis-ilmoitus toiseksi.

Koska tosiaan Justin huomio oli harhaillut, mua vähän ahdisti ekalla kyltillä. Muistan hokeneeni mielessäni kiertäessäni koiraa: "Nyt vaan rauhassa, kaikki hyvin, kyllä se tästä lähtee." Ja niin se lähtikin - ja vähän yli! Hypyn jälkeinen istu - puolenvaihto takaa - istu kuumensi Justia ääntelyyn, mikä jatkui vielä houkutukseen, jossa tuli ihan haukkuakin. Puolenvaihdosta saatiin -3 tvä, kun Just ei heti istunut oikealle sivulle. Houkutuksessa Just sai -3 hau ja mä -3 ov pysähtymisestä. Mutta sitten! tapahtui jotain ja yhtäkkiä me molemmat rauhoituttiin ja homma lähti sujumaan ihan kuin treeneissä! Joo, saatiin pikkuvirheitä,  -1 tvä tuplasaksalaisesta ja istu-seiso-kierrä koira -kyltiltä, -3 ov puolenvaihdosta edessä, mutta ihan sama, kun fiilis oli niin hyvä 😍 

Loppuradalla pisteiden puolesta saatiin -1 tvä peruutuksesta ja askelkäännöksestä sekä -3 tvä valkovuokon eriaikaisuudesta. Mutta tääkin pätkä oli mulle tosi iso henkinen voitto. Ensinnäkin, kylttien 15 ja 16 vieressä istuivat ajanottajat, eikä Just välittänyt niistä yhtään. Valkovuokon eriaikaisuus taisi tulla siitä, että Just oli nopeampi kuin minä!!! Toimistopöytä taas oli suunnilleen maalin kohdalla (kuvan yläreuna) ja kahvila + yleisö kuvan vasemmassa ylänurkassa, ja Just teki sille vaikean kyltin eli oikealla pyörähdyksen täysin epäröimättä eikä koko loppusuoralla vilkaissutkaan toimitsijoita tai katsojia. 

Pisteet eivät päätä huimanneet: 78. Ääntelystä lähti -3. Mutta ilmeisesti meidän fiilis välittyi myös tuomarille, kun saatiin kommentiksi "Iloisen näköistä seuraamista." 😍

Tämä kisa nosti mun rallymotivaatiota taas. Nyt tuli taas sellainen fiilis, että kyllä tämä tästä! Radan alku kun saadaan vielä kuntoon, niin jospa me se yksi unelmarata vielä saatais vedettyä!

Riitta Korrin valkku 20.1.

 Perjantaina 20.1. sitten odotettu valkku, nimittäin Riitta Korrin valkku! Meidän lisäksi oli kaksi muuta lappalaiskoirakkoa, ja aikaa oli 40 min/koira. Aloitin kertomalla meidän kokeista ja siitä, että olen todennut, ettei itse palkattomuus ole ainoa ongelma, vaan se on kisatilanne yhdistettynä palkattomuuteen. Kerroin myös, että ensimmäisen palkan jälkeen kaikki sujuu hyvin, joten en tiedä, pitäiskö palkata kehääntulosta vai ei. Tehtiin sitten kompromissi: kehääntulo, seuraaminen, sosiaalinen palkka - palkka. Vein palkkapurkin valmiiksi puomin päälle, josta saisin sen sit nopeasti napattua. 

Riitan ensimmäinen ehdotus oli, että kun tuun kehään, niin jos Just ei ole aktiivinen, niin pyytäisin siltä jonkun tempun. Meidän vahvin temppu on peruutus, joten valitsin sen. Ja tässä kävi ihan mahtavasti. Tulin kehään, Just pudotti kontaktin, pyysin peruutuksen ja siitä uudestaan sivulle, ja ihan kuin mulla ois ollut eri koira mukana 😍 Siis ihan hämmästyttävän suuri ero! Siitä sitten lähdettiin tekemään seuraamista ja siinä oli hyvä kokonaisuus. Hidas kävely oli huonompi ja yhdessä kohtaa Just otti häiriötä viereisen agilitykentän kiljunnasta. Mutta mitä teen minä, kun liike päättyy? Ajattelen vain palkkaapalkkaapalkkaa, sen luo menemistä ja sen antamista. Eli kumpi meistä on enemmän kiinni palkassa?! Mihin jäi sosiaalisesta palkasta nauttiminen?! 

Kysyin Riitalta, menisikö tällainen seuraamisohjaus läpi vielä voittajassa, ja hän sanoi, että kiltillä tuomarilla menis, kun kokonaisuus on niin nätti. Eli ei kannata mennä sellaiselle tuomarille, joka laskee jokaisen virheen erikseen. Seuraavaksi saatiin vinkkiä tuohon hitaaseen kävelyyn. Riitta sanoi, että koska mun normaali kävely on niin reipas, niin hitaan ei tarvii olla niin hidas, kunhan tempo on eri. Lisäksi ehdotti, että ottaisin lyhyempiä askeleita hitaiden pitkien sijaan, että pitäisin jännitettä ja että siellä välissä sitten aina tulisi yllätyspalkkoja tai nopeita käännöksiä ja vaikka juoksuun lähtöä tai muuta yllätyksellistä. Kokeiltiin tätä ja tuntui kyllä paremmalta! Mutta selvästi vaatii rutiinia, koska mun pitää myös oppia uusi tapa.

Sitten otettiin luoksarin stoppeja. Valitin, että ne menee hyvin naminheitosta ja apparilta, mutta sen kerran kun tein liikkeenä, niin oli tosi huono. Näytin ensin naminheitosta ja tuli tosi hienoja stoppeja. Riitta kiinnitti haukkana huomiota siihen, että seison kyllä eri lailla, kun otan koiran naminheitosta takaisin. Heitin seuraavaksi namipallon, että sain etäisyyttä, mutta sitten Just jäi etsimään sieltä pallon ympäriltä namia ja kun kutsuin tiukemmin, se kävi nappaamassa pallon suuhun ja tuli pallon kanssa takaisin 😂 Kyllä nauratti! Pyydettiin sitten Sanna appariksi ja näytettiin luoksaripelistä sama. Tässäkin hyvät stopit. Tässä vaiheessa jo itsekin tajusin vastauksen omaan kysymykseeni: Tietysti Just on hämmentynyt, kun se yhtäkkiä pysäytetään luoksarista kaikkien näiden vuosien jälkeen. Ja - otin aivan liian pitkästä matkasta ekaa kertaa. Riitalta vielä tähän vinkki, että voisin jättää Justin apparin eteen ihan kisamaisesti ja sitten stopista vapauttaa takapalkalle, niin luoksaripelin ja kisamaisen ero olisi pienempi. Toinen vinkki oli se, että opettaisi Justille peruutuksen takapalkalle ja sitten yhdistäisi peruutuksen luoksarin stoppiin niin, että appari seisoisi 2/5 matkasta eli vähän pysäytyskohdan takana. Ja etäisyyttä kasvatetaan pikkuhiljaa!

Luoksaripelissä oli tullut esille myös luoksarin loppu takakautta kiertäen, mitä oltiin kokeiltu kesäkuun valkussa, ja ne meni tosi hienosti. Näytin Riitalle ideani sivulletulosta oikealta takakautta vs. vasemmalta etukautta naminheitoista, ja Riitan mielestä tää näytti tosi lupaavalta, ja Justilla hyvä asenne, kun tuli vähän kuin tarjoamisen kautta. Mainitsen tässä vielä, että läpi koko treeniajan Just tarjosi sivulletuloja ihan superhienosti, vaikka eihän tästä ole kuin kuukausi-pari, kun valitin asiasta Sirkelle! Eli tuntuu, että tää asia ois ottanut suorastaan harppauksen eteenpäin.

Seuraavaksi päivitettiin kaukopeli. Riitta on kyllä melkoinen velho, kun hän näkee heti, mistä kiikastaa. Tässä heti mun selostuksesta nappasi kiinni siitä, että kaukopelin ja kisamaisten kaukojen aloitus on koiran näkökulmasta tosi erilainen. Just ei nimittäin lähtenyt yhtään peruuttamaan, kun jätin sen alunperin kauaus, mutta sitten läheltä kauas teki ihan täydellisesti. 

Sitten piti ottaa kuuluisa "yksi viimeinen juttu" ja olin niin tyhmä, että valitsin kiertohässäkän. Tarkoitus oli siis vain superpalkata Just siitä, että se lähtee kiertoon hyppäämättä. Tästä ei tullut yhtään mitään! Vaikka mitä tein, niin Just silti oli menossa vasemmanpuolimmaiselle hypylle. Sentään itse tajusin, että vika on siinä, että Just on jo väsynyt eikä siksi kykene muuttamaan toimintaansa. Riitta neuvoi, että ei kannata kutsua Justia takaisin, jos on menossa hyppäämään, vaan mieluummin pysäyttää. Tällä voi mahdollisesti kokeessa vielä pelastaa liikkeen, ja lisäksi koulutuksellisesta näkökulmasta on parempi; jotkut koirat ymmärtävät tällä keinolla, että ei ole tarkoitus mennä hyppäämään vaan kiertämään. Täytyy sanoa, että tässä vaiheessa en enää itse pystynyt sisäistämään kaikkia neuvoja, kun alkoi jo pää sauhuta sekä informaatiosta että kiertohässäkän vänkäämisestä. 

Matkalla töihin yritin epätoivoisesti kirjoittaa kaikki muistiinpanot, ennen kuin unohtaisin ne. Justkin ilmeisesti kerrankin sai treenata tarpeekseen, kun nukahti jo Sadun auton takapenkille niin sikeään uneen, että sitä piti ihan herätellä, kun oltiin perillä!

2x Caritan rallyvalmennus + rallykimppa

 Asikkalan nosekokeiden jälkeisenä päivänä heti maanantaina Caritan rallyvalkku. Mietin, et näinköhän on Justille liian rankkaa ja onks se ihan pimpelipompeli mutta päinvastoin - se keskittyi tosi hienosti! Aloitin treenin keskustelemalla Caritan kanssa, että en aio puuttua ääntelyyn mustavalkoisesti ja että mulla on vielä yksi tavoite: yksi unelmarata. Ja sitten kun olin tän sanonut, niin Just äänteli ihan minimaalisesti koko treenin aikana! Treenin jälkeen sitten todettiin, että todennäköisesti se vaan ääntelis enemmän, jos mä ottaisin painetta asiasta. Eli rennosti vaan jatkossakin.

Päivän rata oli tosi hyvä meille, kun siinä oli paljon käännöksiä kulmissa. Aloituksessa kävi vähän informaatiokatkos, kun alkusuora oli suoraan kohti häkkialuetta ja sanoin kavereille, että jutelkaa vaan normaalisti ja saa tuijottaa, mutta sitten sieltä tulikin yskimistä juuri valkovuokolle tullessa. Sain kuitenkin tehtyä sen ja palkattua Justin, mutta hyvä muistutus ens kerralle, että häiriöistä pitää antaa tarkemmat ohjeet.

Muuten meni kyllä todella hyvin. Merkille lähetettäessä Just ois mennyt houkutukselle mutta pysähtyi käskystä. Sen sijaan itse houkutus meni loistavasti! Just ei vilkaissutkaan kissan kantokoppaa ja lelukasaa! Myös tuo pätkä ennen ja jälkeen houkutuksen meni ihan täydellisesti, ääneti ja herkeämättömässä kontaktissa. Ainoa varsinainen tekninen virhe oli vinous kyltillä istu-seiso-maahan. Siihen saatiinkin päivän helmivinkki: Kyltille tullessa pyydetään koira istumaan puoli askelta ennen ohjaajan pysähdystä, ei siis perusasentoon. Kun se on siinä aavistuksen takana, se nousee seisomaan suoraan ja menee myös maahan suoraan. Kokeiltiin tätä ja toimi kuin junan vessa!

29.1. mun vetämä rallykimppa. Edellisviikon kisojen jälkeen tuumasin, että kokeilisin vaihtaa lähtökysymyksen vastaustapaa. Olen vain heilauttanut kättä, mutta se tuntuu katkaisevan vähän yhteyttä. Nyt kokeilin sanoa kehuvalla ja innostavalla äänellä "VALMIS" ja mulle vastasi tähtisilmäinen koira! 😍 Eli tätä kokeillaan nyt. 

Ratoja oli kaksi ja taidettiin aloittaa avo-radasta, josta kyllä osan tein oikealta. Tässä en ainakaan kovin paljon välipalkannut. Muistaakseni meni ihan hyvin, joskin Just kävi aika kuumana odoteltuaan pari tuntia häkissä vuoroaan kouluttamisen ajan.

Mes-radalla hinkattiin peruutuksia, ja nekin sujui ilman suurempia haasteita. Tai ainakin sellainen muistikuva jäi, ettei mitään grande catastropheja ollut.

30.1. joulukuun valkun korvauskerta. Tällä kertaa oli niin monta ratapiirrosta, etten saa laitettua tähän. Teemana oli erottelut. No itse erottelut meni Justilta tosi hienosti: se oli esim. ryhmän ainut, joka teki puolenvaihdon edestä sotkematta sitä. Myös putki+sivulla peruutus sekä eteentulo putken suulla onnistui. Yllättäen saatiin myös täyskäännösrata pienessä tilassa tehtyä vain yhdellä stiplulla. Se, mikä ei sujunut tällä kertaa, oli ohjaajan ympärikierrot. Ne meni niin huonosti, et mua alkoi melkein ärsyttää. Eli ne nyt tehotreeniin ens kerralle, pitänee muuttaa sekä palkkaamista että kriteeriä.

Lisäksi mulla oli toive treenata hihnan irrotusta. Kun nyt valiokoiran kanssa olen todennut, että se on sellainen pala kisasuoritusta, joka ei suju. Carita ehdotti, että jos vaihtais Justille rallyyn valjaat, mutta mietittyäni asiaa en varmaankaan vaihda, koska se on oppinut, että panta päällä tehdään kontaktilajeja ja valjaissa nosea. Sitten tehtiin kehääntuloja häiriössä muiden keräillessä kylttejä. Ja sieltähän homman juju nousikin esille: olen kyllä palkannut hihnan irrotuksesta mutta pikkunamilla. Nyt kun palkkasin kunnolla, niin koiran ilme ja suoritustapa muuttui jo yhden toiston jälkeen! Taas tuli sellainen fiilis, että miksi mä en ite tajunnut tätä 🙈