17.3. taas Riitan valkku JAU-areenalla Sannan & Leinon kanssa kaksarina. Aloitettiin kisamaisella pätkällä: kaukojen eka vaihto - putki - ruutu kuten voittajassa - sosiaalinen palkka - kierto, jonka takana pallo valmiina. Aloitus meni kivasti ja viime hetkellä muistin tehdä peruutuksen alle ennen kaukoja. Just ei noussut mitenkään pomppaamalla mutta ekasta käskystä kuitenkin, mistä vapautus putkeen. Putkesta siirtymä ruudun lähetyspaikalle. Itse ruutuun meno oli hieno ja vauhdikas ja stoppi myös hyvä MUTTA sitten Just löysi ruudusta namin ja jäi haistelemaan, olisiko niitä lisääkin 🙈 Näin on käynyt joskus ennenkin, joten täytyy varmaan alkaa nyt lisätä vaikeustasoa häiriönamien suhteen, ja toisaalta ruutua rakentaessa katsoa tarkkaan, ettei maassa ole namia. No, lisäkäskyillä meni maahan ja kutsu oli iloinen ja liikkeen päätyttyä ihan superhyvä vastaus sosiaaliseen palkkaan 😍 Tosi hyvä siirtymä kierron aloituspaikalle, minkä aikana Sanna vei Suomi-pallon valmiiksi kiertotötsien taakse. Just lähti ekasta käskystä mutta huomattavasti hitaampaa laukkaa kuin ruutuun. Pallo tuli oikeasti yllätyksenä ja erittäin iloisena sellaisena, joten hyvin onnistunut suunnitelma. Tästä palkkana kunnon leikit ja nauratettiin Sannaa ja Riittaa meidän taklausleikillä!
Sitten alettiin purkaa suoritusta. Riitta kysyi ensin, onko Justille ruudussa haistelu tyypillistä ja onko sille käytetty siellä namipalkkaa. Vastasin, että on käytetty vain lelupalkkaa eli selvästi näkyvää, mutta joskus aiemminkin on löytänyt ruudusta sattumalta namin ja muistaa tällaiset varmasti. Mietittiin sitten sitä, että Justille taitaa olla vähän tylsää ruudussa seisahtuminen ja mun käveleminen kohti. Kokeiltiin sitten lisätä ruutuun temppuna pyörähdys, ettei ihan joka väliin ängettäisi peruutusta. Pyörähdys ei onnistu meiltä pitkästä matkasta, joten tehtiin parin metrin päästä, mikä alkoi sujua. Jälkikäteen ajateltuna tässä on sellainen huono puoli, että Justille ei voi teettää pyörähdystä isoa toistomäärää, koska se menee niistä herkästi jumiin fyysisesti. Mutta ideasta sain kiinni ja näin selkeästi, miltä näyttää, kun oikea "aukeaa ohjaajalle", joten yritän nyt kiinnittää tähän huomiota jatkossa, ja keksiä jonkun muun tempun.
Tällä kertaa Just teki hienot pomput ruudun ja kierron välissä. Mietittiin kuitenkin sellaista, että tarvittaisiin jotain vaihtoehtoisia sosiaalisia palkkauksia, jos Just on vaikka liian matalassa vireessä pomppiakseen vasten vapautuksesta tai pomppiminen tuntuu hankalalta fyysisistä syistä. Koska toi pyörähdyskään ei tunnu Justista kovin palkitsevalta, niin seuraava mieleen tuleva juttu olisi puolenvaihdot. Siitähän olisi näppärä myös lähteä siirtymään ja sitten puolenvaihto ennen uutta aloituspaikkaa.
Sitten kiertohässäkän pariin. Laitettiin ensin reilummat välit esteille ja Sanna pallon kanssa tötsän etupuolelle. Just ystävällisesti näyttikin Riitalle asenteensa lähtemällä heti vasenta hyppyä kohti. Tehtiin sitten niin, että kävin oikein rautalangasta vääntämässä do as I do -tyylillä, että Just juokset kato tästä näin, sitten kierrät tän tötsän näin ja sitten Sannalla on sun namipallo. Näin saatiin onnistumisia, vaikka hyppyväliä kavennettiinkin. Riitta sanoi, että Just tarvitsee nyt "aivopesun" ja useamman treenikerran kannattaisi tehdä näin, että se vaan unohtaisi hyppäämään menon. Ja Riittakin oli sitä mieltä, että ei kannata antaa sen hypätä paluumatkalla, vaan stoppia ja paluuhyppyä pitäisi treenata erillisinä paloina. Sitten hän heitti erittäin mielenkiintoisen idean treenata hyppyjen ohittamista luopumisen kautta. Mä ajattelin kokeilla tätä Justille niin, että heittäisin vähempiarvoiset lelut kohti hyppyjä sanoen "jätä". Näin saataisiin Justille toivottavasti selkeytettyä, että hypyt on tarkoitus jättää. Tätä voisi sitten hyödyntää kokeessa, jos lähetyspaikalla Just bongaa hyppyjä, niin sanoo niihin "jätä" ja kierron bongaukseen sit "hyvä, siellä kierto on". Tää menee seuraavaksi testiin! Riitta myös muistutti, ettei apparipalkkaukseenkaan saisi jäädä kiinni, vaan palkkaustakin pitäisi vaihdella. Tuota näyttökävelyä taas voi häivyttää sillä, että käyn näyttämässä, sitten tehdään välissä jotain muuta ja sitten vasta uudelleen lähetyspaikkaan ja päästän kiertämään.
Tässä vaiheessa meidän aika oli lopussa, mutta Sanna muistutti, että ei olla tehty tunnaria! Pikaisen aikataulutarkistuksen jälkeen otettiin sitten vielä 15 min lisäaikaa, kun halli oli varattu ja Riitalle sopi ja lompsasta löytyi rahaakin. Kerroin sitten kaiken, miten ollaan tehty ja näytin purkkiradan. Eka toisto oli oikein mallikelpoinen, tokalla Just lähti menemään maahan jo saatuaan hajun ilman tarkennusta. Näin se on tehnyt ennenkin, mutta nyt vasta sain kiinni siitä, miksi se menee maahan liian aikaisin. Se näytti kuitenkin uudestaan, joten tästä pienempi palkka. Jälkeenpäin mietin, hajustankohan kapulat liian vahvasti - pitänee kokeilla, tekisikö Just tarkempaa työtä vähemmällä hajustuksella.
Riitan mielestä purkkirata on hyvä selventämään koiralle, mitä siltä halutaan, mutta siihen ei saisi jäädä jumiin. Rataa voi vaihdella niin, että laittaa vaikka kapulat ilman purkkeja joko pystyyn tai lautojen väliin, jolloin oma on mahdollista noutaa. Rinnalle pitäisi kuitenkin ottaa jokin toinenkin metodi, esim. ehdottomani kapuloiden vieminen lähipöpelikköön ja 1 toisto joka päivä lenkillä kuulosti Riitasta tosi hyvältä. Tää toteutetaan heti kun lumet sulaa 😂 Erittäin tärkeä muistutus Riitalta oli, että mun pitää tehdä selkeä suunnitelma treenivaiheista käyttämääni metodiin. Sitten osaan mennä eteenpäin tai toisaalta palata taaksepäin tarpeen vaatiessa. Lopuksi kysyin vielä, mitä teen sitten, jos Just tuo väärän. Riitan ohje siihen oli koemaisuuden rikkominen eli lähden vastaan ja pyydän irrottamaan. Mun mielestä Justilta ei kannata ottaa kapulaa, koska sehän kantaa kotonakin tavaroita illat pitkät, joten koen, että sille kapulan tuominen itsessään luo palkkionodotusta.
Oli ihana, kun sanoin, että tunnari ja kiertohässäkkä on syyt, miksi oon luopumassa toivosta voittajan suhteen, niin Riitta vastasi tähän: "Siis noi kaksi?! Eihän noissa mitään hätää oo, ne on vaan kesken! Ette te nyt tuollaisten takia jätä etenemättä ylempiin luokkiin, kyllä noi saadaan treenaamalla kuntoon!" On jännä, että itse aina omassa päässään suurentelee ongelmia, mutta kun joku huippu sanoo, että tästä selvitään, niin itsekin alkaa uskoa siihen.