Vieraan hallin treenit, osa 1

 Kun nyt kerran missattiin syksyn ulkokokeet ja kalenterissa tyhjää kilpailukiellon takia, päätin ottaa seuraavan askeleen ja alkaa käydä taas eri halleilla. Hanna lähti Pikan & Hulan kanssa mukaan ekalle keikalle Ojankoon viime sunnuntaina klo 12. Käytiin ensin kunnolla lenkillä, sitten aloitettiin agilitykoirien kanssa. Kenttä oli reilun kokoinen, mutta hallin toisessa päässä väliaidan takana oli ASCA-kisat. Hetkittäin oli siis ihan hiljaista, esim. rataantutustumisen ajan, mutta sitten välillä oli kuulutuksia ja agilityradan juoksemisen ääniä. Jokun vuorolla oli melko rauhallista, vasta loppupuolella alkoi olla enemmän meteliä. Tehtiin neljä simppeliä, mutta pitenevää pätkää palkkausta vaihdellen.  Joku oli ihan fiiliksissään mutta vauhdista näki, että sitä kuitenkin vähän jännitti. Jokun treenin tähtihetki oli viimeinen veto, jolla vedettiin koko 12 esteen pätkä niin, että juoksin itse lähellä niin kovaa, kuin jaloista lähti, ja Joku syttyi mun juoksemisesta ja laittoi isomman vaihteen päälle 😍 Tämä oli siis ihanaa siksi, että pystyin tukemaan Jokua ja saamaan sen "auki", nauttimaan yhteisestä vauhdikkaasta menosta!

Just teki viimeisenä ja heti meni pieleen... Tai siis oli virhe ottaa se suoraan autosta päiväunilta minuutin valmistelulla ahtaassa tilassa kehään. Se tarvitsee enemmän aikaa tokossa/rallyssa, että pystyy sulkemaan muun. Justin vuoron aikana oli myös agilitypuolella luokka menossa eli paljon meteliä. Videolta katsottuna kehään meno ei ollut mitenkään huono, mutta tuntui niin kamalalta, että halusin ottaa uudestaan. Lähinnä Just oli liian takana, vaikka katsoikin mua. Mentiin sitten takaisin reunalle ja siirrettiin väliaitoja niin, että oli enemmän tilaa valmistautua ja Just näki väliaitojen raosta kentän puolelle ja ehti katsoa ympäristön. Ympäristön tsekkaaminenkin on ihan luonnollista, sen vaan pitäisi olla jotenkin mun kontrollissa, ettei mua alkais ahistaa. Toisella yrityksellä otin sen oikealle puolelle kehääntuloon, ja nyt meni kyllä paremmin. Mä luulen, että joissain paikoissa / mielentiloissa toi kehääntulo on parempi tehdä koira oikealla siksi, että Just seuraa oikealla edempänä ja tällöin mulla on sellainen tunne, että se on paremmin mukana ja paremmalla fiiliksellä.

Olin suunnitellut 4,5 liikkeen kisamaisen. Mietin jo lämppälenkillä Hannalle, että onkohan tämä ahnehtimista. Lieventävänä asianhaarana suunnitelmaan kuului 4 vauhtiliikettä ja kaukojen aloitus, eli pitäisi olla Justille mieluista. Mutta kyllä se oli ahnehtimista, kun kyseessä kuitenkin oli kauden ekat hallitreenit muualla kuin kotihallissa. Just teki kyllä mutta aika hitaasti, tunteen palo ja innokkuus puuttui. Tämä näkyi erityisesti luoksarissa, jossa osan matkasta ravasi. Ruutuun meni paremmin, koko matkan laukalla, mutta päätyi vähän reunaan. Käytin tilaisuuden hyväkseni ja kokeilin ohjauskäskyä - se toimi, mikä oli hieno nähdä "tositilanteessa"! Hyppynoudossa oli sählinkiä, kun oma kapula oli kateissa ja tehtiin ohjatun kapulalla, joka ei tietenkään lentänyt samoin kuin painavampi puukapula. Eka heitto oli aivan surkea, joten uusittiin se. Just teki kyllä hienosti. Kierron suoritti kyllä mutta vähän puolivillaisesti ja haukkui aika paljon ja sitten vielä jäi sivulla seisomaan. Kaukoissa nousi ekasta 😍 joten vapautin saman tien putkeen ja siitä kunnon leikit päälle. Viimeisenä juttuna vielä kaukojen osia tosi hyvillä palkoilla.

Näin analysoituna eihän se nyt niiiiiiin huonosti mennyt... Mutta se on se fiilis, kun koira ei ole niin aktiivinen vaan sitä joutuu kalastelemaan ja tsemppaamaan. Jäähkälenkillä oli sitten taas turhautuneet "paskat treenit" -fiilikset, jonka tietysti sanoin ääneen Hannalle, jotta päästäisiin analysoimaan ja purkamaan tilanne. Tässä analyysissä menikin tunti 😂 Ehdittiin kävelyttää koirat ja käydä buffassakin tänä aikana. Päällimmäisenä mielessä jonkinlainen lannistus, että voi hemmetti, taasko pitää aloittaa alusta, hirvee homma taas haalia jotain vieraan paikan treenejä... No sitten mietin asiaa tarkemmin. Vieraan hallin treenit on tuottaneet tosi hyvää tulosta aiemminkin (esim RTVAn), ja jos vaikka kolme kertaa käy jossain hallilla, niin eihän se ole mikään hirveä homma! Hanna lohdutti, että tää oli nyt vasta eka kerta tällä kaudella, ja se, ettei heti mennyt täydellisesti, tarkoittaa sitä, että pitää tehdä ens kerralle erilainen suunnitelma. Joten ens kerralle suunnitelma:

• Enemmän aikaa Justille valmistautumiseen. Tarvittaessa jätän Jokun pois, ettei tule kiire.
• Enemmän tilaa valmistautumiseen eli tarvittaessa väliaitojen siirto.
• Ensimmäinen tavoite on fiilis kattoon eli ei mitään konflikteja tai vaikeita juttuja.
• Isot panokset kehääntuloon. Ota tarvittava aika ja keskity kuplaan ja fiilikseen, ei siihen, koska voi jo palkata.
• Sitten kun koira on liekeissä, voidaan tehdä jotain varsinaisia liikkeitäkin, hyvillä palkoilla.
• Kisamaiset pätkät tulee kuvioihin vähän myöhemmin syksyllä, kun ollaan ensin päästy rentoon suorittamiseen paikasta riippumatta.
• Ja sitten voisi kokeilla taas nosettamista ennen tokoa vieraassa paikassa, kun Justilla nousee niin hyvin endorfiinit siitä.

Tää on kyllä henkisesti aina yhtä mielenkiintoista. Aina ensin tulee "paskat treenit" -fiilis. Kun ei jää siihen vellomaan vaan analysoi, mikä meni pieleen ja mikä oli vaikeaa, ja sitten tekee toimintasuunnitelman seuraavia kertoja varten, ei enää tunnu yhtään pahalta. Analyysikaverit on kyllä kullan arvoisia 😍

Tuplaperjantai

 Perjantaina ensin Mervin nosevalkku. Tällä kertaa Just oli taas hyvässä mielentilassa eikä sellainen höyrypää kuin viimeksi. Teemana oli erikorkuiset kätköt. Aloitettiin venetrailereilla. Tehtiin taas kuten viimeksikin eli en tiennyt kätköjen määrää mutta käytiin molemmat läpi. Erityistarkkailussa oli nyt se, ettei Just menisi trailerin alle ja että ilmaisu olisi nätti. Käytiin ensin lähempi läpi tarkkaan, ehkä vähän liikaakin aikaa käytin siihen koiran reaktioiden puutteeseen nähden. Just kuitenkin kuuliaisesti kävi kaiken läpi ja pystyin varmaksi toteamaan, että kohde on tyhjä. Oikein. Sitten vaihdettiin renkaan kohdalta toiselle trailerille ja sieltä tuli melkein heti löytö ja ilmaisukin oli aika nätti. Tällä kertaa Just ei edes harkinnut menevänsä trailerin alle, ei ees sen, jota hinkattiin! Viime kerralla läpi käyty asia siis oli mennyt jakeluun! 

Toisena alueena seinä, jossa 3 kätköä. Tää olikin erityisen hyvä odotusarvojen rikkomiseen. Ensimmäinen kätkö oli tuossa tikkaiden seinäkiinnikkeessä, olisikohan korkeutta ollut 90-100 cm. Tän Just löysi upeasti suoraan lähdöstä, joten superpalkka heti kättelyssä. Sitten jatkettiin. Alueen takaosasta löytyi kätkö seinän kolosta. Palkkasin tämän pienesti ja jatkettiin ja tästä alkoi ongelmat. Just kävi läpi noi kaikki kamat tossa puolivälissä ja alkoi turhautua. Meinasi useamman kerran mennä jo löydetyille kätköillekin ja lopulta tuli valittamaan mulle, että ei täällä ole jäljellä enää mitään etsittävää. Jos en olisi tiennyt kätköjen määrää, olisin todennut tämän valmiiksi. Mutta nyt odotin vain rauhallisena, kunnes Just tuhahti, jatkoi haistelua ja löysi tyhjältä seinältä vielä yhden kätkön, jota kuvassa Kira ilmaisee. Tästä treenistä siis huomio, että jatkaminen on tällä hetkellä huonossa jamassa ja siihen pitää ottaa tehokuuri. Lisäksi treenilistalle menee tyhjällä seinällä olevat kätköt, jotta koira seuraisi nenäänsä enemmän kuin odotusarvojaan. Lopuksi otettiin vielä takaseinä, jossa kätkö postilaatikon alapinnalla. Tässä hyvin tyypillinen suoritus: lähtiessään Just nosti nenäänsä vähän ylöspäin, sitten kävi seinustan läpi nenänkorkeudella, sitten palasi tarkentamaan ylempää ja kätkö löytyi. Tosin tässä alussa kävi niin, että postilaatikon alle oli pudonnut nami, niin Just löysi ja söi sen ensin 🙈 Positiivista tässä se, että mä tunnistin siitä naminetsintänuuskutuksen eri haisteluksi kuin kohdehajunuuskutus.

Nosetreeneistä ajeltiin Agitokomaalle tokotreeneihin Annikan kaveriksi. Joku sai tehdä ekana, kun se oli ihan repimässä pelihousujaan odoteltuaan Katrin autossa nosen ajan. Jokun kanssa tehtiin luoksaria, maahanmenoja vauhdista, kiertohässäkän osia ja putkea. Lisäksi sillä on uusi temppu takajalan nostaminen!

Justin vuorolla alkoi jo pimetä, joten piti olla nopee. Tehtiin kaikkea vauhdikasta nosen keskittymisen jälkeen. Aloitettiin kahdella luoksarilla lelupalkalla. Ekalla toistolla asenne oli Just eikä melkein, tokalla oli aavistuksen laimeampi eli kannattaa jatkossa tehdä vain yksi. Sitten kiertohässäkkää, kun vielä näki tötsät ja hypyt. Nyt otettiin suoraan pitkästä matkasta eli kisamaisesta lähetyspaikasta heti eka toisto superpalkalla. Positiivista oli se, että Just ei hypännyt, mutta sen sijaan oikaisi purkille vieläpä kahdesti 😂 Kun purkki ei auennut, niin Just tarjosi siihen maahanmenoa. Kumma juttu, kun purkki ei vieläkään auennut. Sitten otettiin uudestaan ja annoin vielä lisäkäskyn, nyt kiersi ja avasin purkin. Hyppyeste oli oikeanpuoleinen hyppy, ja kokeilin toiselle toistolle sitä, että laitoin purkin kohtuulähelle umpiesteen taakse eli sitä ei hirveän hyvin näkynyt lähetyspaikalta. Taas Just oikaisi purkille mutta ei hypännyt, vaikka vähän epäilin, että niin saattaisi käydä. Ja vielä otettiin uudestaan ja nyt onnistui. Luulen, että seuraaviin treeneihin purkin paikan vaihtelu on avainasemassa ja se voisi ehkä olla lähempänä juoksulinjaa ohitettavana. Ja toki sekin vaihe on vielä kokeilematta, että purkki on viety etukäteen. 

Viimeisessä valossa tehtiin stoppeja putkelta Annikan keräillessä kamoja säilöön. Aivan superhyvät stopit molemmat sekä kauempana että lähempänä minusta / putkesta! Ei oikeastaan tullut yhtään huonoa. Lopuksi vielä tunnari kentällä kesän yli olleilla kapuloilla, jotka kaivettiin pöpeliköstä ihan hiekkaparkkiksen reunalle. Annika vei kapulan eli mulle sokko ja matkaa 10 metriä. Just lähti ihan ihme kierroksella vasemman kautta mutta taisikin olla hakemassa ilmavainua, kun sitten tuli tosi selkeästi nenän perässä kohti kapuloita, ei edes nähnyt vääriä, kun jo löysi oman ja toi sen  😍 eli siis tunnaria kannattaa selvästi treenata pimeässä 😂 Siinä meille projektia syksyksi. Viimeisenä juttuna vielä paikkis, tällä kertaa Just teki istuen. Muuten ihan hyvin, mutta vinkua tuli jonkin verran. 

Olipa kiva ilta! Sellainen neljä tuntia meni reissuun mutta tuli tehokkaasti tuuletettua päätä rankan työviikon jälkeen. 

Maanantaitoko ja torstain estetreenit

 Maanantaina Päivin tokotreenit. Ensin kehääntulo, joka oli ihan super. Siihen päälle luoksari, jossa ekalla toistolla Just tuli etukautta, toisella asennetta ei ollut tarpeeksi. Joten nyt otetaan kuuri luoksareita lelupalkalla, niin saadaan kunnollinen asenne takaakiertämiseen. Halusin näyttää Päivillekin meidän kiertohässäkän tilanteen. Otettiin vain kaksi toistoa, eka hyppyjen välistä, toka ihan varmasti kisapituisesta matkasta. Molemmissa aivan varmat kierrot! Harkittiin, että oltais otettu vielä sellainen, jossa Päivi vie purkin paikalleen, mutta olin kerrankin järkevä ja totesin, että jätetään se ens kertaan.

Kolmantena juttuna kaukojen maahan-seis-maahan. Otettiin välineiksi tasapainotyyny ja minimatto. Ensimmäinen huomio Päiviltä oli se, että targetit on liian kaukana toisistaan eli koira on väkisinkin pitkänä. Kun lyhennettiin niiden väliä, tuli heti parempia vaihtoja. Sitten pohdin ääneen, että en tiedä, mikä mun kriteeri ois ja onhan totuus, että: "Vaikea selittää koiralle kriteeriä, jos ei itsekään tiedä sitä." Kun en haluaisi pitää kriteerinä täydellistä hissimaahanmenoa, mutta sitten taas Justin normaalitekniikalla tulee kyllä eteenpäin. Parin toiston jälkeen keksittiin, että kriteerinä voisi olla ajatus taaksepäin, ja tää tuntui toimivalta ja sellaiselta, että voisin pitää siitä kiinni. Viimeisenä kysymyksenä mulla oli palkkaus eli miten saisi toistoja niin, että on itse kauempana ilman että koira aina vapautetaan esim. takapalkalle. Kokeiltiin, että palkka on Päivillä tai kipossa Justin vieressä mutta nää vei aivan liikaa ajatuksia siltä, meinasi aivot mennä tilttiin. Tässä vaiheessa Päivi kysyi, että onko mulla kotona namiautomaattia? Ai että tunsin taas itseni idiootiksi! Siellähän sellainen kököttää kaapinperällä tyhjänpanttina. Ei oo tullut mieleenkään käyttää sitä kaukoihin... vaikka nyt se tuntuu ihan itsestäänselvältä. Kokeilemme siis tätä.

Torstaina agitreenit, joissa Jokulla oli tosi kivaa ja mulla oli aivotoiminta melko lähellä nollaa. Tehtiin ensin vähän leijeröintiä, joka sujui kivasti. Sitten yritettiin innejä, mutta mä en kerta kaikkiaan saanut sijoittautumista kohdilleen ja lisäksi unohdin käskyn. Sen sijaan pätkän alkuun tehty takaakierto meni tosi hyvin, joten muutettiin sitten tehtävää niin, että mä harjoittelin oikeaa lähestymistä takaakiertoon. Eka toisto hyvä ja toka loistava. Sitten vielä puomia, jossa osumat oli "harmaata aluetta" eli ei saatu hyviä vaan sellaisia rajatapauksia. Puomi heilui taas, joten syytetään sitä. 

Torstaitreenit ja mökkinoset

 Torstaina Jokulla agitreenit. Oli ratatreenit, joissa niputettiin kauden aikana treenattuja teemoja: estelukitukset, loppusuora, takaakierrot, leijeröinnit, tiukat käännökset ja wrapit. Me tehtiin wrapin sijaan saksalainen, jota ollaan hinkattu pitkin kesää. Olin töiden takia myöhässä treeneistä, joten henkinen valmistautuminen jäi vähän vähille. Jotenkuten kuitenkin muistin radan, mutta aikamoiseksi pelasteluksi meni eka kierros. Huippuhetkiä: kutosen takaakierto oli tosi varma, kasin saksalaisella ei ongelmia, leijeröin pituuden. En ehtinyt tehdä persjättöä ennen 15:ttä, joten leikkasin siihen ja sitten piti tehdä takaaleikkaus + takaakierto peräkkäin - ja se onnistui! Ihan ei virheittä päästy maaliin mutta otan tän työvoittona, kun näinkin hyvin selvittiin, vaikka pelastuksia tuli monta. Ensimmäinen moka tuli 10:n jälkeen, kun Joku jatkoi sujuvasti edessä olevan hypyn C yli. Joku siis rastitti kohdan "estelukitukset"! 

Toisella kierroksella olin paremmin kartalla ja nyt selvittiin yhdellä virheellä. Loppuaika hiottiin kahta kohtaa. Kasin takaakiertoon lähestyin liikaa siivekettä, joten treenattiin mulle parempaa lähestymispaikkaa. Tämä onnistui tokalla yrittämällä täydellisesti. Tuo on asia, johon pitäisi kiinnittää huomiota jo tutustumisessa. Toinen kohta oli 11-13 eli että lähettäisin putkelle kauempaa, että ehtisin persjättöön. Tässä vaiheessa Joku alkoi olla sen verran väsynyt, että ei enää irronnut putkelle 10 vaan meni puomille. Sitten loppui aikakin, joten otettiin vain lähetys 12:lta ja siitä kipittelin persjättöön ja 15:n jälkeen palkka. Tämäkin tietysti sujui, kyllä Joku osaa irrota ja lukitsee esteet hyvin, mutta vaikeahan sen on irrota, jos mä saattelen!

Jäähkälenkillä otettiin pikatreenit Justin kanssa Sirkuskentällä. Se oli aivan liekeissä! Olin sunnuntaina löytänyt siltä niskasta jumikohdan, joten olin ajatellut, ettei juuri tehtäis seuraamista ennen ensi viikon hoitoaikaa. No, joko sain jumin itse auki tai se ei kiristänyt muuten enää niin paljon, koska Just olis seurannut vaikka koko illan! Tehtiin ensin luoksetulo ja siitä oli tarkoitus jatkaa toiseen liikkeeseen, mutta Just palkkautui sosiaalisesti niin upeasti, että vaihdoin lennosta suunnitelmaa ja tehtiin liikkeenvälejä. Ne meni aivan täydellisesti. Kolmannesta peräkkäisestä palkkasin purutikulla ja siihen lopetettiin.

Agin jälkeen olin varannut vapaavuoron, jolla tehtiin kiertohässäkkää. Siitä on videokin! Otin heti Ansun vinkin pienestä vihreästä purkista käyttöön ja siirtelin sitä myös toistojen välissä. Jokainen toisto onnistui eikä rasian vaihdolla tai siirtämisellä ollut mitään vaikutusta! Haukkua tuli kyllä aika paljon, mutta siihen en nyt aio puuttua. Olipas mahtava fiilis! Hauskaa tässä oli se, että luulin, ettei vielä tehty kisamatkasta, mutta olinkin katsonut etäisyydet EVL:n ohjeista! Joten nyt ollaan sittenkin tehty liike täydestä pituudesta.

Korkea kätkö oli sinisessä lukulampussa

Viikonloppu vietettiin mökillä. Metsälenkkeilyä tuli tällä kertaa vähemmän hirvikärpästen vuoksi. Sen sijaan ahkeroin laventelihydrolaatin kanssa ja tein Justille perjantaina ja sunnuntaina nosea. Perjantaina etsittiin yksi tyhjä tila ja kolme matalaa lähikätköä, joista kaksi sisällä ja yksi ulkona. Sunnuntaina oli yhteensä 6 kätköä, joista yksi lähikätkö, kaksi matalaa nurkkakätköä, yksi saumakätkö keittiölaatikoiston välissä, yksi 140 cm korkea kiipeämällä saavutettava ja yksi 130 cm korkea, johon Just ei ylety. Korkeat kätköt on nyt kyllä edistyneet tosi hyvin! Sen sijaan jatkaminen ei ollut yhtään sujuvaa ja aiheutti aika voimakasta turhaumaa (palkkasin joka toisen löydön). Ja sehän ei ole mikään ihme, kun ei olla juurikaan palkattomia toistoja tehty. Treenilistan kärjessä tällä hetkellä:

130 cm korkea kätkö johdossa

• Lähikätköt vapaana etsiessä
• Jatkaminen / sosiaalinen palkka
• Tosi matalat kätköt

Kisamainen tokotreeni ja Ansun koulutus Tikkurilassa

 Sunnuntaina 27.8. osallistuin Ansu Leimanin ja Sirke Viitasen järjestämään kisatreeniin Tikkurilan nurtseilla. Avoimessa luokassa oli 3 koiraa, ja olin paikalla ajoissa, jotta saatiin aidonoloinen odottelu alle. Alunperin oli tieto, että saa tehdä 5 liikettä, mutta koska osallistujia ei ollut pilvin pimein, saikin tehdä kaikki. Säädettiin liikejärjestystä miljoona kertaa, ja jatkossa tiedän sitten jo ilmoittautuessa miettiä liikejärjestyksen valmiiksi. Sanoin Ansulle, että kaukot on epävarmin liike, sillä on isoin mahdollisuus epäonnistua. Ansu ehdottikin sellaista, että tehtäisiin ensin pelkkä kaukojen odotus ja palkkaisin siitä, sitten jokin muu liike ja sitten kaukot ekaan istumaannousuun asti. Päätinkin kokeilla tätä.

Paikkis tehtiin ensin ja se meni hyvin. Justin vuorolla Ansu oli "tuomarina" ja Sirke liikkurina. En tietenkään voi olla ihan varma, mikä johtuu mistäkin, mutta mun nähdäkseni Just oli tosi hyvällä mielellä ennen kehää ja moikkasi Ansua rennosti, sitten Sirken tultua lähemmäs Just haisteli ilmaa sinnepäin ja ilme muuttui. Voiko tosiaan olla, että se yhdisti hajusta Sirken viime kerran ikävään treeniin?! Ei sinänsä olisi kyllä mitenkään kaukaa haettua, onhan hajumuisti tosi vahva ja ja ikävät kokemukset jää pehmeälle koiralle hyvin mieleen. Aika hurjaa kyllä ja kyllähän tää jo ongelman tuntomerkit täyttää.

No, vuorollamme mentiin kehään. Kehääntulon alku näytti lupaavalta mutta kun piti mennä lähelle Sirkeä, niin Just jäi vähän taemmas. Vähän meni kalasteluksi. Ekana liikkeenä oli ruutu. En ollut varma ensin, bongasiko Just oikean kohteen ja pyysin bongaamaan uudestaan. Sitten meni tosi hienosti koko liike! Liikkeenväli vähän nahkea mutta tuntui pahemmalta kuin näytti. Seuraavana se kaukojen jättö. Just yllättyi palkkauksesta eli oli varmaan hyvä veto! En tosin tiennyt, miten se olisi kannattanut tästä palkata ja palkkasin vain namilla. Voisi pohtia jatkoon, mikä olisi optimaalinen. Liikkeenväli oli hirveetä säätöä. Kolmantena hyppynouto, jossa Just ei nähnyt kapulaa ruohon seasta ja juoksi ensin kehänauharullalle. Löysi kapulan kuitenkin ilman lisäohjeita. Palautuksessa vielä hypyn jälkeen pudotti kapulan - oiskohan hammas osunut laskeutumisessa ikävästi - näin on ainakin joskus käynyt. Taas Just itse nosti kapulan uudestaan ja tuli sivulle ilman lisäkäskyjä. 

Liikkeenväli oikealla seuraten nyt vähän parempi. Sitten kaukot ekaan vaihtoon asti. Just nousi ekasta käskystä! Joten tästä kunnon leikkipalkkaus. Sain aika kivasti leikistä Justin liikkeenvälikävelyyn mutta sitten sekoiltiin seuraavan liikkeen aloituksessa ja jouduttiin siirtymään vielä uudestaan. Otin Justin oikealle, mikä vähän pelasti tilannetta. Luoksari meni aika kivasti, aavistuksen taakse Just jäi perusasennossa. Seuraavaksi liikkeestä istuminen, jonka aloituksessa Just meni ihan jäihin! Ei lähtenyt seuraamaan ekasta käskystä eikä oikein tokastakaan ja sitten purin tilanteen temputtamalla pikaisesti ja sitten lennosta seuraamaan. Itse liike menikin sitten hienosti, joten olipa hyvä, että oltiin treenitilanteessa, jossa tällainen oli mahdollista. Jäätymisen syy ei mulle ihan selvinnyt. Ansu ehdotti, että Justia ahdisti motitettuna oleminen, kun yhtäkkiä sekä takana että sivulla oli koiria, mutta toisaalta tuollainen häiriö on aika normaalia meille. Mistäs näistä aina tietää.

Tähän liikkeenväliin Just lähti aika kivasti mutta seuraava aloitus merkin kiertoon oli vähän jähmee. Ja herranjestas miten hidas merkki! Just meni lönköttelylaukkaa sinne ja ravasi takaisin. Otin tämän silti voittona, koska se kuitenkin kiersi sekoilematta muuta; kartioiden vasemmalla puolella oli ufomerkkejä ja oikealla puolella hyppy eikä Just eksynyt niille. Palkkasin tästä namilla riehuttamalla. Viimeisenä tehtiin seuraamisen aloitus, ehkä 5 metriä ja kun Just lähti reippaasti seuraamaan heti alusta, niin palkkasin siitä. 

Pienen tauon jälkeen siirryttiin puolikkaalle kentälle Ansun koulutukseen. Tehtiin ensin kehääntulo ja kaukot vielä kerran mutta nyt en kuollaksenikaan muista, montako vaihtoa otettiin. Ansulla oli erittäin mielenkiintoinen ajatus tehdä kaukoja takaperinketjuttamalla! Pitää vielä vähän pohtia tätä ajatusta ja soveltaa Justia hyödyttäväksi. 

Sitten tehtiin kiertohässäkkää. Näytin ensin vaiheen, jossa ollaan eli suljetulla namipurkilla ja alati kasvavilla panoksilla. Just teki upeasti! Edes viimeisellä kerralla pitkästä matkasta ei oikaissut purkille. Ansu myös ihaili sitä, kuinka erilainen into ja vauhti sillä oli nyt kiertoon - kuin eri koira. Tällaiset ohjeet saatiin jatkoon:

• Purkin voisi vaihtaa näkyvästä valko-pinkistä pieneen vihreään
• Seuraava vaihe olisi tehdä heti pitkästä matkasta ilman että ensin otetaan läheltä minipalkalla
• Sitten tarkistetaan, että matka on oikeasti kisapituinen tai vähän yli
• Kun tämä sujuu, purkin voisi viedä sinne etukäteen Justin näkemättä
• Häivytykseen purkkia voisi siirtää lähemmäs ja lähemmäs hyppyjä ja lopulta se voisi olla mulla taskussakin
• Toisaalta jos purkki olisi kierron jälkeen kuten nyt, voisin pyytää Justin siihen seis/maahan ja palkata stopista

Oon niin iloinen, että tää liike on vihdoin nytkähtänyt eteenpäin! Tässä vaiheessa oletin, että aika alkaa olla loppumassa, mutta meillä olikin vielä 8 minuuttia. Käytiin sit pikaisesti läpi suoritusta. Ansu sanoi, että liikkeenvälit oli aika hyviä, mitä vähän hätkähdin, kun oli tuntunut niin kamalalta kalastelulta. Ollaan siis ilmeisesti aika pitkällä, kun mun kamala näyttää ihan hyvältä. Takerruttiin vielä hetkeksi luoksariin takakautta. Nyt kun Just tietää, mitä tehdä, voisi ottaa vähän poweria mukaan esim. vauhdikkaammalla palkkauksella. Ansu myös vinkkasi, että voisin pyytää Justia juoksemaan toisen kierroksen mun ympäri. Harjoiteltiin tätä hetki, että saatiin mun ajoitus kohilleen. Tähän sitten lopetettiin. Oli kyllä hyvä setti! Just oli tosi hyvällä mielellä koko tän koulutusosion ajan ja jaksoi loppuun asti skarppina. Jossain kohtaa näytettiin maasta sivulle nousua ja Just pomppasi niin nopeasti, etten ehtinyt edes käskyä sanoa 😂

Noset x 2

 Viikko sitten perjantaina pitkästä aikaa Mervin nosevalkku. Oltiin lähetetty etukäteistoiveiksi ajoneuvoetsintää ATD:n syyskuun koetta ajatellen. Mervillä olikin kiva määrä erilaisia ajoneuvoja. Me treenattiin ensin kolmella venetrailerilla. Tää olikin tosi hyvä, koska täältä tuli ilmi uusi haaste: Just halusi mennä päältä avonaisen venetraileri "alle" tai siis sinne kehikon keskelle. Tällaista ei ole tietenkään tullut ilmi tavallisilla peräkärryillä. Itse en osannut ensin suhtautua tähän ollenkaan! 

Tehtiin Justin kanssa niin, että en tiennyt kätköjen määrää, mutta sovittiin Mervin kanssa, että sanon hänelle, jos mun mielestä kohde on tyhjä. Tää olikin tosi hyvä tapa ja otin sen heti jatkokäyttöön seuraavissa mun ryhmän treeneissä. Aloitettiin kuvassa lähimmästä trailerista. Just etsi sen oikeaa kylkeä puoleenväliin asti, kunnes päättäväisesti käänsi päänsä vasemmalle ja ilmaisi kätkön keskimmäisestä trailerista! 😂 Palkkasin ja jatkettiin ekaa traileria. Justilla oli vähän vaikeuksia kiinnittyä siihen ja se muutaman kerran harhautuikin vieressä oleville metallitelineille. Käytiin kuitenkin kohde loppuun asti läpi mutta aika tervanjuontia se oli. Kyllä Justista näki tosi selvästi, ettei se ole yhtään kiinnostunut tästä. Siispä kun oltiin päästy kierros ympäri, totesin Merville "tyhjä" ja se oli oikein. Sitten siirryttiin viimeiselle kärrylle ja sieltä Just nappasi suoraan lähdöstä löydön trailerin pikkurenkaasta! Oli hyvin tehokkaat löydöt siis ja selkeästi osoitettu tyhjä.

Tokalla kierroksella jäätiin näihin samoihin ja Mervi laittoi magneettipurkeilla monta kätköä etummaiseen traileriin. Tarkoituksena oli treenata liinankäyttöä. Justia moinen treeni turhautti, ja se meni osan kätköistä ohi ja sitten nuoli myös useamman kerran. Mutta harjoituksen tavoite kuitenkin toteutui, koska tajusin Mervin liinankäyttövinkin kahden käden tuntumasta, jolla sain Justin pidettyä poissa trailerin alta. Myöskin oma asemoituminen kauempana sivusuunnassa auttoi tässä. Lopuksi keskusteltiin vielä ongelmista ja niihin suhtautumisesta. En pidä Justin nuolemista minään isona ongelmana, kun se on nuolaissut yhteensä kahdeksassa kokeessa koko uransa aikana. Totta kai se on asia, jota pitää koko ajan seurata ja olla tarkkana palkkauksessa mutta ei siitä yöuniaan kannata menettää. Verrattiin tätä Eenin ajoneuvoa vasten nousemiseen ja siihen, että yhden kerran kätkö oli liian korkealla. Tämäkin on koko koeuran mittakaavassa aika pientä, eikä tällaisten asioiden saisi antaa myrkyttää koko harrastusta.

Tiistaina mun ryhmän treenit Ruslanian pihalla. Ekana teemana oli häiriöhajut. Olin vähän miettinyt, että tuliko ahnehdittua, kun olin änkenyt samalle alueelle kahden kätkön lisäksi 2 roskapussia, 2 teepussia ja 4 tyhjää siirrännäistä. Lisäksi Joku oli vielä tehnyt alueella namietsintää ennen ryhmän aloittamista. Mutta koirakot suoriutuivat suurimmaksi osaksi upeasti alueen haasteista! 

Just sai tehdä tän nollakoirana ja löysi lastauslaiturin kätkön melko näppärästi. Siihen keskikokoinen koira ylettyi hyvin neljältä tassulta, kun kiipesi tuohon tavarahissille, jota Eeni kuvassa juuri haistelee. Sen sijaan kuvassa vasemmalla roskisten alla metallissa oleva kätkö oli Justille tosi vaikea, ja se jäi jumiin kuvan ulkopuolella olevaan tyhjään siirrännäiseen, joka oli tolpan kulmassa n. 70 cm korkeudella. Myös Pihka ilmaisi tätä melko uskottavasti, kun ei muuta löytänyt. Eli ehkä sellaisen virheen tein, että laitoin tyhjät siirrännäiset liian lähelle kätköä. 

Toisena treeninä ajoneuvospecial, jossa toistin ryhmälleni Justin perjantain treenin. Ajoneuvot oli kaukana toisistaan ja tehtävänä oli käydä ne yksi kerrallaan läpi ja sanoa, onko tyhjä vai ei. Lisäaikaa sai pyytämällä, jos ajoneuvosta oli vielä osa käymättä tai koira reagoi pystymättä tarkentamaan esim. väsymisen vuoksi.  Ryhmä suoriutui tästäkin erinomaisesti! Vain yksi väärä vastaus tuli ja siinä kohdassa oli kummitus eli siinä oli ollut edellisellä viikolla kätkö. Jatkossa täytyy ennen etsintää kysyä, onko ajoneuvossa ollut kätköä viime aikoina ja missä se on ollut, että vältytään turhaumalta. 

Kohteet oli: 1. Marikan auto, kätkö lokarissa; 2. Katrin auto, tyhjä; 3. peräkärry, kätkö aisan lukossa; 4. Heidin auto, tyhjä; 5. Janinan auto, kätkö etuoven saumassa. Just oli tosi korkeassa vireessä odoteltuaan toimistossa 2 tuntia mutta yllättävän hyvin malttoi ilmaista nätisti. Marikan auton kätkön ohi kipitti ensin samoin kuin muutkin siirtymähajulle, mutta kun tultiin takaisinpäin toisesta suunnasta, bongasi kätkön hienosti. Peräkärryltä nopea löytö, Janinan autollakin reagoi hyvin. Tyhjillä ei tullut valeilmaisuja, kiinnostuksia kylläkin.

Lisäksi etsittiin yksi Marikan tekemä alue, jossa kätkö seinän halkeamassa. Tää oli hyvä treeni sikäli, että Justilla oli tosi korkeat odotusarvot seinäpelteihin: niitä etsi melkein koko matkalta. Lisäksi haisteli tarkkaan rullakon ja ovenedustan ja sitten vähän yllättyi, kun löysi kätkön. Eli vaikka en saanut Marikalle annettua selkeää tehtävänantoa, niin jälkikäteen totesin, että alue oli erinomainen odotusarvojen rikkomiseen. Ennen ryhmän aloitusta Just etsi vielä aulasta yhden ekstrakätkön, joka oli n. 125 cm korkea. Just sai tehdä tän vapaana ja itse olin paikallani tilan toisella reunalla. Just ensin reagoi pikaisesti ylöspäin kätkön kohdalla, sitten kiersi muun huoneen ympäri, kunnes tuli uudestaan ovensuuhun ja nyt hyppäsi seinää vasten, tarkensi kellokorttilaitteen oikeaan reunaan asti, totesi, ettei ylety lähemmäs ja lukitsi vastauksen istuen tähän. Ihan superhieno!

Treeniputkessa

 Ensin ei treenata mitään ja sitten on viikon sisällä viidet treenit... Justin huilattua pari päivää leirin jälkeen ostin sille tuurauspaikan Marisan tokoryhmästä 23.8. Tehtiin ohjattua ja seuraamisen sivuaskeleita. Ekaksi tehtiin kuitenkin paikkis, kun muutkin oli tekemässä. Enpä ollut muistanut, että voittajassa mennään piiloon 😂 Just hetkittäin vinkui, ja mun tuli siinä vaiheessa mieleen, että tää ei tainnut olla kovin reilua sitä kohtaan. Kun alokasluokkalaiset palasivat koiran viereen vapauttamaan, tulin pois piilosta ja kehuin Justia. Tätä täytyy nyt tehdä vähän lyhyemmissä pätkissä, että tulee varmuutta. 

Näytettiin Marisalle, missä vaiheessa ohjattu on. Meni vähän pasmat sekaisin, kun Marisa unohti sanoa "matka riittää" ja mä kävelin liian pitkälle. Sitten Just tapojensa vastaisesti ei pysynyt seisomassa ja siinä sähellettiin vaikka mitä. Sitten kapulalle lähdössäkin oli jotain säätöä mutta loppuosa meni hyvin. No, Marisa kuitenkin näki "päivän suorituksen" lävitse asian ytimeen. Olen siis ihan oikeassa siinä, että olen oikonut liikkeen treenaamisessa, kun se on mennyt niin hyvin luonnostaan. Eli siis en ole opettanut Justille suuntia ja se ehkä lähtee käsiohjauksesta jotenkuten oikeaan suuntaan ja tsägällä voi löytää sieltä kapulan, mutta ei sillä selvää kuvaa ole siitä, että aina tietystä paikasta löytyy kapula. Marisalla oli tähän kiva vinkki: koira takajalat korokkeelle ja siitä opetetaan kääntymään 90-130 astetta sivulle/takaviistoon. Kokeiltiin tätä kotona ja Just hokasi homman ihan muutamasta toistosta. Käskysanan keksiminen oli aika vaikeeta, mutta oikeelle se on nyt sitten "oo-tuo". 

Seuraamisen askeleissa harjoiteltiin mun askelkuvioita. Marisa totesi, että Just helposti siirtyy vähän mun taakse valmistelevassa askeleessa, vaikka periaatteessa osaa kävellä sivuttain. Tarvitaan siis selkeämmin palkkaus mun jalkaan kiinni. Kokeiltiin ihan namiohjauksella, mutta Justin aivot kytkeytyi pois päältä, joten otin tän sitten luopumisen kautta. Vaatii kyllä aika paljon harjoitusta multa, että pystyn tekemään askeleet koiralle selkeäksi ja reiluksi. Lisäksi katottiin vähän peruuttamista ja siihen neuvona lyhyet ja hitaat askeleet (tokossa ei ole askelpituusmääritelmää!!!) ja palkkaus tarkasti mun vasemmasta jalasta kiinni, ettei Just lähde liian vauhdikkaasti taakse. Oli kivat treenit ja tykkään kyllä Marisan tyylistä kouluttaa!

Kotiin kävellessä pysähdyttiin Savelan kentälle tekemään tunnaria, kun mulla kerran oli kapulat mukana. Tää oli todella mielenkiintoinen suoritus. Kapulat oli jonossa nurmen puolella. Ensin Just ohitti kapulat ja meni etsimään omaa puskan puolelta. Sitten mun nähdäkseni vähän harhautui ja haisteli jo kaikkea muuta, esim. puskaa. Pyysin sen takaisin kapuloille mutta ei edelleenkään alkanut haistella niitä. Sitten kutsuin sen kokonaan pois ja otettiin uudestaan, nyt pidempi matka mun ja kapuloiden välillä. Ja nyt teki ihan täydellisesti! Tää oli jotenkin tosi yllättävää enkä edelleenkään oikein ymmärrä, mistä kiikastaa, mikä onnistumisilla on yhteinen tekijä ja mikä epäonnistumisilla.

Torstaina olin niin ajoissa hallilla, että ehdin ottaa Justille pikatokot ennen agitreenien alkua. Tehtiin ensin seuraamista, jossa hieno hetki, kun täysin hiljaisen hallin ovi kävi ja sieltä tuli joku sisään, ja me molemmat rekisteröitiin asia mutta jatkettiin seuraamista ilman katkoja!  Lyhyehköstä seuraamiskaaviosta sosiaalinen palkka, jonka jälkeen kaukojen aloitus, josta vapautus putkeen ja lelupalkka. Tämän jälkeen vasta (!) katsoin, kuka oli tullut sisään ja se oli kouluttajaharjoittelijamme Tuuli. Ihan parhaita tällaiset luonnolliset häiriöt ja huomaa, kuinka testaavat myös omia hermoja! 

Sitten otettiin kiertohässäkkää uudella namipurkkityylillä, nyt ekaa kertaa hallissa. Meni taas tosi hyvin, mutta pitkästä matkasta Just oikaisi kerran namipurkille. Tästä taas voivottelut ja seuraavalla toistolla kiersi varmasti. Tuuli ei meinannut uskoa, että Justilla on ollut niin paha ongelma tässä liikkeessä, niin hienosti meni! Agitreenien jälkeen tein ulkona kallion päällä olevilla kapuloilla tunnarin. Ensin ihan itse vietynä, meni moitteetta. Sitten vielä jäähkälenkin jälkeen tehtiin niin, että Mikaela kävi koskemassa kaikkia vääriä kapuloita ja sitten vei meidän kapulan sinne sekaan. Ihan täydellinen suoritus! Pohdittiin sitten, mikä olisi seuraava vaihe, ja todettiin, että voisi tehdä metsässä liikkurin kanssa aina kun mahdollista, vaihtaa metsän kapuloita uusiin, tehdä metsässä sekä pitkään lojuneilla että uudemmilla kapuloilla jne. Tästä meinasin jo vähän innostua! 

Jokun agitreeneissä oli estetreenit. Hanna oli kipeänä, joten Tuuli koulutti Jokun vuoron. Tehtiin ensin vähän erikoishyppyjä niin, että lähetin suoralla rengas ja okseri, sitten valssin kautta muuri ja sieltä putkeen. Tää meni superhyvin! Sitten Tuuli keksi, että esteasetteluumme saakin leijeröintiä, kun lähettää kaukaa putkeen ja ohjaa muurin yli puomin toiselta puolelta. Otettiin kaksi toistoa ja kumpikin oli ihan täydellinen! Lisäksi tehtiin puomia, jossa suoraan kaksi nappiosumaa. On siinä kyllä iso ero, onko puomi tukevasti vai ei! Loppuun vielä yksi toisto leijeröintikohtaa ja siihen lopetettiin. Olikin varsinaiset "kaikki onnistuu" -treenit 😍