Sunnuntaina oltiin Anitan Firman tiloissa Nuuskimolla Aamu alkoi kaikkien osalta labyrintilla. Just liikkui labyrintissa reippaasti ja itsevarmasti, mutta kätkön paikantamiseen meni jotain 7 minuuttia... Justille haastetta tuotti se, että edeltäville koirille oli tehty siirtyvää kätköä. Vaikka se oli ollut magneettipurkissa, niin silti siitä oli sen verran hajujämää jäänyt, että se hämäsi Justia. Just kävi kaikki kohdat, joissa Tuomilla oli ollut kätkö, eikä millään meinannut suostua jatkamaan takareunan laatikosta, jossa oli ollut muutamalla koiralla kätkö. Sitten kun sain sen jatkamisvihjeellä pois sieltä kohteelta, se tuli pois koko labyrintista. Edes uudelleenkohdennuksella ei mennyt takaisin oikeaan väliin.
Eli jatkossa sitten Just ei tee treenejä, joissa on ollut siirtyvä kätkö. Jos muut tekee, niin Just tulee sitten ekana vuoroon. Labyrinttejä ehdottomasti lisää 😍 Mutta ehkä niitä voisi rakennella vähän kevyemmiksi; jos niitä tekisi useammin, ei tarvitsisi änkeä kaikkea kamaa samaan settiin.
Toisella kierroksella sai valita 3-luokan ulkoetsinnän ja ohjaajahäiriötreenin väliltä. Mä valitsin ohjaajahäiriöt. Asetelma oli oikein simppeli: kolme tuolia, joista yhdessä oli kätkö. Jokainen ohjaaja sai valita kolme häiriötä, joita treenata. Ainakin tällaisia sain listattua:
ohjaaja on tosi lähellä / tosi kaukana
ohjaaja seisoo selin tai katsoo ihan muualle
ohjaaja seisoo kätkön edessä
ohjaaja ohjaa viereiselle kohteelle ("ohjaaja rakastuu tuoliin")
ohjaaja koiran tasolla eli joko kätkö korkealla kiivettävänä tai ohjaaja on kyykyssä
ohjaaja liikkuu eteenpäin koiran kohdentaessa
ahdas tila, ohjaaja kävelee reippaasti perässä
liinapaine
ohjaaja kerii liinaa esim. tuolin alta
Justin kanssa aloitettiin siitä, että saataisiin päivän ensimmäinen ilmaisu nätiksi. No ei saatu 😂 Mielentila näytti ihan superhyvältä. Kun Just paikansi hajun, se kohdensi ensin oikein lupaavasti ja lähti jo menemään maahan, kunnes kuin hetken mielijohteesta päätti kuitenkin vielä varmuuden vuoksi haukata 😂😂😂 Resettiä siis peliin ja uudella yrityksellä tuli nätti ilmaisu.
Ohjaajahäiriöistä valitsin sen, että ohjaaja seisoo kätkön edessä. Tässä tuli monta ongelmaa johtuen mun "kaikki tai ei mitään" -mentaliteetista. Seisoin aivan totaalisesti kätkön edessä - yhtään lähempänä olisin jo istunut tuolille. Seisoin rintamasuunta kohti seinää ja ohjasinkin sinne. Lisäksi ympärillä oli muita mielenkiintoisia kohteita. Justilla meni tähän peräti 5 minuuttia, ja se teki jopa yhden valeilmaisun (!), joka tuli punaiselle pistorasialle korkealla seinällä. Pitääkin olla tarkkana, ettei tehdä yhtäkään kätköä noille, kun Justilla on noin korkeat odotusarvot - tää oli jo toinen valeilmaisu samanlaiselle kohteelle kuukauden sisään. En reagoinut tähän mitenkään ja Anitan vinkistä astuin askeleen irti tuolista ja käännyin vähän enemmän sivuttain. Tästä ei mennyt kuin 45 sekuntia, niin kätkö oli ilmaistu.
Olin oikeastaan jopa vähän järkyttynyt, kuinka valtava merkitys mun rintamasuunnalla oli. Aivan äärimmäisen tärkeä tieto kyllä ja pitää muistaa ehdottomasti joka etsinnässä, että en voi tolla lailla jäädä seisomaan ja toljottamaan.
Tehtiin sitten vielä toinen toisto niin, että tuolin paikkaa vaihdettiin ja seisoin puoli metriä irti. Nyt meni jo paljon paremmin ja siihen lopetettiin.
Ja sitten ajatuksia, miten jatkossa mun kannattaa tehdä tai teettää tätä harjoitusta:
Tuolit muuten tyhjässä tilassa eli ei seiniä tai muita mielenkiintoisia kohteita ihan vieressä
Yksi asia kerrallaan!!! Tätä ei voi liikaa painottaa. Eli jos seisoo kätkön edessä, ei ohjata seinälle. Koiralla pitää olla mahdollisuus onnistua, että treenin idea menee perille.
Pitää olla valmis helpottamaan melko nopeasti. Jos tuolissa kiinni seisominen blokkaa kyseisen kohteen koiralta, pitää astua askel poispäin. Aluksi voisi tehdä niinkin, että heti kun koira osoittaa aikeita tulla kätkölle, ohjaaja antaa tilaa ja astuu poispäin. Sitten kun koira oppii jutun juonen, se toivottavasti alkaa änkeä / jyrätä ohjaajan ohi. Mutta sitä ei kannata odottaa ekalla kerralla...
Tämä olikin sitten viimeinen leiri valmennusrinkiä tällä konseptilla. Ensi vuonna yhdistys ei enää sponsoroi, joten muutoksia on tulossa. Mutta noseporukan kanssa on jo mahtavia juttuja suunnitteilla, joten kyllä me aina jotain keksitään!
Lauantaina iltapäivällä oli vuorossa saavutettava vai saavuttamaton -peli. Tässä oli mielenkiintoista se, että hajut ei olleet ehtineet levitä ennen ekaa koirakkoa ja hajujen käyttäytyminen koirien perusteella muuttui hurjasti treenin aikana, jo ekan ja tokan koiran välillä.
Eka kätkö oli kopiokoneen ja laatikoiston välissä. Just lähti miettimään maahanmenoa mutta haistoi vielä ohimennen kopiokoneen kylkeä. Löytö oli oikein ja saavutettavakin oikein, mutta mun täytyy kyllä sanoa, että oletin kätkön olleen siinä kopiokoneessa, jota Just viimeisenä haisteli. Toisaalta ihan loogista, koska jos Just lähtee tekemään maahanmenoa ja matkan varrella haistaa toistakin kohdetta, kätkö on aina siinä ekassa. Hauskaa tän alueen lähdössä oli se, että Just haisteli pikkuhuoneen oven alle eli sai sieltä jo hajun! Tästä sellainen treeni-idea, että käytävällä olisi monta ovea, joista avattaisiin se, jonka alle koira haistelee. Eli vähän kuin tyhjä vai kätkö -peli mutta suljetuilla ovilla.
Toka kätkö oli tiskikoneen yläreunassa. Loppupään koirat ilmaisivat reunimmaisen kaapin alareunaan, mutta Just numerolla kolme teki millintarkkaa työtä nuuskuttaen koko tiskikoneen pystyreunan, kunnes tuli yläkulmaan ja ilmaisi siihen. Saavutettava kätkö. Anita oli tässä vähän nopea ja naksutti suoraan kohdennuksesta eli Just ei ehtinyt istua / mennä maahan.
Sitten vessaan, jossa kätkö lavuaarin laatikoston takana. Tää oli mielenkiintoinen: Just haisteli ensin laatikon saumaa ja katsoi minuun mutta ei jäänyt tuijottamaan. Sitten jatkoi haistelua ja ilmaisi maahanmenolla. Kerroin Anitalle, että saavuttamaton, jolloin Just lähti eteenpäin kiertämään kaappia. Anita sanoi "oikein", jolloin kehuin Justia ja se tuli palkalle. Tää kätkö oli "hyväksytään laatikosta mutta pääsee lähemmäskin". Hauskaa tässä kätkössä oli se, että meidän ringin kaksi uroskoiraa olivat ainoat, jotka eivät halunneet lukita saavuttamattomana vaan kiersivät lavuaarin taakse ja etsivät sieltä tarkan kohdan. Palkkauksen jälkeen päästettiin Just vielä uudelleenkohdentamaan. Se meni vähän edemmäs, teki selvän "en saa tarkkaa kohtaa" -katsomisilmaisun, sitten roiskaisi sinne, missä oli ekana ilmaissut ja meni maahan. Anitan ohjeilla heitin Justia kohti lavuaarin taustaa ja nyt kävi nappaamassa ihan tarkan kohdan yläreunasta. Tässä Anita naksutti mutta Just teki kuitenkin istumisilmaisun.
Ekassa pikkuhuoneessa oli kaappikätkö. Olipa upeaa, kuinka Just nyt kiersi koko kaapin kaikki saumat tosi tarkasti eli oppimista oli tapahtunut!! Lopulta kävi takareunaa läpi, käänsi jo päätä yhdessä kohtaa mutta varmisti vielä vähän ylempää, kunnes lukitsi vastauksen. Tässä myös naksu ja istuminen yhtaikaa. Tää olikin vaikea vastata; koetilanteessa olisin ehkä pyytänyt vielä uudelleenkohdennuksen. Vastasin saavutettava, koska Just oli tosiaan kääntänyt päätä. Mutta tää olikin "vähän saavuttamaton" eli haju tuli yhdestä reiästä ulos mutta kätkö oli kuitenkin selkeästi kaapin sisällä. Sen takia koirat siis teki siihen tarkkoja ilmaisuja.
Toisessa pikkuhuoneessa oli lipastokätkö, ja Just nappasi sen suoraan ovelta!! Tää oli siis se huone, johon Just olisi halunnut jo aluksi. Justilla meni löytöön 5 sekuntia 😂 Nyt ilmaisi tarkasti yhteen kohtaan mutta käymättä saumoja läpi, joten arvailin, että kätkö on laatikon sisällä mutta Just ilmaisi lähimmäs, mitä pääsee.
Tän jälkeen mietiskeltiin Anitan ja ryhmän kanssa, että tähän peliin pitäisi lisätä kolmas vaihtoehto: saavutettava, selkeästi saavuttamaton ja vähän saavuttamaton. Koska ainakin meidän koirat käyttäytyivät aika eri lailla, kun kätkö oli vain pari senttiä saavuttamaton kuin verrattuna vaikka aamupäivätreenin boksikätköön, joka oli käsivarrenmitan saavuttamaton.
Viimeisenä tehtävänä lattialistakätkö, joka piti ilmaista ihan tarkasti, ettei koira unohda tarkkuutta saavuttamattomien jälkeen.
Lauantain loppupalaverissa oli ihan mahtavaa keskustelua, enkä muista siitä juuri mitään 🙈 Onneksi kuunteluoppilailla on muistiinpanot. Ainakin pohdiskeltiin vastaavanlaisia kaappikätköjä koetilanteessa - missä kohtaa kannattaa pyytää koiraa vielä kiertämään kohde ja käymään saumat ympäri.
Päivän aiheen ulkopuolelta kysyin, mitä muita vaihtoehtoja kätkön jättämiseen reagoinnille on kuin liinalla rajaaminen, se kun ei lisää motivaatiota ja aiheuttaa vain negatiivista turhaumaa.
Yhden kätkön alueet tietysti eli ei oo mitään muutakaan kivaa tarjolla
Varmistetaan, että koira osaa kyseisen kätkötyypin ja tietää, miten se ilmaistaan
Orientoinnin eli salaisen agentin kautta koiralle motivaatiota ja fokusta kyseiseen kätköön
Salaista agenttia en olekaan Justille käyttänyt (ehkä koskaan?), joten siinä ainakin yksi aivan uusi kokeilemisenarvoinen ajatus.
Vähän jäi mietityttämään Anitan liian nopeat naksutukset; ne ei ehkä oo Justille kovin hyvästä. Sen pitäisi saada itse rauhassa tehdä päätös lukita vastaus. Mulla on vähän fiilis, että se ei mieti loppuun asti, jos naksu tulee jo kohdennuksesta, ja tällä saattaa vahingossa vahvistaa katsomisilmaisua. Jollain kätköllä jonkun koiran kohdalla olisin ehkä odottanut vielä hetken, että koira olisi itse joutunut miettimään vielä vähän ja varmistamaan, ettei lähemmäs pääse. Nopeat naksut myös vaikeuttivat mun arviointia; jollain kätköllä olisin ehkä kaivannut uudelleenkohdennuksen osatakseni vastata oikein kysymykseen. Siispä sunnuntaina sanoinkin Anitalle, että naksuttaa vasta ilmaisusta. Anita totesi itsekin, että joo, niin taitaa olla parempi. Eli tämäkin vain asia, joka pitää muistaa kommunikoida valmentajan kanssa etukäteen.
Lokakuun viimeisenä viikonloppuna viimeinen Lappalaiskoirat ry:n tukema valmennusringin leiri tällä konseptilla. Ensi vuonna yhdistys ei enää tue, joten muutoksia on tulossa. Siispä kaikki irti tästä! Kouluttajana oli aina yhtä innostava ja kannustava Anita Pesola. Oltiin samalla autolla ja samassa majoituksessa Sannan kanssa. Mahtavaa olla toisen yhtä hullun kanssa kaksi vuorokautta ja jauhaa koirista ja koirien treenaamisesta puoli yhteen yöllä kumpanakin iltana 🙈Oltiin toivottu, ettei tehtäisi pelkkää sokkoa koko viikonloppu ja toiveemme oli toteutettu. Lauantai kuitenkin alkoi kolmosluokan sisäetsinnällä. Oli mahtavaa, kun Anita sanoi, että tässä olisi 5-tilainen 3-lk sisäetsintä, niin kukaan ei alkanut kauhistella tai voivotella, lähinnä sellainen "kerrataanpa vielä speksit" -asenne 😍
Olin sanonut etukäteen, että kiinnitetään erityishuomiota Justin ilmaisuihin ja suunkäyttöön kätköillä. Anita olikin valmiina sanomaan, jos kieli tai hammas kävi. Justin ensimmäinen reaktio tuli 2. tilan nurkkaan. Tää reaktio ei vielä tässä vaiheessa johtanut mihinkään mutta siinä tilassa oli kyllä kätkö. Sieltä Just siirtyi 3. tilaan, jossa alkoi haistella lattianrajassa, mistä päättelin, että täällä on matala kätkö (olisin kyllä voinut sanoa tämän ääneen). Niin olikin, pöydän jalan alla. Sitä pitikin kaivaa kielellä ja hampailla, joten "nyt tarkkana" ja uusi ilmaisu. Nyt Just teki aivan salamannopean maahanmenon, josta sosiaalinen palkkaus. Jatkoin automaattisesti viereiseen huoneeseen muistamatta, että munhan piti tehdä jatkaminen aina lähelle edellistä kätköä vierekkäisten kätköjen varalta.
No, täällä 4. tilassa oli kätkö muovilaatikon kahvassa ja pitihän sitäkin nuolla. Satu lanseerasi tähän termin "sammakonkieli-ilmaisu" 😂 Anita sanoi, että tuollaiset kourumaiset kahvat, joita ihmiset on paljon käsitelleet, ovat aikamoisia nuolemismagneetteja eli sellainen treenilistalle ilmaisutreeniin. Tästä taas uusintailmaisu ja sosiaalinen palkkaus. Nyt muistin jatkamisen samaan huoneeseen ja Just kävikin hienosti läpi huoneen toisen puolen, kunnes itse halusi siirtyä eteenpäin.
5. tila oli T:n muotoinen keittiö / oleskelutila. Just tsekkasi ensin keittiön, pieni reaktiokin tuli tiskikoneeseen, mutta kun ohjasin siihen uudelleen, ei enää mitään. Anita sanoi, että jos ilmaisee vessanovea, niin pyytäisi jatkamaan - siellä on hydrolaatit, joten oven alta voi tulla hajua. No eipä siellä enempää kiinnostusta, joten siirryttiin oleskelutilaan. Siellä Just hinkkasi pyörillä seisovaa boksia minuutin verran joka puolelta, kunnes teki harmistuneen istumisen: siellä oli käsivarrenmitan saavuttamaton kätkö. Tässä kävi vähän hassusti, kun rupesin Anitan kanssa keskustelemaan kätköstä, niin ei tullut kuitattua löytöä enkä toisaalta halunnut enää jessatakaan niin isolla viiveellä. Just onneksi kuitenkin työnsi päänsä vielä kunnolla boksin alle ja lähti tekemään maahanmenoilmaisua, josta jes ja superpalkka. Tässäkin olisin voinut aiemmin heittää tulkinnan, että taitaa olla saavuttamaton kätkö kyseessä.
Sitten jatkettiin tsekkaamalla vielä keittiö, ja siitä sujuvasti ilmoitustaululle, josta Just sai hajun syvennyksessä olevasta lattialistakätköstä. Tähän tuli aivan superkaunis ilmaisu!!! Ja siitä tietysti superpalkkakin.
Aikaa oli mennyt kuutisen minuuttia, joten lähdettiin palaamaan tiloja takaisinpäin. Käytiin 3. tila ympäri, ei muita reaktioita. Sitten 1. tilaan, jota ei ollut ollenkaan etsitty. 1. tilan objekteista ei tullut mitään reaktioita mutta sitten Just alkoi näyttää kiinnostusta 1. ja 2. tilojen välissä olevaan hyllykköön. Hinkkasi varmaan minuutin keskihyllyä ympäri, kunnes teki aivan upean itsenäisen käännöksen siirtymähajulta (kuvassa vasemmalla, videolla kohdassa 8:40) toiselle puolelle. Kuvakaappauksessa näkyy, kuinka mun katse on edelleen keskihyllykössä ja Just on Just vaihtamassa suuntaa nenän perässä, kun etutassutkin on vielä ristissä! Tästä sitten hyppäsi hyllyä vasten, ei ollut tarpeeksi lähellä, hyppäsi toisen kerran, kohdensi ja laskeutui istumaan. Aivan supertyötä ja superpalkat ansaittu.
Käytiin vielä 1. tilan takareuna läpi - ei mitään. 1. tila olikin tyhjä, minkä olisin voinut myös sanoa ääneen. Sitten Just lähti käymään uudestaan toimistohuoneita ja nyt rupesi jo ilmoittelemaan samoja kätköjä uudestaan ja vinkumaan, mistä olisin kokeessa ilmoittanut valmiin. Anita sanoi, että yksi kätkö on vielä jäljellä. Se oli ilmoitustaulun kulmassa, joten ilmeisesti hajupilvet ristesivät vähän mystisesti. Mähän olin ohjannut kerran taululle, mutta Just oli silloin saanut hajun listakätköstä, niin taulu jäi.
Just meni ilmaisemaan listakätköä uudelleen, ja Anitan ohjeistuksesta annoin jatkamisvihjeen taulun toiseen reunaan. Sieltä Just lähtikin hienosti nousemaan taulua vasten, kunnes kolmannella nousulla tärppäsi ja tarkka kohta löytyi. Susanna sai ratkaisevalla hetkellä kuvan - täydellinen puhdas kohdennus! Ei muuta kuin löytö ja valmis ja bileet pystyyn.
Olin tutustumisessa miettinyt, että kivannäköinen kätköpaikka. Pitää muistaa tarkistuttaa koiralla ne kivannäköiset kätköpaikat 😂 Pieni nenänpyöräytys oli Justilta tullut jossain kohtaa alueen alkua - niihin pitää muistaa palata. Lisäksi olin palkannut listakätkön ihan tuossa ilmoitustaulun alla, joten se on ehkä myös saattanut hämätä. Tämä näkyy hyvin alakuvassa. Ja tosi hyvä treeniaihe noi avokulmakätköt ja kahden tilan rajalla olevat kätköt.
Oli kyllä ihan superkiva alue ja monipuoliset kätköt. Oli myös ihanaa, kun valmentaja oli tukena koko ajan ja kommentoi myös kesken suorituksen. Itse olisin tosiaan voinut heitellä arvauksiani rohkeammin myös.
Lokakuun vikalla viikolla treenattiin lähinnä torstaina. Paitsi että puhelimesta löytyi 23.10. näin hieno tunnarivideo!
Torstaina sitten treenattiinkin koko rahan edestä. Jokulla oli agitreeneissä ratatreeni. Olikin tosi hauska rata! Onnistuttiin heti ekalla yrityksellä tosi hienosti, paitsi että 1/4 rataa jäi suorittamatta 😂 jatkoin 11:lta ihan sujuvasti 16:lle. Ekalla kierroksella tein takaaleikkauksilla. Tokalle vedolle testasin persjättöjä 16-17-väliin sekä 19-20 väliin. Oli siinä vähän juoksemista... 17-18 oli kyllä sujuvampi takaaleikkauksella, ja persjättökierroksella siinä tuli yksi virhe, Joku lähti liikkeen mukana hypystä 18 ohi. Se olikin Jokun ainoa virhe koko treenissä! Tyyppi oli ihan superstara!
Jäähkälenkillä Justin eka tokovuoro. Tehtiin "pikakisamainen" eli ilman liikkuria neljä liikettä: L, luoksari, kaukot ja seuraamisen alkuosa. Fiilis oli ainakin tosi hyvä. Jos en muista virheitä, niin niitä ei ehkä ollut 😂
Kouluttamisen jälkeen toinen kierros hallissa. Tehtiin isot liikkeet eli kiertohässäkkä ja ohjattu. Hässäkkä tällaisella asetelmalla onnistui ekalla yrityksellä!!! Olin kyllä tosi iloisesti yllättynyt. Annika liikkuroi ohjatun ja se meni myös ihan superhienosti. Eli pikatreenit oli oikeesti pikatreenit! On kyllä tehokkaita nää torstait.
Lokakuun viimeisenä viikonloppuna oli valmennusringin viimeinen leiri, josta tulee oma postauksensa.
Tiistaina 29.10. treenit Annikan kanssa Ogelissa ulkona. Joku aloitti poiskutsuilla ja nyt oli onnistumisprosentti 100! 😍 Kaikki variaatiot tehtiin palkan vaihtelun ja matkan suhteen ja joka kerta Joku kääntyi ihan satavarmasti. Vielä tehtiin pari stoppia ja sitten jotain yleistä hömpöttelyä, ettei olisi tarvinnut laittaa koiraa juoksemisen jälkeen suoraan autoon.
Just teki kaksi kierrosta. Ekalla teemana pitkä matka. Aloitettiin kierrolla pitkästä matkasta, n. 20-25 metriä. Tää oli aivan täydellinen 😍 Lelupalkkasin vauhdista.
Seuraavana ruutu pitkästä matkasta, 30-40 metriä. Tässä kävi ihan huikeen hauska juttu: Justilla oli ruudussa namipallo, joka vieri ulos ruudusta, kun Just hyökkäsi sen kimppuun. Just näppäränä tyttönä pyöritti sen takaisin ruutuun ja vasta siellä avasi 😂Toinen toisto vielä vähän kauempaa ja loppuosan kanssa. Alussa tuli säätöä: rupesin puhumaan Annikan kanssa ääneen, että katsoiko Just kiertoa. Just vähän hämääntyi tästä ja ruutu-käskystä juoksi kaksi metriä ja kääntyi epävarmana katsomaan, että saiko mennä vai ei. Sen jälkeen meni hyvin. Otettiin sitten vielä loppuosaa niin, että oikeesti oli paljon tilaa seurauttaa ja palkkasin vasta, kun Just oikeesti tuli hyvin seuraamaan.
Tauon jälkeen kisamainen: kaukot 4 vaihtoa, suora luoksari - L - seuraaminen puoli kaaviota. Luoksetulossa kävi jotain ihmeellistä. Just ponnisti jotenkin vähän kömpelösti maasta ja muutama ensimmäinen laukka-askel meni vähän rytmin hakemiseksi. Lopuksi päätyi sivulle seisomaan. Mua tietysti huoletti, että eihän sattunut... Mutta ei näyttänyt olevan mitään outoa, joten jatkettiin. Laskikohan kuitenkin fiilis vähän, kun L:ssä tuli väärä asento. Seuraaminen lähti onneksi mukavasti liikkeelle ja onnistuin palkkaamaan tosi hienosta ja rennosta suorituksesta.
Kokonaisuutena siis ihan huiput treenit. Vähän toki toi luoksarijuttu jäi mietityttämään, mutta seuraavana päivänä Just oli ihan normaali, joten mikä lie ollut.
17.10. torstaitreenit, joihin otin Justinkin mukaan. Agitreeneissä teemana taas kerran leijeröinti. Olipa hauska ja vauhdikas rata! Tein kolmosen valssi-valssilla, sitten 7:n jälkeen persjättö. Sitten olikin kiire, kun piti ehtiä ohjaamaan 12 takaa. Lähdin juoksemaan niin kovaa, että Joku nappasi mun selän takaa uudestaan 4-putken 😂 ja ihan sujuvasti jatkoi rataa sen jälkeen. Uudella yrityksellä otin koiraa vähän enemmän mukaan ja nyt mentiin numeroitua rataa. Muuten taisikin mennä aikalailla nappiin!
Just tokoili kahdessa osassa. Ensin jäähkälenkillä Sirkuskentällä luoksari sekä seuraamista: käännökset, liikkeellelähdöt, pysähdykset ja kirimistä nopee-vihjeellä.
Kouluttamisen jälkeen sitten vielä pikaiset hallitreenit. Tehtiin jäävät, Hannan laittama tunnari, maahanmenoja putkelta ja kaukot. Lisäksi oli tarkoitus tehdä tällaisella asetelmalla kiertoa pitkästä matkasta. Just kiersi ton koko putki-puomi-kompleksin 😂 Jep jep, tulihan siinä kierto pitkästä matkasta. Kohde vain oli väärä.
20.10. sitten osallistuttiin naapuriseura HAU:n järjestämiin tokomölleihin avoimeen luokkaan pienin vaikeutuksin. Paikkis ja hyppynouto jätettiin väliin.
Kehä alkoi seuraamisella. Se ei tuntunut kovin hyvältä, mutta videolta näyttää huomattavasti paremmalta ja tuomarikin kehui. Askeleiden jälkeen Just tsemppasi ja lähti seuraamaan voimakkaammin, ja sain palkattua lennosta siitä. Sitten liikkeestä seisominen, jossa valmisteleva seuraaminen vähän huonoa (jompikumpi meistä ennakoi?), stoppi hyvä. Jatkoseuraaminen oli taas huonompaa, joten tein päätöksen seuruuttaa niin kauan, että Just tsemppaa ja kehua siitä. Nousihan se!
Seuraavana ruutu, joka otettiin voittajan versiona. Just ei lähtenyt ekasta käskystä, ihan kuin ois kysynyt, kuuliko oikein. Tokasta lähti ihan tosi reipasta laukkaa ja meni upeasti takarajalle ennakoimatta yhtään stoppia! Maahan myös hyvä ja nyt otin loppuosan seuraamaan asti. Se meni hienosti ja loppuperusasentokin löytyi, mistä ensin tosi räväkkä sosiaalinen palkkaus ja sitten vielä ankkafileet kädestä revittynä kehiin.
Tästä pitkä siirtymä oikealla seuraten luoksetulon aloituspaikkaan. Otin ilman pysähdystä ja meni ihan nappiin! Laukalla loppuun asti ja sivulle istuminen ilman mietintöjä. Tästä myös vauhdikas sosiaalinen palkka ja sitten vielä namipallon jahtausta. Nyt päästiin sujuvasti siirtymään. Seuraavana kaukot. Mun oli tarkoitus tehdä neljä vaihtoa m-s-i-m mutta en ollut kertonut tätä liikkurille! Siinä tuli sitten vähän sählinkiä, kun liikkuri kysyi, kuinka paljon näitä tehdään ja mä vaan ohjasin jotain. Just kyllä teki kaikki vaihdot mutta liikkurin puhuessa alkoi vinkua. Tuollainen siis treenilistalle.
Viimeisenä kierto pitkästä matkasta. Olipahan sirkus. Just lähti ihan lupaavasti laukalla oikeaan suuntaan, kunnes päätti kuitenkin kaartaa kohti ruutua. Pysähtyi kyllä aina käskystä mutta ei millään suostunut luopumaan ruudusta. Lopulta seisoi keskellä kenttää ja haukkui mulle, kun ärsytti 😂 Justin seuraava ratkaisu oli maan nuuskiminen ja sen keskeytin sitten. Otin uuden lähetyksen lähempää ja nyt Just suostui kiertämään. Peruutin Justin kiertäessä, että sain pitkän paluumatkan. Se menikin kivasti ja lopussa perusasento ok, joten pääsin palkkaamaan.
Tavallaan tuntui taas tosi raskaalta, vaikka oli helpompi luokka ja sai palkata. Toisaalta kuitenkin jäi fiilis, että tällaisia tilanteita pitäis vaan treenata ihan sikana. Nytkin sain tosi hyviä juttuja palkattua ja Justin fiilis kyllä nousi kehän aikana. Oli jännä huomata, että oli helpompi tehdä liikkeenväli pelkällä sosiaalisella palkalla kuin välinepalkalla. Välinepalkan jälkeen homma tuntuu katkeavan aina vähän. Oon kyllä tosi ylpeä siitä, kuinka hyväksi sosiaalinen palkka on tän vuoden aikana saatu.
Maanantaina 14.10. ihana oman seuran pikkuinen iltakoe YEK2 laatikoilla. Tuomarina tuttuun tapaan Lasse. Kerrankin kävi työtilanteen kanssa tuuri ja pääsin ihan hyvin lähtemään ajoissa. Etsinnät tehtiin taas 1+3, eka alue ulkona ja muut hallissa. Oltiin tokia vuorossa ja kun eka koirakko löysi niin nopeasti, niin meille tuli vähän kiire ekalle alueelle, enkä ehtinyt tasata Justin virettä. Mielentilan hallinta ja ilmaisut oli mulla päivän pääasia, ja niillä isot onnistumiset kaikilla hallialueilla eli viidellä kätköllä kuudesta.
1. alue, 1 kätkö, aikaa 2 min, laatikoilla oli kirjoitettu ATD. Just löysi kätkön n. 15 sekunnissa mutta ei sitten viitsinyt ilmaista sitä. Joko ei halunnut mennä maahan kostealle tekonurmelle tai sitten ei ollut vielä ehtinyt tasaantua etsintään tarpeeksi. Just halusi sitten käydä ihan koko muun alueen läpi ja kun tuli 30 s varoitus, hiipparoitiin takaisin D-kirjaimelle ja sitten vielä keskusteltiin, onko meidän ilmaisu seisominen vai maahanmeno. Löytö ajassa 1:37. Tämän löysi 7/8.
2. alue, 2 kätköä, aikaa 3 min. No nyt rupes pelittää! Just vei mut alueen takarajalle, kohdennus, ilmaisu, jatkamisvihjeestä halusi mennä vielä peremmälle ja sieltä takakulmasta toinen löytö ajassa 0:32,3! Tällä molemmat löydöt myös 7 koiralle.
3. alue, 1 kätkö, aikaa 2 min. Just haistoi keskirivin läpi, vaihtoi takanurkkaan ja sieltä bongasikin kätkön käsilaukusta ajassa 0:13.3! Tän löysi kaikki.
4. alue, 2 kätköä, aikaa 2 min. Just lähti hienosti käymään ulkokaarta läpi. Välitön reaktio kätkölaatikkoon ja ilmaisu siihen. Tein sosiaalisen palkan lähdön tuntumassa ja siitä ohjasin jatkamaan ulkokaarta toiseen suuntaan. Just halusi kuitenkin vaihtaa sisäympyrälle ja sieltä nappasikin toisen kätkön ajassa 0:26.0. Muistin sanoa valmis!
Justin yhteisaika oli 2:48 ja sijoitus 2. Oli kyllä mahtavaa saada tällainen superonnistuminen erityisesti ilmaisujen suhteen viime kokeen jälkeen. Justin tehokkuus kolmella viimeisellä alueella oli aivan huippuluokkaa.
On nää oman seuran kokeet aina yhtä ihania! Ei kun lisää järkkäämään!
Päästiin peruutuspaikalta Elli Kinnusen nosekoulutuspäivään 13.10. Lohjalle. Olin laittanut ennakkotietoihin, että haluan keskittyä mielentilaan ja ilmaisuun, joiden kanssa meillä on ollut nyt haasteita. Keskityin nyt itse tosi paljon Justin mielentilan havainnoimiseen - ja meillä meni ihan superhyvin! 5/7 ilmaisua oli ihan super ja viimeiset kaksikin ihan ok.
Ensimmäisenä tehtiin ihan tavallinen 1-luokan laatikkoetsintä. Tehtiin koira vapaana ja oli kyllä taas hienoa nähdä, miten Just käy itse aluetta läpi, esim. jos oli skipannut jonkin laatikon, niin sitten palasi tarkistamaan sen. Kätkölle kiinnittyminen ja ilmaisu hyvät.
Sitten oli keittiötilassa sisäetsintä, josta ei tullut otettua kuvaa. Tässä oli ollut edellisenä päivänä koe, jossa oli tullut valeilmaisukierre. Nyt sitten tälle alueelle lisättiin kaksi kohtaa, johon useampi ohjaaja kävi lääppimässä, eli alueella oli useampi häiriöhaju. Just reagoi kyllä kaikkiin kohtiin mutta ohitti ne tosi hienosti ilman mitään suuria tunteita, olisin kokeessakin arvannut häiriöksi. Tällä alueella harrastettiin myös tanssia; Kun Just oli alueen takaosassa, mä olin etuosassa. Kun Just halusi vaihtaa etuosaan, mä siirryin takaosaan. Kätkö oli uunin nupissa ja sille Just irvisti mutta ei purrut tai nuollut kätköä, joten ostettiin tämä.
Vielä tehtiin ulkoetsintä paikassa, jossa myös oli ollut edellisenä päivänä koealue. Tässä oli ollut haasteena rakennuksen alla olevat myyrän- tms. kolot. Just ei ollut yhtään kiinnostunut objekteista vaan meni aika suorilta talon seinälle. Siellä tietysti harhautui haistelemaan koloja. Mulla oli kuitenkin fiilis, että se olisi aika lähellä oikeaakin hajua, joten en huomauttanut asiasta. Se olikin oikea ratkaisu, koska Just hetken päästä nosti nenäänsä ja bongasi kätkön saranasta. Tässä oikein hieno ilmaisu - vetäytyi ensin pois kätköltä ja sitten vasta nuoli huuliaan.
Tauon jälkeen toka kierros, jossa tehtiin kaksi 2-lk sisäetsintää. Ensimmäisessä oli vähän ongelmia. Just nuuskutti lähdössä ihan superhienosti, mistä tulkitsin, että täällä on lähikätkö. Kyllä, kätkö oli heti tuossa vasemmalla halkotelineen alla vähän saavuttamaton kätkö. Just ei ollut mistään suunnasta tyytyväinen tarkennukseen ja meinasi jättää kätkön. Rajattiin liinalla, mistä nousi taas turhauma. Tuohon pitää nyt kyllä keksiä joku toinen lähestymistapa, kun tuo rajaaminen ei kyllä lisää koiran motivaatiota kätkön nostamiseen. Ellin ohjeistuksella ohjasin Justia kahdesta suunnasta sinnepäin ja korin takapuolelta oli lopulta tyytyväinen ja ilmaisi. Tästä palkattiin isosti.
Sitten lähdettiin käymään alueen vasenta puolta. Just hyppäsi suoraan sängylle ja tsekkasi lukulamput. Pyysin varovasti alas ja verhon taakse syvennykseen. Tähän Elli nauroi, että kokeessa mahdoton tehtävä olla vaikuttamatta alueeseen, kun koiran liina jäi kiinni verhoon. Syvennyksessä oli uunin savuluukku, jolle Just teki puolittaisen ilmaisun. Tai ei sittenkään - oikeastaan Just vain istui ja vaihtoi suuntaa. Eli tällaisissa tilanteissa ei saa olla liian nopea. Jos en näe kohdennusta tai pyrkimystä, niin silloin istuminen / maahanmeno alueella on vain istuminen / maahanmeno.
Tässä kohtaa Elli kysyi, mikä on vielä käymättä. Osasin heti vastata, että päätyseinusta. Heti kun ohjasin sinnepäin, Just hyppäsi penkille ja marssi suoraan kaukosäädintelineelle, johon täräytti välittömän ja puhtaan istumisilmaisun 👌
Viimeinen alue olikin sitten Justilta melkoista tykitystä. Suoraan lähdöstä meni ikkunan alle seinustalle, josta löysi matalan listakätkön. Tehtiin sosiaaliset palkat matolla, ja kun sanoin "jatketaan", Just hyppäsi välittömästi sängylle ja pyöri siellä hetken aikaa aivan selkeästi hajupilvessä, kunnes bongasi kätkön lukulampusta ja ilmaisi. Aikaa mulla ei ole tiedossa, mutta tuskin paljon puolta minuuttia enempää meni kahteen kätköön! Olisi mielenkiintoista tietää, mikä muuttui, että Justille iski tuollainen tehokkuusbuusti. Kätköt oli tässä vaiheessa 6-7 tuntia vanhoja eikä niitä oltu uusittu!
Tästä muistiin tuo, että jatkamisvihjeestä Just hyppäsi suoraan sängylle eli sama ilmiö kuin kävi Kuopion kokeen sisäetsinnässä. Tässä asiassa pitää olla tarkkana, että ohjaan Justia jatkamaan aina alaspäin, ettei se innostuksissaan tee vaarallisia loikkia ja satuta itseään.
Päivän lopuksi meillä oli vielä aivan ihana keskustelu. Kysyin Elliltä, miten mun kannattaisi reagoida koetilanteessa, jos tulee kieltä tai hammasta kätkölle. Elli sanoi aivan ihanan kannustavasti ja lohduttavasti, että ottaen huomioon koiran iän ja sen, että kokeissa pitäisi ensisijaisesti olla tosi hauskaa, niin ei ehkä tekisi mitään. Usein kielet ja hampaat jäävät kuitenkin tuomarilta huomaamatta, ja aika tyhmää on hankkia virhepiste sillä, että kiinnittää tuomarin huomion asiaan. Sitten jos iskee jokin aivan kamala krokotiili-ilmaisu viimeisellä löydöllä, enkä haluaisi loppupalkata siitä, niin voi laittaa koiran hetkeksi etsimään vielä tyhjää, sanoa valmis ja sitten mennä palkkaamaan. Tää oli ihan helmivinkki, joka ei mulle ollut tässä kontekstissa mieleen.
