Katastrofikisat ja niiden purku valmennuksessa

Yhdistän nyt tähän julkaisuun raportin viime perjantain katastrofikisoista ja eilisestä valmennuksesta, jossa niitä purettiin. Viime perjantaina siis Haun kisat Purinal... eiku siis Hurtta Areenalla. Tultiin suoraan töistä ihan kuin treeneihin :D Tuomarina Arto Laitinen. Oli iltakisat, mutta aika lämmin päivä eli illallakin varmaan vielä lähemmäs 20 astetta. Eka oli agilityrata hallissa. Valmisteluna taas lähtöjä radan reunalla. Alussa  Justille eeppinen ponnistuspaikkavirhe ja rysäytti suoraan päin ekaa rimaa. Sit tuli paha mieli ja mäkin vähän säikähdin, että sattuiko pahasti. No, oikaistiin siitä sitten putkeen ja Just lähti juoksemaan ihan normaalisti, joten jatkettiin rata loppuun ja se menikin oikein mallikkaasti. Valitettavasti tekniikka petti radan alussa ja videolla näkyy vain hyvin mennyt osa kepeistä eteenpäin.

Ratojen välissä Just oli ihan ylirauhallinen. Vaikea sanoa, mikä osa oli pahaa mieltä ja mikä kuumuutta /nestehukkaa mutta jälkimmäiset ei varmastikaan ainakaan auttaneet asiaa. Toinen rata, hyppäri, oli ulkokentällä. Otettiin pari lämppäestettä ja niillä Just leikki vielä ihan normaalisti. Mutta sitten rata-aluetta lähestyessä alkoi laskea ja lähdössä ei enää yhtään ollut mun kanssa. Ekasta kahdesta esteestä lönkytteli ohi, sit meni putkeen ja loppuradasta vielä pari esteen ohitusta ja kokonaisuutena aivan kamala rata, ihan kuin olisin eri koiran kanssa ollut liikenteessä. Eikä halunnut leikkiä maalissa! Videokin tästä olisi, mutta blogspot sensuroi sen liian suurena tiedostona.

Tästä sitten itelle tietysti hirvee ahdistus ja spekulointi. Sattuiko sitä tosi paljon rimaa päin hyppääminen? Vai sattuiko henkisesti, ei enää halua lähteä radalle? Ulkokisat niin paljon vaikeampi tilanne? Nestehukka? Jnejne.

Keskiviikon agilitytreeneissä ei juurikaan ongelma näkynyt, koska lähtö oli kutsuna ja tehtiin vielä medirimoilla. Sen sijaan eilisessä Ninan valmennuksessa oli aika samantyylinen lähtö:

Jätin Justin lähtöön, menin kutsumaan 1-2-väliin ja se sinkosi suoraan paikaltaan kepeille ja pujotteli ne superhienosti, vaikka olinkin siellä tosi kaukana! Tämä oli tietysti tosi hauskaa sinänsä, mutta kun senkin jälkeen pari toistoa ohitti joko esteen tai putken, niin ihan selkeää sijaistoimintoahan toi oli.

Muuten rata meni tosi hienosti, kutoselle tein vähän liikaa vekkiä ja puomilla Just ei ihan laittanut tassuja maahan asti, mutta ei mitään virheitä ja Just oli selvästi nopeampi kuin on ollut nyt kesäkauden treeneissä hiekalla! Oltiin siis Jau Areenalla, siellähän on hyvä Jutagrass-pohja. Voi meidän lellivauvaa, on tottunut liian hyvään ;-) Ihan on noilla hiekkatreeneillä tuntunut, että mä kerkeen ja vähän olen jo kriiseillyt, että oonko onnistunut tappamaan koiran vauhdin -_-

Toisessa setissä selitin sitten Ninalle kisoista ja näytin jälkimmäisen radan videon. Nina oletti, että luultavasti ekan riman räsäytys teki sekä fyysisen että henkisen iskun, itsevarmuus otti kolausta. Ihan selän takana lähdössä ollut yleisö, renkaan ohi kävellyt tuomari, ratahenkilöiden moikkaus varmaan oli sijaistoimintaa, koska eihän Just niistä aiemmissa kisoissa ole välittänyt tuon taivaallista. Sitten Nina esitti kysymyksen, miksi otin lähdön noin puolivillaisesti enkä normaalisti jalkojen välistä. Vastasin, että musta tuntui, ettei Just ollut yhtään mun kanssa, että jos se lähtis tollee lentävällä. Ei mennyt selitys läpi ;-) Jos koiraa jännittää, niin silloinhan nimenomaan pitäisi pitää niistä rutiineista kiinni, että sillä olisi turvallinen olo!

Harjoiteltiin sitten pelkkää tuota lähtöä eli jätin koiran ihan samoin kuin kisoissa ja ekassa setissä, paitsi että tulin itse keppien puolta. Nina heitti pallon kakkosen jälkeen, ja ekan toiston jälkeen myös käveli siellä takana Justin istuessa lähdössä. Heti lähti paranemaan ilme ja kolmannella toistolla vauhtikin oli ihan entisenlainen.

Nyt pitäisi päästä tätä harjoittelemaan mahdollisimman moneen paikkaan ja etenkin ulkokentille. Mahdollisuuksien mukaan myös epiksiin, jotta tulisi kisaympäristö siihen. Lisäksi pitää muistaa olla tarkkana lähdössä, että vapauttaa vasta, kun koira katsoo estettä, ei mua.

Niin tyypillistä mua, että vedän hirveet paineet ongelmasta miettimättä mahdollisia ratkaisuja :D Ja kummasti rauhoittaa, kun voi jonkun kanssa purkaa sitä ensin sanallisesti ja sitten harjoituksilla.

Vauhtihirmut osa 6

Viime viikon lauantaina vauhtihirmujen puolivuotispäivä. Tällä kertaa lajina oli viesti, ja Hanna koulutti. Mukana meidän lisäksi Jonna & Havu sekä Maija & Napsu. Valitettavasti kenelläkään ei ollut perheenjäseniä mukana, joten oltiin toinen toistemme kakkosohjaajia ja tämä vähän näkyi koirien työskentelyssä, ei ollut tarpeeksi hyvää vetoa toiseen päähän. Toki lämmin päiväkin vaati veronsa.

Napsu juoksee

Lyyti aloitti. Ekat pari pätkää juoksi ihan hyvin, sitten lähti 10 metriä ja jäi touhuilemaan muuta ;-) Toi on kyllä Lyytillle haastava laji, kun sehän ei koskaan lähde kauas musta. Saatiin kuitenkin vielä viimeiset pätkät onnistumaan, joten lopetettiin siihen.

Just viimeisenä ja sehän juoksi oikein hyvin! Palkkana mulla lelu, Maijalla purkki, jossa jauhelihaa. Toimi. Justille irtoaminen ei ole vaikeaa, kun se huitelee muutenkin aina vähintään 50 m päässä :D

Kiva laji ainakin tällee kokeiluna!

Männä viikkojen tokoilut

Viime viikon maanantaina taas Mervin treenit. Aiheena seuraaminen ja liikkeestä maahanmeno. Ei mitään ihmeellistä, Lyytin kanssa voitaisiin palkkailla liikkeellelähdössä heti ensimmäisestä puolikkaasta askeleesta, ei kolmesta askeleesta kuten yleensä teen. Ja sitten täyskäännöksessä lisäkäsky ja nami avuksi, saman neuvon olen joskus ennenkin saanut ja unohtanut sen totaalisesti. Maahanmenossa olen palkannut joko heti tai sitten kävellyt sinne 10 m päähän, tähän pitää nyt ottaa yllätyksellisyyttä, että jännite ja sitä kautta ilme pysyy hyvänä.

Justin kanssa enemmän lelupalkkaa, kun se kerran on sille se juttu. Sivullaistumisessa lisää vahvistetiheyttä, kun tällä hetkellä se on Justin mielestä tosi tylsää. Just sai maahan heittäytymisistä kehuja, mutta mun pitäisi muistaa pitää siitä kiinni myös silloin, kun tehdään liikkeenä. Asentopeliä voi käyttää myös virittelynä ei vain treeninä, koska Just vastaa siihen niin superhyvin.

Keskiviikkona Kati Nymanin vetämä temppuratakurssi Sirkuskentällä. Logistiikka oli taas vähän mielenkiintoinen: ensin Sirkuskentälle, sieltä kävellen Purinalle Justin agitreeneihin, sieltä taas kävellen Sirkuskentän ohi hallille kouluttamaan... Tähän alle tiistain estetunti Viskin kanssa kuumeessa, niin oma keskittyminen oli ainakin ihan 10 :D Mutta asiaan. Lyytillä ensimmäisenä namikupin, lelun ja tötsän ohitusta seuraten, näissä ei mitään ongelmaa. Sitten seuraamista radalla, jossa 4 + 4 tötsää kummallakin sivulla ja aina jokaisen tötsän väli mentiin seuraten eri temmossa. Ensin normaali käynti (ok), sitten juoksu (ok) ja sitten hidas (erinomainen), viimeisenä peruuttaen (pätkissä meni). Takaisin tullessa jokaisessa välissä jäävä, joista istu ja maahan meni hyvin mutta yllättäen seisominen unohtui, vaikka se on ollut varmin! Viimeisenä juttuna merkin kierto, joka oli taas ihan ylivoimainen... No, sekin tuli tehtyä. Väliajalla kaukovaihtoja takajalat maton päällä, tehtiin seisomista myös. Tarkkana s-m ja s-i vaihdoissa, että Lyyti menee tarpeeksi taakse. Lopuksi vielä pieni palkattomuustemppurata, josta en enää tarkkaan muista, mitä siinä oli... ainakin jotain jääviä, hypyn takana kaukoja ja itse hyppy. Lyde oli kyllä aika pätevä ja tosi hienoa seuraamista tehnyt kokeen jälkeen!

Tänä maanantaina tokoiltiin Annikan kanssa Ogelissa, jossa tällä kertaa ei ihmeellisiä häiriöitä. Oli aika kuuma, mut ehdittiin hetki huilata varjossa + nesteyttää ennen Annikan tuloa, joten kaikki koirat jaksoi hyvin lyhyet treenit. Justille motivaatioruutua, koska mua viimeksi siellä nurmella harmitti ne kaikki sijaistoiminnat, joita se teki ruutuun menon sijasta. Nyt kuitenkin juoksi erittäin varmasti ja nopeasti yhdestä käskystä. Sitten ohjattu vauhtinoutona, eli heitin kapulan oikealle sivulle, käänsin Justin nenä muhun päin ja lähetin siitä noutamaan. Hyvin toi. Kolmantena asentopeliä, joka muistaakseni myös ok. Loppuun vielä kisamainen seuraaminen, kyllähän se jotenkin mukana tulee, kyllä tuo jotenkuten alokkaassa menis. Pari tosi hienoakin pätkää, joista toisesta olisi pitänyt vapauttaa, mutta myöhästyin.

Lyytille voittajan juttuja, ollaanhan yhtä vaille! ;) Aluksi yksi leluruutu pitkältä matkalta (30 m?). Hienosti lähti ekalla käskyllä ja jäi peppu pystyssä lelu suussa ruutuun odottamaan, että tulisin leikkimään sen kanssa <3 Sitten Lyytille ohjattu, niin, että Annika vei kapulat, mutta en tehnyt alkuseuraamista eli käänsin vain koiran nenä mua kohti. Vasen piti hakea ja vasemman Lyyti haki. Tää alkaa olla aika hyvällä mallilla! Lisäksi Lyyti teki L:ää, asennot löytyi muistaakseni hyvin, mutta asennosta seuraamaan lähtö oli taas hukassa, täytyy muistutella. Mutta ilme asennoissa enimmäkseen hyvä. Kisamaisena hankaluuksia tuottanut yhdistelmä luoksetulo + kaukot. Luoksari oli hidas, tuli osittain ravilla, ilmeisesti kuumuus alkoi verottaa. Kaukoissa otin lyhyemmän matkan, että onnistuisi varmasti, no Lyyti nousi tikkana ylös ja vapautin suoraan palkalle.

Keskiviikkona kouluttamisen jälkeen Lyyti sai tehdä taas metallinoudon. Tällä kertaa lähetin ihan sivulta ja agiesteen yli, kaappasi hyvin suuhun, toi laukalla esteen yli ja siitä vapautin lelulle. Luovutusta vaille kokonainen liike ollaan saatu näillä yhden toiston treeneillä klo 22 hallilla!

Lyytille AVO1

Vähän myöhässä tämä päivitys, mutta viime sunnuntaina oli meidän kolmas uusien sääntöjen koe Sirkuskentällä, tuomarina Laisi. Sää oli taas taattua Suomen kesää, paikkiksen aikana tuli ihan hillitön sadekuuro, koiraparat istui korvat luimussa rivissä. Sen verran Lyytiä vissiin jurppas, että kun kiersin takaa, nousi seisomaan. Sai siitä kuitenkin ysin eli ilmeisesti tuomari sääli Lyytiä :-)  Onneksi yksilövuorolla ei enää satanut.

Suoritusvuoro oli kolmas, joten laitoin Lyytin kiinni vähäksi aikaa ja touhuilin Justin kanssa. Edellisen koiran aikana Lyytille valmisteluna liikkeelle lähtöjä, liikkeestä istuminen, seisomisen loppuosa ja kaukojen eka vaihto. Aika sopivasti sitten meidät kutsuttiinkin kehään. Liikejärjestys oli tosi kiva, vauhtiliikkeet ja ei-vauhtiliikkeet vuorotellen. Alkoi ruudusta, jota oltiin käyty jo bongaamassa kehän toiselta puolelta, joten olin luottavaisin mielin lähetyksessä enkä hokenut "missäruutumissäruutu".  Lyyti oli luottamuksen arvoinen ja lähti ekasta käskystä laukalla ruutuun ja stoppasi käskystä. Vähän jännitin, että meneekö tassut etureunasta yli maahanmenossa mutta ei, sisällä oli! Tästä 9½. Seuraavana liikkestä istuminen, josta 10! Tässä vaiheessa erittäin positiivinen fiilis, kun noin hyvin meni liikkeet, jotka viimeks meni nollille. Luoksarista myös 9½ ja liikkeestä seisomisesta 9, hypystä 9½. Näytti vähän alkavan jähmeillä hypyssä, mutta yllättäen kaukot jaksoi tosi hyvin, ainoastaan lopussa sivulle 2 käskyä, siitä 9. Nouto oli ihana! Ekasta käskystä laukalla kapulalle, pari haukahdusta nostossa ja melkein koko matka laukalla takaisinkin! Siitä 8. Seuraamisessa alkoi sitten selvästi jo väsy painaa, ei pysynyt paikka eikä kontakti - 7½. Vikana liikkeenä merkinkierto, josta odotetusti 0, käytiin kuitenkin yhdessä kiertämässä. Kokonaisvaikutuksesta 9, noottia tuli mun hytkymisestä ;-)

Tässä vaiheessa olin jo erittäin tyytyväinen, koska tavoitteena oli tulos, ja viimeksihän saatiin kolmesta liikkeestä nolla. Kun sitten palkintojenjaossa tuomari sanoi "259 pistettä ja ykköstulos", leuka loksahti hyvin alas, en todellakaan osannut odottaa ykköstä! Löytää se sokkeekin kana joskus jyvän :D Vielä tarvitaan lisää kestävyyttä, kun nyt vire kestää 7 liikettä, mutta sitten lässähti. Vaan kaipa se on pakko alkaa nyt treenata sitä hemmetin tunnaria, jos me joskus vaikka saadaan se kolmas avo 1.

Keskiviikon treenit

Keskiviikkona toiset Villen treenit. Kaksi treeniä: ekassa takaakiertoja, tokassa erikoishypyiltä kääntymistä. Aloitettiin kuitenkin omatoimialueella puomista ja kepeistä. Kepeillä lähetys suoralla kovasta vauhdista ja sitten avokulma. Molemmat onnistui. Puomilla vähän vaihtelevia suorituksia. Välillä tuli vauhdikkaasti loppuun, kerran tuli pois ilman lupaa (!) ja sen jälkeen jäi liian ylös. Kolmas korjaus ok.

Sitten takaakiertotreeni. Ville yritti selittää, että laittaisin esteen viereen koiraa vastakkaisen jalan ja pyöräyttäisin koiranpuoleista kättä. Se ei ollutkaan ihan helppoa, jotenkin kädet ja jalat meni ihan sekaisin :D Koira kyllä tuli tähän ohjaukseen hyvin.

Toinen treeni tehtiin ensin valsseilla kummaltakin puolelta, sit vielä takaaleikkauksilla toiselta puolelta. Valsseilla meni hyvin, joskus taas alastulot tuntui aika raskailta. Takaaleikkauksilla ekalla yrityksellä kääntyi väärään suuntaan (sinne, mihin valsseilla), mutta kun painoin vähän enemmän, lähti toimimaan ja meni ihan hyvin.

Lyyti teki hallilla kouluttamisen jälkeen vielä pari merkinkiertoa. Eka ihan hyvä, tokalla Selman kapula oli aika lähellä, Lyyti kävi kiertämässä pituuden ja kerkesi mennä putkenkin läpi ennen kuin löysi merkin :D Mutta fiilis oli huippu. Vielä vähän palkattuja kaukoja ja siinä se.

Jälki nro 2 ja koeviimeistely

Viikonloppu vietettiin mökillä löhöillen ja lenkkeillen (ja leikkien). Ei treenattu mitään paitsi viimeisenä aamuna tein koirille jäljet. Lyyti sai ajaa äitienpäivän kunniaksi ekana! Sillä 240 metriä pitkä jälki, jossa 2 purkkia. Ajoi n. puoleen väliin asti tosi tarkasti, sitten pieni oikaisu ja siinä kohtaa olisi just ollut purkki, niin palautin takaisin. Sitten taas jatkoi hyvin ja lopussa ollut polun ylityskin sujui (siinä oli meidän eiliset jäljet, ei hämännyt Lyytiä!). Mutta taas muistutuksena, että jälkipalkkana pitää olla ihan huippuhyvää namia, että purkille pysähtyminen on oikeasti palkka eikä rangaistus. Justin jälki oli n. 70 metriä ja siinä oli nameja keskimäärin joka kolmannella askeleella ja yksi selvä 90 asteen kulma. Paranee joka kerta!

Eilen Lyytille viimeistelytokot Katin ja Annikan kanssa ennen sunnuntain koetta. Tarkoitus oli treenata Sirkuskentälle, mutta treenattiin Just ja Tria ensin siellä nurtseilla, kun Sirkuskentällä oli vielä ohjattuja ryhmiä. Ei ollut Justin päivä oikeen. Ihan lähellä meidän koiria ulkoilutettiin kissaa ja se tais olla Justille vähän liikaa. Ei siis karannut sen luo tai mitään, mut keskittyminen oli aika surkeaa. Just teki ensin seisomista jäävänä ja ruudussa. Seisominen meni ihan hienosti, mutta ruutu taas ei toiminut yhtään. Olikohan syynä nurtsin jäniksen- ja hanhenpaskat vai oonko ruvennut vaatimaan liikoja? Joka tapauksessa nyt otetaan kuuri motivaatioruutuja. Sitten seuraamista, Kati naksutti hyvästä asenteesta. Nää meni ihan hyvin ja viimeinen oli ihan superhieno. Viimeisenä piti tehdä joku noutoon liittyvä, yritin ensin tehdä kapula suussa sivulle tuloja, mut siitä ei tullut mitään. No sit Annika ehdotti vauhtinoutoa ja se olikin erinomainen ehdotus, saatiin vire nousemaan ja homma onnistumaan ja siihen lopetettiin.

No sit Selman ja Lyytin vuoroille siirryttiin Sirkuskentälle ja siellä olikin jo puoli kenttää vapaana, joten mahduttiin hyvin. Vein pallon valmiiksi ruutuun, niin että Lyyti varmasti näki. Sitten pitkä kehääntulo, joka oli sikahieno! Täydellinen ilme ja kontakti! No sitten lähetyspaikassa jankutin "missäruutumissäruutu" ja Lyyti tuntui kattelevan ihan muualle... Kuitenkin lähetyskäskystä se syöksyi ihan suoraan ruutuun pallolle, että taas mä hermoilin turhaan! Varmaan vain paineistan sitä tolla ja se kattelee sen takia minne sattuu, kun ei ymmärrä, miksi mä jankutan, tuollahan se ruutu on. No sitten pari tyhjiin menoa, mutta vain pari (Annika vahti, etten tee enempää). Sitten seuraamisen liikkeellelähtöjä, Kati liikkuroi ja Annika naksutti. Edelleen loistava ilme ja kontakti. Kolmantena jääviä, ensin istuminen, josta naksutettiin, kun peppu osui maahan. Sitten seisominen, josta haettiin hyvää ilmettä seistessä. Ja sehän me saatiin - nimittäin Lyyti heilutti häntää seistessään!!!! Varmaan ekaa kertaa ikinä :D Tätä pitää ehdottomasti tehdä lisää. Sitten luoksari + kaukojen eka vaihto. Luoksari hyvin iloisesti mutta sit tietysti viimeinen juttu meni pieleen. Nimittäin kaukojen jätössä Lyyti katteli kaikkialle muualle eikä sitten noussut. Hoh hoijaa. Otettiin uudestaan, taas katteli muualle mutta nousi, vapautin siitä.

Loistavasti meni siis viimeistelytreenit, mutta mieleen jäi vain epäonnistuneet kaukot... Annika mainitsi autossa, että sekoittaakohan Lyytiä se, että tekee luoksarin ja kaukot peräkkäin, kun niissä on samanlainen jättö? Mulla on kyllä eri jättökäsky niissä ("odota" ja "kaket"), mut eihän sitä tiedä, miten Lyyti sen kokee. Viimeistään kokeen jälkeen täytyy todella alkaa keskittyä noihin yksityiskohtiin, kuten skarppina olemiseen jätöissä, positiivisuuteen jäävissä, ruudussa ym.

Uusi kausi, uudet kouluttajat

Maanantaina alkoi uusi tokoryhmä, kouluttajana uusi tuttavuus Mervi Sahlström. Mulla siis molemmat koirat samassa ryhmässä. Just teki ensin paikkista, jossa makasi rauhallisesti. Sitten otettiin vielä yksi kerrallaan käskytyksiä, ihan ei ollut keskittyminen kymppi mutta ihan ok kuitenkin. Otettiin näitä samoja myös ympyrässä. Lyyti ei hämääntynyt muiden käskyistä, mutta sen kontakti laski, kun liikkuri tuli ihan eteen käskyttämään. Lisäksi tehtiin muitakin kontaktiharjoituksia.

Sitten luoksaria. Molemmille koirille sama huomio eli hyvä vauhti ja sivulletulo, mutta lähdössä tylsistyivät kuoliaaksi. Lyyti meni maahan megahitaasti, Justin pää alkoi pyöriä heti, kun lähdin kävelemään. Enpä ole koskaan tähänkään puuttunut, vaikka tämähän juuri on niitä "hyvä fiilis" -juttuja, jotka parantaa kokonaisvirettä. Justin kanssa treenattiin niin, että palkkasin lelulla heti, kun olin lähtenyt (ennen kuin alkoi katella muualle). Paransi ihan muutamasta toistosta ja viimeisellä kerralla katsoi mua koko 20 metrin matkan! Tosin silloin ei sitten muistanut istua lopussa sivulle, mut kaikkee ei voi saada ;-) Lyytin kanssa harjoiteltiin maahan syöksymistä, se onnistuu Lyytillä kurretempusta! Toi ois kyllä kiva, ei Lyytillekään maahanmeno olisi niin paha "rangaistus" :-)

Eilen uusi agilityryhmä. Just on taas tämän kauden ulkopuolisen kouluttajan (Ville Liukka) valmennusryhmässä. Kuulostaa kyllä todella lupaavalta Villen suunnitelma, juuri sitä, mitä mä halusinkin eli ei joka kerta 30 esteen rataa ;-) Nyt ekalla kerralla oli 2 rataa, jotka oli tarkoitus "vetää läpi". Aiheutti hieman hilpeyttä tuo sanamuoto, mutta yllättäen niin ne tehtiinkin!

Rata poikkesi piirroksesta, kun meillä ei ollut tarpeeksi putkia: ympyröity 13 puuttui, samoin neliö-18 ja ympyrä-18 putken paikalla pussi. 13-15 siis erilailla. 12- Aloitettiin ympyröidyistä. Alun välistäveto 2-3 tuotti ongelmia, luulin olevani ihan ajoissa, mutta Just otti hirmuloikan ja teki varmaan 2-3 metrin kaarteen... Sen jälkeen meni hienosti, kunnes este 16 aiheutti vähän kalastelua. Pussille tein niin hienon putkijarrun, että Just tuli 19 putken väärään päähän!!! Koska mun hulivilipennusta on tullut noin kiltti?! Siitä tietysti palkka. Sitten kokeiltiin uudestaan koko rata, tällä kertaa Villen neuvosta kakkoselle jotain nuolen tapaista, mikä on mulle haastava ohjaus, kun pitää olla paikallaan. Käännös oli toki parempi kuin ekalla kerralla. Ja niin vaan Justis juoksi koko 21 esteen radan nollalla! Kai se pitää tässä pikkuhiljaa alkaa uskoa, että pystytään nolliakin tekemään.

Tauon jälkeen pikatutustumisella neliörataa A:lle asti. Jostain ihme syystä puomin jälkeinen hyppy nro 5 tuotti ongelmia: lähdin tekemään valssia mutta Just ei ottanut sitä hyppyä. En edes muista, koska olisi viimeksi ottanut tuollaisen kiellon. Kepit ihan hyvin mutta saksalaiselta tuli mun väärälle puolelle. Uudella yrityksellä muistin kääntää katseen ja sitten toimi. Pimeä putkikulma hyvä ja siitä eteenpäinkin sujui, keinu vähän hidas, A hyvä. Toisella kierroksella kokeiltiin keppien jälkeiselle hypylle japanilaista, toimi ainakin kun koira oli jo ihan puhki :D Puomin kontaktit oikein hyvät joka kerta, vikalla oli jo melkein lähdössä siitä mut jarrutti sitten kuitenkin ja korjasi takajalat kontatkille.

Oltiin kyllä ihan poikki näiden treenien jälkeen, ei ikinä olla otettu neljää rataa samana iltana ja vielä ensimmäinen todella lämmin agilitytreeni tälle kesälle, huh! Mutta lupaavalta näyttää!