Just hyviä treenejä

Tiistaina piti keksiä Justille jotain kivaa tekemistä ennen omaa kouluttamista, joten nappasin äkkilähdön Sanni Kariniemen treeneistä Agility Akatemialta. Haastavasta logistiikasta ja aikataulusta sekä puutteellisesta tutustumisesta huolimatta tosi hyvät treenit! Just oli älyttömän hyvä, ja Sanni onistui palkaamaan Just sopivissa kohdissa. Ei juuri tullut edes virheitä! Kolmoselle paras ohjaus oli japanilainen. Puomilla Justia jännitti ekalla kerralla. Nyt pitäisi tutkia, onko näiden tapausten yhteinen tekijä putki vieraan puomin alla! 16:lla olin vähän linjalla mutta sain viime hetkellä pelastettua 17:n oikealta puolelta. Palkkaukset (lelu alkutreenistä ja namisukka lopputreenistä) toimi tosi hyvin!

Perjantaina Lappalaisvalkun 3. kerta: agilitya Hurtta Areenan isolla kentällä. Nina taas kuunteli toiveet ja teki sellaisen harjoituksen, joita me tarvittiin eikä sellaista, jota haluttiin 😂 Just oli todella hyvä tänäänkin. Tehtiin kahdessa pätkässä, eka puolisko lelulla, toka namitäytteisellä lelulla. Alkuun taas japanilainen. Nelosella ekalla kerralla jäin vähän kalastelemaan katsomatta kuitenkaan koiraa; Just tuli kyllä mutta haparoiden. Tokalla yrityksellä meni paremmin (video 1).

Keppikulma oli jostain syystä erityisen haastava, ei meinattu saada sitä mitenkään onnistumaan. (video 2) Just meni täysin itsevarmana kerta toisensa jälkeen kakkosväliin. Oli vähän vaikea rytmittää mutta rytmityksen muutoskaan ei tuntunut auttavan. Ehkä kyseessä oli jokin optinen harha? Putken nro 11 unohdin 😂  Ehkä positiivista kuitenkin, että 32 esteestä vain yhden! Puomilla eka kontakti huono, seuraava hyvä. 21-putkella huusin "eteen hop" 🙈 ja johtuiko siitä vai huonosta ohjausvalinnasta, niin Ninan mukaan Just tuli 23:lle tosi epävarmasti. Toisella kerralla käskytys oli kunnossa ja tein persjätön 23:n etupuolelle, niin vauhti pysyi paljon paremmin. 24-29 meni kivasti mutta yllättäen 29:ltä Just irtosi pituuden ja putken!! Ja sai siitä toki palkan 😎 Tässä yhteydessä puhuttiin myös siitä, mitä olin katsonut kisaradalta eli jos koira tulee putkesta mua kohti olevan hypyn, niin miten saan kerrottua uuden suunnan, ettei se tulisi niin raskaasti alas. Todettiin, että tässä (kuten esteellä 23) huonoin vaihtoehto on odotella esteen toisella puolella. Parempi oli esim. hakea pari askelta putkelta ja sitten tehdä liikkuva valssi / persjättö.

Koska Nina on kouluttanut mua jo monta vuotta, tuntee mut aika hyvin ja osaa välillä lausua totuuksia, jotka osuu hävettävän hyvin maaliin. Esim. viimeksi rallyssa se, että lietson Lyytin ahtaanpaikankammoa. Tämän kertainen totuus tuli 1. setin päätteeksi: "Kun on haastavampi pätkä ja paljon tekemistä, sä ohjaat hyvin. Sit kun on helppo pätkä, sä oot koiran linjalla ja sähläät ylimääräistä." Kattokaa vaikka tuota 2. videon suoran putken jälkeiselle hypylle vientiä... 🙈

Joku Niinulla + jumppa + treenitreffit Tuusulassa

Viime viikon keskiviikkona nappasin ostopaikan Niinun treeneihin. Isoilla tytöillä oli ollut fyssari ma, joten Joku pääsi hommiin. Jokulle sattui aivan järkyttävä mörköilypäivä, oli jotenkin ihan kierroksilla aamusta asti. Ehkä yö vieraassa laumassa oli nostanut stressitasoja, vaikka sillä niin kivaa Pirun kanssa olikin. Mörköili aamulla mustaterrieriä, töissä valvontakameran kuvaa, keskustassa kerjäläistä, hallilla laitaan nojailevaa Summasen Liisaa ja vielä viereisen kentän kouluttajaa... 🙈  Onneksi näitä päiviä ei ole kovin usein!

Treeni meni vaihtelevasti mutta saatiin kuitenkin ihan tosi hyviä vinkkejä. Ensinnäkin putkihakuisuutta pitäisi parantaa eli 1. pelkällä käskyllä putken hakeminen, 2. putken lukitseminen, vaikka itse lähden jo toiseen suuntaan. Joku tarjosi treenin aikana hyppyä varmaan miljoona kertaa ja putkesta pitäisi saada vähintään yhtä arvokas. Esim. kun piti mennä putkesta putkeen, Joku lähti kaikkea ohjausta ja liikettä vasten mun selän taakse hypylle. Ajattelin, että ois tosi hyvä päästä tekemään sellaista treeniä, että kentällä olisi vain 1 putki jossain reunassa ja Joku saisi vain tarjota sitä kauempaa ja kauempaa.

 Toinen iso juttu oli se, että Jokua selvästi ärsyttää pannasta kiinni pitäminen. Eli siitä pitäisi tehdä myös kiva temppu, koska helpottaahan se ihan hirveesti noita alkutilanteita. Ja sitten hypyllä voisi tehdä esim. leluhäiriötä, eli joutuisi luopumaan palkasta ja suorittamalla hypyn saisi sen.

Jumppaamassa!

Lauantaina jumppapäivä eli fys Solmun DogOmotion-treenit Justin kanssa Taitoa tassuihin -hallissa. Justin mielestä ihan parasta! Olikin rankempi treeni itselleni kuin edelliskerralla, oli reidet paljon kipeämmät!

Sunnuntaina treenitreffit TuuKKilassa Outin kanssa, kun olin teettänyt Outilla nuo aivan ihanat tiimisukat ❤ Monen kuukauden takainen haave toteutunut! Mukana treenaamassa Lyyti & Joku. Lyyti teki rallyhommia ilman kylttejä. Ensin luoksaripeliä, joka sisälsi sivulletulot molemmille puolille, takaakierrot molemmille puolille, eteentulon ja sivulletulon + peruuttamaan lähdön. Lyytillä oli kivaa, kuten aina, mutta halli oli niin lämmin, että ihan hiki tuli! Lisäksi tehtiin peruuttamista tarjoamalla, eteentuloja alustalla, tulppaaneja (jotka ei tainneet onnistua kovin hyvin), seinää kohti seuraamista (parani muutaman palkkauksen jälkeen) ja sen sellaista.

Joku oli jo alkajaisiksi aika kierroksilla. Aloitettiin sivuilletuloilla ja vasta sen jälkeen muistin Hertan treenin superpäivässä, että kannattaisi aloittaa aktiivisuuskontaktikävelyllä. Tehtiin sitten sitä ja Joku Ninja oli ainakin aktiivinen ja 80 % ajasta tassut ilmassa. 😁 Sitten tehtiin jotain perusjuttuja, sivulletuloja ja maahanmenoja ja sitten vielä merkinkiertoa. Oudosti Joku pysähtyi merkille, mikä oli ihan uusi keksintö. Palkkausta muuttamalla sain sen tulemaan. Lopuksi leikittiin vielä sillee, että Joku toi lelua mulle takaisinkin! Ja sitten rauhoituttiin kentän laidalla, kun Outi & Valo treenas. Kun kerran Tuusulassa oltiin, käytiin vielä treffaamassa Jyrki-veikkaa ja Kirstiä 😍

Justille toka serti!

Ystävänpäivänä Justilla iltakisat Hurtta Areenalla. Tuomarina Mia Laamanen ja rimat 50 cm. Ihan älyttömän kivat radat! Mentiin suoraan töistä junalla ja lämppäys- ym. aikataulutus onnistui viimeisen päälle. Pikkumakseja oli alle 10 ja oltiin vuorossa neljäntenä. Ekaa kertaa testissä nyt ruokapainotteinen palkkaus: maalipalkkana oli purkki, jossa kissanruokaa ja lämppäleluna sukka, jonka sisällä kanatikku. Ja sehän toimi! Aivan uskomaton fiilis, kun radalla ei olekaan kivireki perässä vaan oma "sopivavauhtinen" koira mukana 😍 Tätä rataa ei ole omalla videolla, mutta Haun livestreamista näkee:https://www.youtube.com/watch?v=zuJMtcBICzM&t=4054s (kohta 12:40).

Kepeillä menin liian pitkälle eteen, kun niiltä piti kääntyä takaisin päin ja muutamalla hypyllä Justilla ei ollut selvyyttä seuraavasta suunnasta, joten tyssäytti hypyltä alas aika raskaasti (tuolla pohjalla vielä korostui). Yksi virhekin saatiin aikaiseksi, kun Just ei lukinnut takaakiertoa. Vähän vaikea nähdä tuosta yläkulmavideosta, mutta varmasti jollain asteella hätäilen siinä. Puomin kontakti oli aika nopea, ei kyllä ollut pysäriä nähnytkään, kun Just lähti jo kiihdyttämään loppusuoralle. Tuloksena 5 ja pikkuisen yliaikaa, 2. sija.

Toka rata tuntui jo tutustumisessa "meidän radalta". Alkusuoralla olisin voinut jättää Justin vähän kauemmas. Puomin jälkeen olin suunnitellut japanilaisen (ekaa kertaa kisoissa vissiin!) ja sen teinkin, joskin vähän rekkakäännöksenä. Puomin kontakti oli tällä kertaa hyvä. A:n jälkeen oli jännä kohta, johon kaikki jäi tutustumisessa pyörimään. Päätin tehdä sen kahdella valssilla, jotka piti tehdä pirun nopeasti ja sitten toivoa, että koira lähtee lukemaan keppejä. Ja sehän onnistui! Ennen loppusuoraa putkella sanoin vähän riskillä "eteen" - riskillä siksi, että edessä oli keinu. Just meni sinne sellaisella asenteella, että mulle iski paniikki ja pysäytin niin rajusti, että Just stoppasi kokonaan ja vähän liian aikaisin. Eipähän tullut lentokeinua mutta aikaa siinä toki tärväytyi. Loppusuora oli taas vauhdikas ja maaliin nollilla. Ihmettelin, miten monet kisatyöntekijätkin tulivat sanomaan: "NONIIN", kunnes mulle selvisi, että ei tehty ainoastaan radan ainoaa nollaa vaan ainoa tulos! Aika oli -3,85 ja etenemä 3,88 m/s. Nollavoitto siis ja toka serti plakkarissa!

Rallykisat 10.2.

Lyytillä oli viime sunnuntaina taas laatuaikapäivä, kun osallistuttiin rallykisoihin Ojangossa. Tarjolla ois ollut tuplakisat, mutta oltiin ilmoittauduttu tällä kertaa vain yhteen starttiin, että olisi vähän kevyempi päivä itselle. Oltiin tokan tutustumisryhmän ihan viimeinen koirakko, joten ehdittiin rauhassa lenkkeillä räntäsateessa ja sitten Lyyti ootteli häkistä kattoluukusta katsoen. Taas pari koiraa ennen sitten temppuilemaan ja Lyyti tuntui taas tosi varmalta. Alkurata ei taas oikein lähtenyt, mutta tosi kaunis valkovuokko. Spiraalissa oikealle vire alkoi nousta, mutta aluksi Lyyti oli vähän takana ja olin liian pelkuri käyttääkseni "nopeenopee"-käskyä.  Käytin sitä sitten siellä viimeisissä kaarteissa ja sehän kannatti - Lyyti tuli seuraamaan tosi hyvin. Saatiin kuitenkin spiraalista -3 OV, mistä en ole varma, kävinkö liian kaukana vai oliko se tuo liian jyrkkä kulma / lähes pysähdys lopussa.

Sitten aika kivaa tekemistä oikealla puolella, vaikka toki noi oikean puolen perusasennot tarvii kyllä paljon tarkennusta. Tulppaanista saatiin -10 eriaikaisuudesta; mä käännyin menosuuntaan liian nopeasti. Sen jälkeen edessä peruutus, jossa maltoin antaa Lyytin lähteä peruuttamaan pelkällä käsimerkillä. Ja sehän toimi! Eihän se toki nopea tule koskaan olemaan, mutta ei tarvinnut toistaa käskyä joka askeella ja ihan suoraan peruutti kivalla ilmeellä. Takareunan sarjahypyillä kontakti ei palannut. Niiden jälkeen sain Lyytin sillee tarkaksi, että puolenvaihto takaa onnistui, mutta sitten se jäi vähän putkeen kiinni. Viimeiset kyltit meni vähän häilyvässä kontaktissa mutta maaliin päästiin taas upeassa seuraamisessa.

Loppupisteet oli 87 pistettä ja sijoitus neljäs. Tuomarinkommentti: "Taitava suoritus." 
Ihan tosi hyvä fiilis jäi, kun alkaa olla niin varma olo. Ja just se, että vaikka jollain pätkällä ei olekaan täydellinen kontakti, niin kyllä se sieltä taas tulee, kun sinnikkäästi "pelaa omaa peliä".

Palkkaustreenit

Oltiin sovittu Veeran kanssa treenit perjantaiksi Hurtta Areenalle jo ennen AgiTokolan paloa. Nythän tämä sattui vielä paremmin, kun kaikki omat treenit on peruttu. Joku teki ekana. Sen kanssa halusin harjoitella erikseen palkan ohitusta eli että menisi poispäin palkasta ja saisi siitä sitten palkan. Nyt oli aika monta uutta juttua pienelle: uusi halli ja pohja ja samaan aikaan toisella puolella treenaavat koirat. Ensin kävi vähän toisen kentän suunnassa mutta tuli aina sieltä takaisin ja treenin kuluessa tottui ihan hyvin. Uusi paikka ei vaikuttanut mitään. Tehtiin niin, että Jokun piti mennä putki + hyppy ja me Veeran kanssa seistiin putken ja hypyn välissä lelut kädessä. Ensin käänsin itseni puolelle ja palkkasin ite. Sitten takaaleikkauksella ja Veera palkkasi. Kahden leikkauksen jälkeen tauko.

Toisessa setissä putki - irtoaminen sivussa olevalle hypylle - suoraan edessä oleva putki. Veera oli palkan kanssa sivussa ja heitti lelun sitten sinne toisen putken jälkeen. Ensin ei meinannut sujua ollenkaan, milloin kävi taas toisen kentän suunnassa, milloin oikaisi palkalle. Onneksi Veeralla leikkasi ja ehdotti takaperinketjuttamista. Tehtiin sitten niin ja heti alkoi toimia! Lopetettiin siihen, kun meni kaikki 3 estettä suvereenisti. Hyvät treenit pienelle!

Justin kanssa aloitettiin puomilla, Veera palkkasi pallolla. Vauhti renkaan ja putken kautta. Eka toisto aivan sikahieno, tokalla oli niin nopee, ettei muistanut pysähtyä 😂 Kolmas taas hieno. Sitten keinua samanlailla, vauhti putken ja renkaan kautta. Nääkin oli nopeita ja siinä ja siinä, oliko jo liian nopeita eli oisko tullut jopa virhe. Tässä kohtaa Jokun syömä narupallo hajosi lopullisesti ja oli hyvä hetki siirtyä eri palkkaukseen. Alettiin siis tuunailla lelun ja namin yhdistelmiä. Ekana namipallo, joka ei ollut hyvä näihin olosuhteisiin, tuli liian hiekkaiseksi eikä koira oikein saanut itse sen sisältä. Sitten sukka, jonka sisällä kana-luu-tikku. Ensin Just ei tajunnut yhtään, katsoi vain kulmat kurtussa, että mikä tämä on, haistan kanatikun! Kannustin vähän kokeilemaan repimistä ja aika nopeasti Just tajusikin homman nimen ja repi sukkaa oikein kunnolla. Seuraava kokeilu oli KKK:n kisoista voitettu ontto luunmuotoinen sininen lelu, jonka sisällä Dentastix, joka pilkotti pari senttiä lelun sisältä. Tällä palkalla tehtiin keppejä.

Lopuksi tehtiin Justin kanssa palkasta luopumistreeniä. Ensin loppusuora niin, että Veera seisoi sivussa ja palkka lensi maaliin. Ekalla kerralla Just yritti oikaista tokavikalta esteeltä Veeran luo, toisella tajusi jujun ja meni loppuun asti. Viimeinen toisto otettiin muuri - 90 astetta hypylle - putki. Veera oli suoraan muurista eteenpäin ja heitti palkan (sininen luu) putken jälkeen.

Olin oikein tyytyväinen vireeseen ja vauhtiin. Ihan hirveän positiivinen fiilis jäi - ehkä tämä sittenkin tästä! Eikä mun koirani ole menettänyt kaikkea motivaatiotaan agilityyn 😂

"Jos homma ei toimi, muuta palkkausta."

Viime sunnuntaina agilitykisat NAS-hallissa. Oli ihan tosi huono fiilis jo mennessä näistä kaikista turhautuneista treeneistä, kannattaako ees mennä jne. Ekan radan tutustumisessakin oli jopa vaikea keskittyä kun jurppi niin paljon, negatiiviset ajatukset täyttivät pään. Ei tästä mitään tule. Ja eihän siitä tullutkaan. Olin testannut tuon kepeillemenon  keppien toiselta puolelta ohjaten verkkaesteillä eikä toiminut yhtään. Vein sitten samalta puolelta ja poikkari 11:lle, leikkaus 16:lle. Oli taas kyllä aikamoista tervanjuontia koko rata ja poikkarilla ajoin ihan päälle, niin siinä tuli sählättyä. Yliaikaa tuli yli VIISI SEKUNTIA ja etenemä hyppärille surkea 3,65 m/s. Jäähkälenkillä ihan mieli maassa, mitä ihmettä tässä on tapahtunut.

Toinen rata tuntui tutustumisessa jo paremmalta. Valitettavasti radat ei ole videolla, mutta tunteehan sen, kulkeeko koira vai ei. Noilla suorilla päästiin etenemään ja rytmitykset ok. Keinu oli ihan jees, puomin vauhti kai aika keskiverto, kepit ei kovin nopeet. Tuli tästäkin yliaikaa mutta vain 0,62 ja etenemä oli parempi tässä kuin hyppärillä (3,85 m/s).

Maalikäytökseen liittyi sitten tämän kisan tärkein opetus. Vaikka Just oli leikkinyt tosi hyvin ennen rataa, niin maalissa halusi kuitenkin kanatikun eli ruokapalkan. Olisiko nyt niin, että kun se on pentujen ja sterkan jälkeen ahneempi, niin sen palkkausta pitäisi muuttaa lelupainotteisesta ruokapainotteiseen? Muistelin niitä muutamia treenejä valeraskauksien aikana, kun Just teki ihan erilailla namille töitä. Kun muutenhan se on aina ennen ollut kiihkeä lelulle ja nami on ollut "ihan kiva". Nyt sitten kun tästä joskus taas päästään treenaamaan väistötiloihin, niin täytyy ruveta kokeilemaan namipalloja / -sukkia, jos sitä kautta löydettäisiin taas kadonnut vauhti. Periaatteella: "Jos homma ei toimi, muuta palkkausta." Lisäksi jos koirani saavat toko-/rallykisan jälkeen kissanruokapalkan, niin miksei myös agilityssa.

Viikkotreenit

Tiistaina Jokun kanssa taas oikein perinteiset "omassa asenteessa ja toiminnassa ois parannettavaa" -treenit. Joku oli nimittäin 10/12 minuuttia aivan loistava. Tehtiin aluksi puomin alta menevälle putkelle leikkausta, lisättiin hyppy ja putki sitä ennen ja muuri sen jälkeen leijeröiden! Meni superisti heti, kun en työntänyt koiraa pois linjalta. Tehtiin vielä leijeröintiohjaus putkesta putkeen puomin toiselta puolelta ja tämäkin meni takaperinketjuttamalla heti ekasta oikein! Sitten kokeiltiin kahdella kepillä sisäänmenon tarjoamista. Treenikaverimme Anne ihmetteli, että miten se osasi heti tarjota oikeaa väliä. Niitä oikeita tuli nimittäin oikeesti monta. Toki välillä kokeili muutakin mutta sehän on tarjoamisen idea. Jos olisin tässä kohtaa katsonut koiraa, olisin nähnyt, että sen kieli roikkuu ja silmät seisoo päässä, nyt pitää lopettaa. Eka varoituskellokin piippasi. Mutta ei, piti ahnehtia ja kokeilla keinun pamauttelua. Ja Joku ei todellakaan pystynyt, aivokapasiteetti oli aivan loppuun asti käytetty. Tosi tyhmää pilata täydelliset treenit tuollaisen takia. Lisäksi pitäisi muistaa, että jos näin kuitenkin pääsee käymään, niin ei ole pakko saada sitä yhtä onnistumista vaan voi tehdä viimeiseksi jotain muuta ja palata sitten uusin voimin asiaan vaikka seuraavalla kerralla.

Justin kanssa keskiviikkona kokeiltiin Maijun kanssa yllätyspalkkauksia. Ensimmäinen pätkä onnistuikin hyvin, kun Just haki kepit hienosti lähettämällä kaukaa ja sai siitä kaukaa heitetyn pallon. Lisäksi Just teki yhden supernopean keinun, josta palkkasin itse ja sitten kerran unohdin radan, niin palkkasin itse. Muuten ei oikein taaskaan kulkenut. Etenkin 10-11-vienti seinän puolta tuntui turhauttavan Justia, kun juostiin "tyhjää", mitään estettä ei näkynyt edessä. Vaihdettiin sitten ohjaus niin, että tein valssin kympille ja siitä sisäkautta putken ympäri + persjättö ennen 11:tä. Tää toimi paljon paremmin ja tästä voisi ajatella, että vältä takaakiertoa, jos toinen vaihtoehto on tarjolla. Ja sitten Justille pitäisi opettaa sellainen positiivinen esteenohituskäsky, että pyörisi mun lähellä temppuna. Maijun näyttämä oli itse asiassa samannäköinen kuin Lyytin "nopeenopee"! Eli varmaan sama käy sitten rallyyn! 😂

Lauantaina rally +toko. Lyyti ensin vapaavuorolla rallytteli. Mulla oli koulutusryhmälleni suunniteltu L:n muotoinen rata, jossa oli kaikki jäävät ja asennot istu-maahan-seiso, niin tehtiin sitä samaa lisättynä merkillä. Aloitettiin taas samannäköisen merkin tarjoamisella kentän laidalla. Tää toimii Lyytillä niin hyvin!!! Sitten tehtiin suora osuus radasta edestakas - tässä oli alokkaan kylttejä oikealla puolella, lopussa merkki. Eka kyltti oli puolenvaihto edessä, jossa Lyytillä lähti vähän lapasesta ja teki pyörähdyksen 😂 Toisella yrityksellä onnistui. Sitten yritin keskittyä siihen, että Lyyti pysähtyisi oikean puolen perusasentoon oikealle paikalle ilman käsiapua. Onnistui kohtuullisesti, palkkasin parhaat. Askeljääväkyltti tehtiin nyt ekaa kertaa oikealla puolella ja toimi yhtä hyvin kuin vasemmalla. Lopussa sitten se merkki ja meni ekalla yrityksellä ilman epäröintejä! Tästä bileet ja tauolle. Toisessa setissä uhmallani tein koko radan mutta pelasin siinä mielessä varman päälle, että otin palkkapurkin taskuun. Tässä suorituksessa taas haparointia puolenvaihdossa edestä: tällä kerralla Lyyti vaihtoi mun toiselle puolelle nenä muhun päin! Kieltämättä lopputulos oli sama mutta ei ihan tyylipuhdas suoritus 😂 Merkin asemesta tehtiin tällä kierroksella liikkeestä istuminen, jossa ekalla kerralla jäi seisomaan. Oonkin miettinyt, että tätä pitäisi muistaa taas vahvistaa! Uusittiin, nyt istui ja liikkeestä kutsusta sitten loppupalkka.

Joku tokoili viimeistä kertaa Liinan ryhmässä tätä erää. Aloitettiin seisomisen / pysähtymisen harjoittelulla. Todettiin, et lelulla ei ajattele yhtään, pomppii vaan. Tehtiin sitten sekä tarjoamalla että käsiavun kanssa ja näytti tosi lupaavalta, tällä yhdistelmällä jatketaan. Sitten luoksaria, jossa seisoin "asennossa" ja lelu ilmestyi esiin vasta, kun Joku oli ihan lähellä. Kovaa tuli, mutta tähän voisi yhdistää odottamisen treenaamisen avustettuna. Eli niin, että appari kyllä pitää, mutta joka toinen kerta pallo tulisikin sinne lähtöpaikkaan. Ja Jokun pitää istua rauhassa ennen kuin kutsu tulee, rimpuilusta ei pääse. Kolmantena juttuna ruutua. Tähänkin ajattelin leluruudun ja tarjoamisen yhdistelmää. Tehtiin niin, että ensin Liina kävi viemässä lelun ruutuun ja sitten lähetin. Parilla kerralla lelu ei ollut valmiina mutta Liina heitti sen sinne melkein heti. Tässä tuli hyvin fokus tyhjään ruutuun ja vauhti yhdistettyä. Viimeisellä kerralla Jokun piti juosta kohti ruutua ennen kuin palkka lensi. Juoksi aavistuksen kohti liinaa mutta ajatusta oli kuitenkin ja sieltähän se pallo sitten ilmestyi ruutuun. Tääkin näytti tosi lupaavalta metodilta, tällä jatkettais!

Tämä neljä tuntia olikin sitten viimeinen setti tällä erää AgiTokolassa. Maanantaina sitten tulipalo runteli rakennuksen ja nyt sitten ollaan väistötilojen varassa.