Lohjan kisat 9.2.

"Ihan kivat" kisat Lohjalla 9.2. tuomarina Arto Laitinen. Eka rata meni aika lailla käsikirjoituksen mukaan. Neloshypyn saksalaisessa oikein tunsin, että nyt lopetan varmistelun, nyt mennään 😁 Muuten ajoitukset kyllä osui aika tarkasti eikä virheitä tullut. Tuloksena -4,83 etenemällä 4,34 m/s. Sijoitus oli viides.

Toka rata oli ihan päinvastainen - se meni pieleen heti alusta asti. Ensin liian pitkä työntö ennen takaakiertoa, sitten vähän hidas keinu, sitten keppivirhe, jota en jaksanut korjata, väärin ajoitettu japanilainen, renkaan ohitus jne. Puomille tultaessa oikein mietin, että nyt vaadin kunnon pysärin, kun on hylly alla. Mutta ei, Just teki täydellisen juoksarin enkä puuttunut asiaan 🙈 Viimeisestä putkesta ulos tullessaan Just näki tuomarin, niin että meni vieläpä väärää linjaa. Tuli sitten tehtyä kaikki tekemättä jääneet virheet samalla radalla!

Kisaviikonloppu

Viime viikolla Lyytillä rallykisat la ja Justilla agikisat su. Mielenkiinnolla odotin, miten rallykisat menee, kun nyt ei ollut enää tulospaineita. No meni huonommin kuin aikoihin 😂 Tuntui vielä paljon huonommalta kuin mitä näytti videolta. Käytiin ennen kisoja tallilla ja vaikka Lyyti ei siellä mitään erityistä tehnytkään, niin tulihan sille kuitenkin pitkä päivä. Pitää ruveta nyt pitämään Lyytin kanssa kisapäivinä tiukasti kiinni aktiivisten vanhusten periaatteesta: "Yksi meno päivässä."

Ekana oli Pia Heikkisen rata, jonka tuntui tutustuessa todella ahtaalta, ärsyttävän lyhyitä kylttivälejä. Alkoi heti lupaavasti, kun Lyyti unohti, miten tullaan sivulle etukautta 🙈 Ollaan ilmeisesti harjoiteltu niin paljon takaakiertoa, että Lyyti olettaa aina sivulletulon tapahtuvan takakautta. Tästä -3 uusi ja -1 tvä. Sitten liikkeestä istu, johon tarvittiin monta käskyä. Istui kuitenkin lopulta ja saatiin -3tvä ja -3ov. Kutsun tuli kohtuullisen reippaasti ja onneksi sen jälkeen oli pysäyttävä kyltti, niin päästiin samaan rytmiin. Liikkeestä maahan meni hyvin, mutta sitten tuplasaksalaisessa tein taas sen painonsiirtovirheen, josta Nina huomautti edellisessä valkussa! Tämä uusittiin -3 ja Lyytiltä pääsi vähän turhautumishaukkua. Uusinnalla onnistui ja sen jälkeen tuli pitkä pätkä hyvää seuraamista, etenkin spiraali oikealla oli tosi iloinen! Jostain syystä askeljäävissä Lyyti sitten väsähti ihan. Saatiin siitä -10, kun Lyyti meni istumisen kautta maahan ja sitten saatiin vielä toinen kymppi peruutuksesta, kun Lyytin peppu kävi maassa. Loppupisteet siis 67 eli ei tulosta. Tuomarinkommentti: "Ajoittain hienoa seuraamista!" oli aika osuvasti sanottu.

Toinen rata oli Maria Riskin ja huomattavasti väljempi. Alkoi heti tuplasaksalaisella, jossa olin tällä kertaa tarkkana mutta saatiin kuitenkin -1 tvä. Liikkeestä istu ei taaskaan mennyt ekalla käskyllä! Ja kutsu seinää kohti oli selvästi vaikea, Lyyti hidasti ihan liian aikaisin ja mulla oli vaikeuksia ajoittaa täyskäännös. Saatiinkin siitä -10 tvä (eriaikainen ja laaja). Sitten meni taas jonkin matkaa paremmin, Lyyti tuntui aavistuksen jätättävän spiraalissa juosten mutta lähti kuitenkin nopeenopeeseen hyvin mukaan. Pyörähdykseen ei lähtenyt ekalla käskyllä, joten tein isomman ohjauksen, mistä saatiin -3 ov. Ohjaajan ympäri oikealla sujui aika kivasti! 270 vasempaan -kyltillä liikuin taas ihan ihmeellisesti ja sain -1 as. Onneksi tämän radan eteentulosta mentiin takakautta sivulle, niin se meni hyvin. Viimeisenä oli edessä peruutus, josta Lyyti ei ensin uskonut, että olisi se. Ehti istua ja tehdä kurrenkin ja sit iski hirveä paine ja lähti toiseen suuntaan. Vähän riskillä uusin mutta onnistuihan se sitten! Eli -3 uusi ja -1 tvä pysähtymisestä. Tässä tuli vähän ääntäkin, josta -1. Yhteensä 80 pistettä ja kommenttina: "Reipas, iloinen rata."

Seuraava koe onkin sitten vasta rotumestaruus Rovaniemellä, siihen asti Lyyti saa olla kisatauolla.

Viikkotreenit

Maanantaina Justille vaihtaripaikka Minna Ijäksen tokotreeneihin. Tehtiin vähän lisää avointa läpi. Aloitettiin merkinkierrolla. Ekalla toistolla lähti haukulla, huusin perään, et hei sun piti olla hiljaa. Just heitti sit koko kierron lekkeriksi ja kutsuin takaisin. Muistutin, että nyt pitää olla hiljaa ja toinen toisto olikin tosi hieno! Ainoa "virhe" oli se, että Just jäi hetkeksi merkille seisomaan mutta lähti kuitenkin itse tulemaan takaisin ilman lisäkäskyä eli teki oikein päätöksen ilman apuja. Toisena juttuna jäävät. Näytin ensin, miten ollaan tehty asentopeliä. Pari stiplua tuli. Sitten otettiin ihan liikkeinä, Minna naksutti oikeasta asennosta ja mä palkkasin. Kaikki onnistui ekalla!!!

Kolmantena kaukot. Näytin taas n. kolmesta metristä, meni hyvin mutta mä sain noottia siitä, että hätäilen koiraa jättäessäni. Lisäksi oon liian nopee palkkaamaan 😂 Eli välillä pitää muistaa myös palkata asennossa pysymisestä, ettei koira tarjoa seuraavaa liian nopeasti. Palkkaushionnan jälkeen otettiin pokkana avoimen kaukot eli viidestä metristä ja meni ihan täydellisesti! Eka istumaan nousu oli paras, Just jäi aavistuksen lysyyn, mutta kun en palkannut (!), korjasi itse itseään ryhdikkäämmäksi! Ja mä kun ajattelin, että matkan pidentäminen olisi ongelma. Taas kerran ongelma oli vain mun päässä. Viimeisenä vielä hyppynouto ja sekin onnistui täydellisesti. Heitin kauas ja vähän vinoon, Just meni laukalla, ärisi kapulalle ottaessaan sitä, korjasi itse linjansa ja jopa loppuperusasento oli hyvä! Ihan tuli vähän niin kuin tokoinnostus, eihän tossa avoimessa olekaan niin paljon tekemistä. Tulisipa uudet säännöt pian!

Tiistaina agilityssa estetreenin vuoro. Aloitettiin vauhtilähestymisillä kepeille. Tavoitteena, että juoksen täysillä keppien ohi enkä himmaile koiran mennessä sisään, kuten yleensä. Treenattiin myös sitä, että oltiin yhtaikaa aloituksessa ja lähdin ryysimään sekä sitä, että jäin taakse. Taaskaan koiralla ei ollut ongelmaa tässä, kaikki onnistui. Sitten lähdettiin tutkailemaan keinusuorituksen hiomista. Hanna laittoi Justille jarrunamin, jonka olisi kyllä hyvä olla vähän pehmeämpi; kovat namit vähän pomppi karkuun. Muuten näytti lupaavalta. Viimeisenä vielä puomi, joka oli oikein näppärä ja siihen lopetettiin.

Viikkotreenit ja Lotan valkku

Maanantaina temppukurssi, johon otin Lyytin ja Justin. Tämän kerran temput oli jalkojen väliin tassut varpaille, vatitemput ja jalkojen välistä pujottelu. Olin itse aika väsynyt enkä oikein jaksanut tsempata, mutta koirilla oli kivaa.

Tiistaina putkiviikkojen huipentuma ratatreeni. Ekalla kierroksella Just oli ihan hullu. Ensin karkasi lähdöstä, sitten oli niin nopea, että mä en meinannut ehtiä ohjauksiin ja olin ihan apuapua koko ajan! Vitosputkelle ei ekalla yrityksellä irronnut, koska yritin säästää enkä lähettänyt kunnolla. Putkijarru oli huono. Jossain muussakin kohdassa tuli sählinkiä, kun kiirehdin enkä ohjannut loppuun asti. Sen sijaan pimeä putkikulma 14 sujui hyvin, vaikka se oli tuottanut vaikeuksia mun ryhmäläisille. Toka kierros otettiin 1-5, nyt kunnon lähetys ja Just irtosi hienosti. Sitten otettiin 5-8 ja palkka putkijarrusta, nyt kääntyi hyvin. Sitten oiskohan otettu 11-14  ja vielä 14-19 valmiille palkalle. Hienot kiihdytykset läpi treenin! Pidettiin kaksi juomataukoa, koska juoksemista oli niin paljon, mutta näin ollen väsymistä ei näkynyt lainkaan!

Lauantaina odotettu päivä eli Lotta Lehtisen valkku lappalaisille Lahdessa. Olin harmillisesti flunssassa, mutta toisaalta se oli hyvä ei tullut kiusausta tehdä vain rataa, kun olin alunperinkin päättänyt, että haluan treenata in-inniä. Ekassa setissä valkoisia numeroita puomille asti. Yritin juosta mahdollisimman vähän, mikä oli huono idea, koska kaikki rytmi meni ihan sekaisin. Heti kakkosella Just lähti liikkeen mukaan, kun ensin tönötin paikallani ja sitten lähdin karkuun. Korjaantui, kun kutsuin vähän lähempää, että sain kunnon lähetyksen kakkoselle. Ekalla yrityksellä myöskin putki jäi käskyttämättä kunnolla, mutta koira löysi sen kuitenkin! Eka palkka tuli 5. putken jälkeen, tokalla keppien jälkeen (leijeröin). Sitten otettiin vielä kepeiltä puomille, 6-7-väliin tein japanilaisen, joka toimi kuin junan vessa.

Mutta sitten puomi! Kun tein persjätön puomin jälkeen, Just teki täydellisen juoksukontaktin. Tämä toistui, niin otettiin alastulo erikseen. Tää olikin hyvä juttu, tällähän Just aloitti mutta enpä ole pitkään aikaan ottanut korjauksia tällä! Ekalla yrityksellä Just tosin hyppäsi puomin yli mutta sitten otettiin loivemmasta kulmasta, niin meni paremmin. Vielä koko puomi ja nyt oli Just tarkkana mutta vähän liian hidas kontakti mun makuun. Lotta palkkasi kuitenkin ja mentiin tauolle. Tauon jälkeen ilmoitin, että haluan vielä yhden puomin, kun en ollut vieläkään tyytyväinen ja nyt tuli se täydellinen! Nyt pitää muistaa treenata kontaktien persjättöjä! Huomaa, että puomi on meillä yleensä reunassa, niin sillä ei tarvitse tehdä puolenvaihtoja. Lotta myös kysyi, olenko harkinnut juoksareita 😃 Siinä vähän hölmistyneenä nikottelin, että pennulle joo mutta en Justille, ollaan pyritty mahdollisimman hyvään pysäriin. Lotta mietti hetken, kysyi Justin ikää ja sanoi, että se teki niin kauniin askelluksen, että sille vois saada aika hienon juoksarin ja onhan sillä vielä pari vuotta. En luvannut muuta kuin harkita asiaa...

Lopputreeni keskityttiin in-iniin, koska sitä ei vielä osata ja se on kyllä todettu hyödylliseksi joillain kisaradoilla. Treenattiin sitä ykköshypyllä. Aloitettiin loivasta kulmasta, toinen toisto jo suoralta linjalta poikittain, neljännellä toistolla näytti jo tältä. Sataprosenttiset onnistumiset ja joka toistolla vaikeutettiin tyyliin metrillä. Just oli ihan käsittämätön, onkohan se katsonut opetusvideota??!!! Ei tietenkään vielä lisätty liikehäiriötä, mutta tehtiin tätä kunnolla ekaa kertaa ja Just oli kuin olisi aina tehnyt tätä. Koirien oppimiskyky ei kyllä koskaan lakkaa yllättämästä. Millähän ohjaajan saisi oppimaan yhtä nopeasti...

Yhdet treenit ja yksi kisarata

Jokun takajalan pomputtelu ei ole loppunut eikä se anna fyssarin käsitellä kunnolla, joten se on edelleen tauolla.
Tiistaina Justin kanssa agilitytreenit, putkiteema jatkui ohjaustreenillä. Harjoituksen kohteena: 1-3 koiran pitää irrota putkeen eikä saa lähteä hämyhyppyyn ohjaajan liikkeen mukana. 3-5 valinnan mukaan irtoaminen suoraan tai vienti kauempaan päähän. 8-9 putkijarru. 11-14 loppusuora.

Justille eka palkka kolmosen jälkeen. Irtosi putkeen ihan superhienosti ja kaukaa, oikein korvat päätä myöten, ei harkinnutkaan hyppyä. Vitosen otin kauempaan päähän ja se meni tosi helpolla. Palkattiin siitä sekä kiihdytyksestä 6-putkella. Ekalla kerralla seiskalle mentäessä Just alkoi kytätä palkkaa ja teki ihan mitä sattuu, esim. kävi hyppäämässä hämyhypyn. Saatuaan palkan vasta kuuntelemisesta seuraava kerta meni taas ohjauksen mukaan. Putkijarru oli ekalla kerralla hieman ruosteessa mutta heti ekasta palkkauksesta muistui mieleen ja sitten sujui hyvin. Loppusuora meni myös hyvin, Just ohitti mut itsevarmasti ja suoritti kaikki esteet, vaikka Hanna oli palkan kanssa pitkällä sivussa (kuvassa 5-putken alapuolella). Otettiin lopuksi ihan koko pätkä ja nyt jäin loppusuoralla tahallani vähän jälkeen. Kun tämäkin meni hienosti, todettiin, ettei jäädä hinkkaamaan eikä vedetä koiraa piippuun ennen kisoja ja lopetettiin kerrankin ajoissa!

Lauantaina kokeiltiin yhden startin kisoja Ojangosta. Hannan idea, joka osoittautui ihan hyväksi, koska ei olla vielä kovin hyvässä kunnossa tauon jälkeen. Tuomarina oli uusi tuttavuus Timo Teileri, joka oli suunnitellut vauhdikkaan hyppärin 45 sentin rimoilla. Jätin tällä kertaa yhden palkkasukan maaliin, leikitin kehu-lelulla ennen rataa ja viime hetkellä ennen lähtöä toisella palkkasukalla. Tämä toimi muuten hyvin paitsi että tämä toinen sukka hajosi ja Just meinasi saada palkat jo ennen lähtöä 🙈 Eli ens kerralla tarkempana tässä.

Lähdössä Just istui hitaasti. Tätäkin pitäisi varmaan harjoitella, etten joudu liikaa äkseeraamaan lähtöviivalla. Siitä ihan ok lähtö mutta meinasin kaatua ennen kolmosta ja olin koiran tiellä ja sitten kepeille vienti oli aika hidas. Olin ajatellut, etten saa mennä keppilinjan ohi mutta menin silti ja seuraavalta putkeltakin käännös venyi. Seuraavien hyppyjen aikana vihdoin ruvettiin pääsemään vauhtiin ja putki-putki-vienti valssilla oli yllättävän optimaalista linjaa! Myös renkaan jälkeinen takaakierto meni hyvin, vaikka siinä oli putki tyrkyllä. Esteelle 15 pidin Justia vähän liian kauan, olisi voinut päästää aiemminkin. Okserin jälkeinen japanilainen oli super ja sitten olikin enää loppusuora. Tuntui, että rata loppui, kun vasta päästiin vauhtiin 😁 Nollilla maalissa ja keppisähläyksestä huolimatta päästiin hyvin aikaan. Lopputulos -3,32 ja sij. 3 etenemällä 4,13 m/s. Selvästi huonompi rata kuin marras-joulukuun parhaat mutta ei voi olettaa huippusuoritusta heti tauon jälkeen. Erittäin positiivinen fiilis jäi kokonaisuudesta ja tästä se taas lähtee. SM-nollat on kasassa, joten kaksi Rovaniemen reissua tulossa tälle vuodelle!

Rally tokoa

Lauantaina rallykimppa. Mun suunnittelema rata, jonka teemana jäävät ja asennot seiso-istu-maahan. Lisättiin radan loppuun vielä merkki ja liikkeestä kutsun jälkeen ohjaajan ympäripyöriminen. Kuvasta poiketen kyltti nro 6 olikin ennen täyskäännöstä.

Otettiin ensin tuore RTVA hommiin. Aloitin ohjaajankierroilla oikealla samoin kuin viimeksi eli Lyyti sai kierron jälkeen juosta hakemaan Marikalta namia. Eka neljäsosa kierrosta on kyllä vaikeeta. Juomatauon jälkeen otettiin vielä liikkeestä istuminen + kutsu + kierto, sitten sama merkillä. Tokassa setissä rataa kyltille 13 asti. Lähdettiin vasemmalla ja vaihdettiin täyskäännöksessä puolta toinen suora oikealla puolella. Lyytillä oli kiva vire 😍

Just teki ekassa setissä lämmittelynä ensin erikseen noita mestarin kylttejä eli liikkeestä maahan -kierrä koira ja liikkeestä istu - kutsu. Nää meni todella hyvin, Just ei yhtään arponut asentoa, vaikka en tehnyt käsimerkkiäkään ja liikkeen loppuosakin sujui. Sitten oikealla puolella ekaa suoraa. Meni tosi hienosti! Hyvä seuraaminen ja tarkat asennot. Sitten otettiin tokaa suoraa eli voittajan jääviä vasemmalla puolella. Seisomaan nousuun Just tarvitsi muutaman kerran 2 käskyä, tässä pitää olla tarkkana. Sen sijaan liikkeestä seiso sujuu jo oikein mallikkaasti. MUTTA tässä vaiheessa rupesin katsomaan, että Justin vasemman puolen seuraaminen ei ole kovin hyvä. Teki kyllä tehtävät ja otti perusasennot mutta kontakti katkeili. Yritin sitten tehdä tavallisia liikkeellelähtöjä mutta ei oikein parantanut. Sitten tietysti kävi perinteiset eli kalastelin ja kumartelin ja siitähän Just jätättää. Lähdettiin sitten tauolle jostain kelvollisesta. Muutin tokan setin suunnitelmaa ja halusin vain saada hyvää seuraamista vasemmalla edes ilman kylttejä. Otin peiliä kohti, että pystyin kävelemään reippaasti eteenpäin tuijottamatta koiraa ja Just paransi suoritustaan, kun mä ohjasin varmemmin ja siitä sitten sai loppupalkan. On kyllä ihan perus, että kun treenaa yhtä asiaa, niin toinen hajoilee 🙈

Sunnuntaina valkku Ojangossa, lajina toko ja treenikaverina Just. Aloitettiin perinteisesti kehääntulo + seuraamisen liikkeellelähtö. Just oli ihan super! Ei mitään jälkiä eilisestä epävarmuudesta. Sitten ruutua. Ensin valmiille lelulle, joka odotetusti meni varmasti ja nopeasti. Tekonurmella lelu kuitenkin erottuu aika kaukaa. Nina muistutti, että hiekkakentät on sulana ja leluvallihautoja voi treenata nyt tammikuussakin 😂 Tehtiin sitten sellaista variaatiota, että jätin Justin kauas ja tulin itse ruudun lähelle. Tarkoituksena palkata, jos Just menee hyvään paikkaan tai korjaa itse paikkaansa. Ekalla kerralla tuli tosi vauhdilla ja paikka oli "aika hyvä" eli jos ois ollut kokeessa, niin olisi varmasti ollut sisällä. Mutta koska treeneissä aika hyvä ei riitä, odotin vielä vähän. Olin sanonut "aika hyvä", mikä vähän hämäsi Justia mutta toisesta "ruutu"-käskystä korjasi paikkaansa ja sai palkan. 2. ja 3. toistolla kävin ensin näyttämässä oikeaa paikkaa ja tokalla Just tuli jo vähän parempaan paikkaan ja korjasi heti. Tässä välissä tuli yksi toisto, jossa karkasi lähdöstä törkeästi ja haukkuikin eli kuumui aika lailla. Palautin takaisin lähtöön ja otettiin uudestaan ja tää toisto olikin paras! Vähän mua harmitti, että Just tuli ruutuun nenä alhaalla eli haistoi sitä paikkaa, mihin oli taputtanut. Mutta Ninan mielestä ei tarvitse olla huolissaan, se kyllä jää pois, kun nami ei kuitenkaan koskaan ole maassa.

Toisena pääasiana seuraamisen peruutus. Otettiin ensin pieni pätkä tavallista seuraamista ja Just tuli taas tosi hienosti! Ainoastaan oikealle käännöksessä vähän jätätti. Päivittelin, että on se kumma, kun en 18 vuodessakaan ole oppinut kääntymään seuraamisessa 😂  Mutta Ninahan ei kuuntele tekosyitä vaan analysoi, että pysähdyin käännöksessä liikaa, ja Just tuli siksi epävarmaksi. Otettiin uudelleen ja nyt tein käännöksen pysyen rytmissä - ja heti meni paljon paremmin! Eli varmuus ohjauksessa ja kävelyssä taas kerran ratkaisi kysymyksen. Sitten itse peruutukseen. Näytin ensin, miten se menee ja oikeastaan joka kerta kävi sama eli Just lähti peruuttamaan ties minne ja tosi vinoon mutta korjasi sitten takaisin perusasentoon, kun pysähdyin. Nina sanoi, että tokossa toi menis läpi (ei toki täysiin pisteisiin) mutta rallyssa on aika iso riski saada kymppi. Pilkottiin sitä sitten niin, että otan vain yhden askeleen ja Justin kuuluisi jäädä seisomaan jalan viereen. Aloin säätää tässä liikaa, joten Nina ehdotti, että mentäis seinän viereen. Lyytin kanssa tuo ei ole toiminut, koska on ahdistunut, mutta Justille tuntui sopivan ja saatiin onnistumisia! Eli nyt vaan pieniä askelia sanan joka merkityksessä ja itse pitää olla rauhallinen eikä saa säätää 😂  Tehtiin vielä ulosmennessä viimeinen siirtymä ja uusi perusasento ja edelleenkin Just jaksoi tulla hyvällä ilmeellä. Olipa se hyvällä tuulella!

Ajan lopussa otettiin vielä paikkaistuminen. Jätin Justille namin etujalkojen eteen ja ennen kuin ehdin sanoa mitään, se rontti haukkasi namin suuhunsa! Minä vanha leijonankesyttäjä tietysti kaivoin namin sen kidasta 😂  Ja laitoin sen saman namin takaisin, että tämä oli tarkoitus jättää. Tämän episodin jälkeen itse paikkis meni hyvin, vain silmät katsoivat kieroon! En ottanut ihan minuuttia, kun niin pitkään aikaan ei olla tätä treenattu. Katsotaan, miten lähtee sujumaan mun ajattelema etupalkkatsydeemi.

FI RTVA Lyytikäinen

Sunnuntaina rallyn tuplakisat Tuusulassa KAT-tilassa. Sikäli erikoinen kisa, että vain mestariluokat ja 30 koiraa mahtui kumpaankin starttiin, joten päivälle tuli pituutta kuutisen tuntia. Viimeksi Liedosta tullessahan mietin, alkaako tuplakisat olla Lyytille liikaa, kun vaikuttaa tokassa startissa väsyneemmältä. Koska se on aina saanut paremmat pisteet tokasta, päätin kuitenkin vielä kokeilla tuplia lähikisoissa. Ja onneksi kokeiltiin.
Tuomarina oli Hannele Pirttimaa, joka oli hauskasti jakanut kaikki vaikeat tehtävät kahdelle radalle. Haasteita siis riitti.

Ekalla radalla Lyytillä oli vaihteleva vire ja aivastelut sotkivat kokonaisuutta. Puolenvaihto edestä meni puhtaasti, mutta sitten Lyyti aivasteli niin, ettei lähtenyt täyskäännökseen. Uusinnalla onnistui, joten -3 tästä. Sitten hyvässä vireessä liikkeestä istuminen mutta sitten mummolla lähti lapasesta ja tuli kutsun laukalla ja haukkuen. Samalla laukalla jatkettiin valkovuokkoon, josta tuli -1 tvä. Seuraavassa eteentulossa tuli säätöä ja ääntä, siitä myös -1 tvä. Sitten piti vähän rauhoitella mutta sen jälkeen taas ihan ok seuraamista. Ystäväni oikealla peruutus sujui kohtuullisesti, Lyyti kääntyi jonkin verran mun taakse ja törmäsi jalkaan: -1 kontr ja -3 tvä. Houkutuksessa lähti ihan laukalle. Ensin Lyyti meinasi hyökätä futiksen päälle, sitten seurasi upeasti, sitten vilkaisi kissanruokapurkkia, sitten taas liitoseuraamista ja mä yritin epätoivoisesti pitää sitä oikealla kiertoradalla. Selvittiin virheittä mutta seuraavassa käännöksessä Lyyti ei meinannut malttaa keskittyä perusasentoihin ja saatiin -1 tvä ja -1 vino. Ohjaajan kierto ja täyskäännös ok, 270-käännöksessä hain itse vähän suorituspaikkaa mutta Lyyti käytti takapäätä hienosti eikä saatu virheitä. Putken jälkeisellä askelkäännöksellä taas perusasentosäätöä: -1 tvä mutta mun mielestä ihan kiva ilme! Viimeisessä askeljäävän maahanmenossa Lyyti jäi aika pahasti yleisöön kiinni ja siinä hetken odottelin, josko ottaisi kontaktia mutta maaliin tultiin huonossa kontaktissa. Yhteispisteet kaikesta säädöstä huolimatta kuitenkin 87! Niistä vain yksi meni ääntelystä. Tuomarinkommentti: "Hienoa yhteistyötä, erittäin hienoa ohjaamista. Vähennys ääntelystä."

Ratojen välissä tuli yhtäkkiä mieleen, että hei mites se mun "varma ja rauhallinen" mielentila radalle. Olin aivan totaalisesti unohtanut sen 🙈 Siitä sitten vaan lähdin lietsomaan itseäni siihen ja luotin, ettei Lyyti tule olemaan liian väsynyt, saan sen varmasti kyllä mukaan, kun vaan "pelaan omaa peliä". Eka käännös ok, edessä peruutus ihan suora, mutta Lyyti pysähtyi kahdesti eli -3 tvä. Olisi pitänyt kutsua se takakautta sivulle, mutta seisoin liian lähellä kylttiä, joten tuli suoraan vasemman kautta. Sitten seurasi hetken huonosti mutta en mennyt laamailuun mukaan vaan ohjasin seuraavat käännökset tarkasti. Täyskäännöksen jälkeen lähti seuraamaan taas paremmin ja saatiin koko suora pidettyä tasaista tahtia yllä. Pyörähdykseen tein isohkon käsimerkin mutta ei saatu virheitä ja olin itse tarkkana tuplasaksalaisen ja tulppaanin ajoitusten kanssa eikä saatu eriaikaisuuksia. Merkin lähetyskyltillä seison varpaat vähän sinnetänne mutta siitäkään ei tullut virhettä. Lyyti katseli ensin vähän mihin sattuu mutta sitten fokusoi merkkiin hyvin ja meni laukalla! Tuli myös kutsun laukalla ja siitä sujuvasti ulkokaaren käännökseen. Pyörähdys ja sarjahyppy menivät iloisesti mutta sitten jouduin vähän kalastelemaan, että sain sen istu-seiso-maahan -kyltille. Nousi seisomaan jo vinoon ja meni maahan vielä vinompaan, joten vähän jännitti, paljonko tulis miinuksia. No saatiin -1 ov ja -1 vino. Viimeiset kolme tehtävää meni erinomaisessa vireessä ja hienolla seuraamisella ja maaliin tultiin superfiiliksellä. Lyytin syödessä loppupalkkaa yritin laskeskella, mitäköhän virhepisteitä olisin tullut ja epäilin, että saatiin varmaan taas 92-94 pistettä. Itkuhan siitä pääsi, kun tuloslistassa luki 95 RTVA 😍😍😍 Sijoituttiin kolmanneksi. Tuomarinkommentti oli lyhyt ja ytimekäs: "Aivan upeaa!"

Kuva: Tiina Pesonen

Nyt on sitten Lyytin kaikki tavoitteet saavutettu. Vanhenevan koiran kanssa tämä on tietysti erityisen liikuttavaa, sillä koskaan ei tiedä, vaikka se saisi esim. jatkuvan lääkityksen. Olen vannonut Lyytille todistajien läsnäollessa, ettei sen kisaura lopu valioitumiseen. Jatketaan siis kisailua rennoin fiiliksin ilman paineita max. kerran kuussa. Tuplakisat ovat selvästi hyvä juttu eikä niitä tarvitse välttää! Kesällä ei käydä ulkokisoissa ollenkaan eikä mihinkään kauemmas lähdetä ilman erityistä syytä. Erityinen syy voi olla vaikka rotumestaruudet (Rovaniemi) tai lahjakortit (Tampere) 😂 Olisi myös upeaa päästä toisen kerran osallistumaan SM-kisoihin, josko vaikka omat aivotkin toimisivat radalla.

On se aika huikeaa, että nyt sekä Lyyti että Just on valioita omassa lajissaan. Vielä marraskuussa ei meidän perheessä ollut koskaan ollut harrastusvaliota. Ja kun tuo rallyn valiopisteiden vaatimus on niin hemmetin kova, siinä ei juuri ole varaa pieniinkään mokiin. Yhdeksän kertaa tosiaan jäi valiopisteet yhden virheen päähän, joten vähän tuuriakin tarvittiin matkaan. Valioitumiskisa oli mestarin startti nro 29. eli ei ihan minimimäärällä kisoja tullut 😂