Korrien koulutuspäivä 28.5.

 Mökiltä tullessa jäätiin Justin kanssa kyydistä Asikkalassa, jossa ohjelmassa Riitan ja Pekan koulutuspäivä Lappalaiskoirille. Kummallekin valmentajalle oli aikaa 20 minuuttia ja lisäksi lopussa vielä yhteistreeniaikaa. Just ei ollut kovin hyvässä vireessä, tuntui suoraan päiväunilta herätetyltä. Täytyy kyllä sanoa, että itselläkin oli ihan pöllämystynyt olo, eli ihan ei ollut optimaalista tulla valkkupäivään suoraan mökiltä. Mutta en antanut tahmeuden haitata ja saatiinkin ainakin neljä hyvää ideaa!

Meillä oli eka vuoro Riitalle, ja tehtiin - yllätys yllätys - kiertohässäkkää ja tunnaria. Kerroin Riitalle, että kierto onnistuu hyvin aina, kun käyn ensin kävelemässä itse malliksi tai jos heitän namin sinne hyppyjen ohi, ja että nyt haluaisin edetä seuraavaan vaiheeseen. Riitta sanoi, että voitaisiin ottaa viive kävelyn ja lähetyksen välissä, eli esim. pieni seuraamispätkä. Tehtiin nyt sitten niin, että kävelin kierroksen, tehtiin vähän seuraamista ja sitten uudestaan aloituspaikalle ja lähetys. No, Justilla oli tällä kertaa uusi ajatus kierrosta: se kävi tekemässä oikeanpuoleisen esteen takaakiertona! Tätä ei ollakaan kovin usein nähty, mutta agilitytaustan perusteella sinänsä ihan looginen ajatus. Tässä oli ihan paras, kun pysäytin Justin linjalle ja yritin lähettää kiertoon ja se meni taas hypylle ja taas pysäytin, niin seuraavasta lähetyksestä se käveli ruutuun erittäin mielenosoituksellisesti 😂

Tässä vaiheessa Riitta hieroi leukaansa ja varovaisesti ehdotti, että onkohan kyse kuitenkin motivaation puutteesta kiertoa kohtaan. Myönsin, että parantamisen varaa on. Laitettiin sitten namipallo kierron jälkeen linjalle ja Riitta seisoi palkkavahtina. Tätähän ollaan tehty niin, että pallo on apparilla / koutsilla eli Justilla ei ole mahista oikaista palkalle. No, nyt se ekalla yrityksellä oikaisi, ei saanut palkkaa, yritti jotain muuta, ei saanut vieläkään eikä vieläkään eikä vieläkään, kunnes otin apuaskeleen kohti kiertoa ja sit sai mennä palkalle. Seuraavalla yrityksellä lähti heti kiertoon eikä yhtään häiriintynyt, vaikka verkkoaidan takana meni juuri toinen koira! Tätä ajatusta kehittelin vielä sen verran, että seuraavaksi kokeilen laittaa palkan kannelliseen rasiaan, joka sitten riennetään avaamaan oikeasta suorituksesta. Tämä on kuitenkin huomattavasti pienempi apu kuin linjalla seisova ihminen! Eikä sillä pitäisi tulla vääriä vahvistuksia. Ja aina kun koira lähtee väärään suuntaan, se pysäytetään ja lähetetään siitä paikasta uudelleen. Tätä ollaan kyllä noudatettukin ilman sen suurempaa edistystä...

Sitten siirryttiin tunnariin. Näytin ensin Riitalle videon maanantailta ja hehkutin, että kun tein ohjeiden mukaan, niin näin hienosti on lähtenyt sujumaan. Tehtiin sitten ensin siinä maneesissa yksi, jossa Just teki ihan superhienosti töitä mutta toi sitten kuitenkin viereisen 🙈 Tän jälkeen meni vähän epävarmaksi ja seuraavalla yrityksellä toi vain jonkin. Siirryttiin sitten pihalle ja tehtiin nurmelle ensin niin, että itse vein kapulan. Just lähti "jo muinaiset roomalaiset" -tyyliin ja etsi varmaan jotain 50 sekuntia, kauempaakin mutta toi hienosti oman. Sitten Riitta vei ja nyt oli jo tosi muinaiset roomalaiset, kun Justilla kesti yli minuutti, se surffaili monen metrin säteellä. Tässä vaiheessa taas Riitta hieroi leukaansa ja sitten sanoi ääneen sen, mikä mullakin on alitajunnassa kolkutellut mutta en ole uskaltanut sanoa ääneen: Pitäiskö Justin olla korkeammassa vireessä?!

Otettiin sitten namipallo esille ja vielä yksi toisto, jolla Just löysi oman 3-4 kertaa lyhyemmässä ajassa kuin aiemmilla toistoilla. Olen selvästi liikaa pelännyt vireen nousua tunnarissa ja ajattellut, että tämä liike pitää tehdä tosi rauhallisessa mielentilassa. Ojasta allikkoon - oon sitten sortunut rauhoittamaan Justia liikaakiin ja sen mielestä on vähän tylsää, jolloin ei ole kiire mihinkään. Ollaan nyt jo ehditty pari toistoa kokeilla lähipöpelikössä aavistuksen korkeammassa vireessä ja nopeus on kasvanut. Enkä nyt nopeudella tarkoita mitään "sinkoa kapuloille - löydä oma sekunnissa - sinkoa takaisin" vaan sitä, että Just menee laukalla, etsii määrätietoisesti ilman turhia surffailuja ja palauttaa myös laukalla heti oikean löydettyään. Ollaan nyt ehditty kahdesti kokeilla tätä lähipöpelikössä ja heti näkyi eri positiiviseen suuntaan! On tää tunnari kyllä melkoinen projekti kaikkine tasapainoiluineen.

Sitten reilun tunnin tauko ennen Pekan treenejä. Pekan kanssa olin suunnitellut pureutuvani kaukojen haasteeseen koekehässä. Edellinen koirakko lopettikin hieman etuajassa, niin mun ajoitus ei ollut ihan täydellinen, mutta selostin Pekalle ongelmaa siinä samalla kun keräilin palkkoja taskuun. Ja heti tuli ehdotus, jota en ollut kokeillut! Pekka nimittäin kysyi, olenko tehnyt sellaisia ohjelmia, että pari liikettä alle + kaukot ja vauhdikas palkkaus, sitten toiset pari liikettä + kaukot ja vauhdikas palkkaus jne, niin että kaukoista tulisi tosi arvokas liike. Vastaus oli tietysti "en"... Joten kokeiltiin tätä.

Onneksi Pekka sanoi, että älä välitä, miten muut liikkeet menee: ne nimittäin meni tosi huonosti 😂 Ihan puolivillainen seuraaminen, luoksarissa hämmennystä lopussa, kierto oli sitä ja tätä jne. No, yritin kestää. Itse kaukoissa Just kuitenkin nousi hienosti istumaan heti ekalla yrityksellä mutta sitten ei lähtenyt peruuttamaan, vaikka yleensä innostuu siitä suorastaan kuumumiseen asti. En kuitenkaan luovuttanut vaan menin lähemmäs ja pyysin uudestaan, kunnes lähti peruuttamaan ja siitä palkkaus. Toisessa setissä otettiin istu-maahan-istu ja siitä palkkaus. 

Sitten katsottiin vielä loppuperusasentoa. Pekka suositteli käyttämään siinä apuna käsikosketusta, että saa koiran varmasti nousemaan ylös asti. Pekka onnistui myös hämmentämään mua ihan viimeisen päälle käyttämällä vihjesanaa "koske", niin unohdin ihan totaalisesti meidän vihjesanan ("käsi") 😂 No tulihan se sieltä, ja Just vastasi ihan ok. Kaukotreeni onnistui siis tosi kivasti, joskin jälkikäteen tuli mieleen, että voi hemmetti, munhan piti pyytää ihmishäiriötä siihen... Se sitten unohtui ihan kokonaan.

Aikaa oli vielä, joten valitin Pekalle siitä, että Just on huonolla ilmeellä ja vinkuu, kun kävelen sitä kohti, esim. kaukojen ja ruudun lopussa. Pekalla oli tähänkin välitön helmivinkki: jätin namipallon maahan ja lähdin kävelemään koiraa kohti ja kesken kohtikävelyn vapautin palkalle. Tää toimi superhyvin! Just oli koko ajan korvat ylhäällä eikä yhtään rauhoitellut kattellen muualle. Tässä oli myös hauska, kun tosiaan muut liikkeet oli menneet niin hienosti ja olin harmitellut, että kun Justilla on niin hieno ruutu, niin ärsyttää menettää pisteitä vinkumisesta lopussa, niin sitten ruutuun lähetys meni ihan oikeasti täydellisesti! Ja Pekkakin sanoi, että onpa sillä tosiaan hieno ruutu! Että jotain sentään onnistui. Tähän lisättiin vielä vaikeustasoa niin, että otettiin loppuperusasentoon asti ennen kuin vapautin palkalle. Ekalla kerralla stiplu - Just ei noussut sivulle ekasta käskystä, kun jäi kiinni palkkaan. Ei muuta kuin sakkokierros ja uudestaan - nyt nousi ja heti vapautus. Tää on varmaan ihan tosi hyvä metodi meille. Pekka sanoi myös, että vaikeuttaa myös kävelemällä itse kohti uhkaavan näköisenä, mistä koira oppii, ettei tarvii välittää, jos ohjaaja näyttää vähän kummalta, oma tehtävä on olla skarppina ja siitä saa palkkaa.

Yhteistreeniajalla tehtiin paikkikset. Just teki yhden istumisen, jossa palkkailin, koska muutenkin oli trafiikkia (palkkailua). Lisäksi evl-koiran kanssa tehtiin niin, että palkkasin Justia, kun se ei reagoinut vieruskaverin käskyihin. Paikkamakuussa Pekan kävellessä takaa Just käytti kerran korvat takana eli ihan varma se ei ole, että takaa kävely on ok. Tätäkin pitää muistaa vahvistaa. Paikkisten lisäksi palkkailin Justia siitä, että se piti kontaktia sivulla ja seuratessa, vaikka ympärillä oli 6 vierasta koiraa. Hyvä setti kaiken kaikkiaan!

Muuta kuin tokoa

 Loma alkoi ja kruisailtiin saman tien mökille. Piti olla bisneksiä Jyväskylässä, joten ostin pari tuurauspaikkaa Motivaatiolle. No, bisnekset ei onnistuneet ja kaupassakin ärsytti, mutta hauskaa, että vaikka kuinka menis kaupassa hermot, niin heti päivä kirkastuu, kun pääsee Justin kanssa treenaamaan 😍

Ensin Emmi Saleniuksen nosetreenit. Sattumalta (?!) teemana oli 2-luokka, ja kaikkia etsintämuotoja tehtiin. Ajoneuvoilla juteltiin etsintäsuunnitelman teosta ja Emmi vahvisti mun omia ajatuksia, eli koiran ilmavainuunkin pitää luottaa. Mutta kyllä on hemmetin vaikea jakaa aikaa, kun aina jää hilloamaan johonkin! Lähtö oli kuvanottopäädystä. Nytkin Just valitsi hienosti heti auton, jossa oli kätkö! Se oli tuo vasemmalla oleva Opel. Kipitti vähän liian nopeasti oikean kyljen ja sit hillosi auton etuosaa. En taas tajunnut, mistä ihmeestä tähän olisi voinut tulla hajusiirtymää, koska tuuli selän takaa! Sit käytiin tarkasti auton vasen kylki ja tsekattiin vielä perä, ei löytöjä. Sitten oikeanpuoleiselle Toyotalle, josta eturekkarista löytö, joskin ilmaisu aavistuksen kyseenalainen, joten odotin, että sain nätimmän. Sit siirryttiin takana olevalle Caddylle, josta reaktio vasemmasta sivusaumasta. Tässä vaiheessa tuli 30 sekunnin varoitus ja sanoin, että reaktioita on tullut tästä ja Opelin keulasta. Palattiin sinne ja kätkö oli oikean etulokarin takana sivusaumassa! Pari sekuntia meni aika yli, mutta kokeessa olisin ehkä lotonnut löytö-ilmoituksen jo kohdennuksesta. Mutta voi hemmetti näitä ajoneuvon hajusiirtymiä! Nyt Emmi selitti, että saumasta haju leviää auton sisään ja sitten voi tulla ulos käytännössä mistä vaan tuuletusaukosta 🙈 Ihan mahdotonta tuollaistakin päätellä. Ja mä kun olin ajatellut, että Opelia hillottiin ihan urakalla, mutta eipä oltu sitten hillottu oikeaa saumaa. Voi hyvänen aika.

Sitten ulkoalue. Just meni suoraan lähdöstä tuohon etualalla olevalle lavalle, tarkenteli hetken mutta sitten tuhahti ja jatkoi matkaa. Käytiin alue ympäri ja tuolista ilmaisi superhienosti kätkön oikein työntyen tuolin alle tarkentaakseen viimeisen päälle huolellisesti. Sitten jatkettiin ja taas reagoi etualan lavaan mutta ei ilmaissut. Tässä vaiheessa Emmi käski meidät nurkan taakse ja totesi, että siirrännäinen oli pudonnut! Itse olin jo huolestunut, että oliko Just jättänyt kätkön mutta ei se ollut sen vika! Hauskasti tuli mieleen jonkun koulutettavani murjaisu: "Jos Just ei ilmaise, niin kätkössä on jotain vikaa." 😂 No, Emmi laittoi siirrännäisen paikoilleen, tultiin uudestaan ja nyt Just ilmaisi heti, tosin ilmaisu oli aika omalaatuinen, koska se sai vain etupään maahan lavan päällä 😂

Toisella kierroksella tehtiin ensin laatikot yläkerran huoneessa. Annoin Justin etsiä vapaana harjoituksen vuoksi. Täytyy kyllä sanoa, että se käy aika hyvin kaikki laatikot läpi ohjaamattakin! Eka kätkö löytyi keskeltä pahvilaatikosta melko pian. Sitten tuntui, että oltiin jo käyty ihan kaikki läpi, kunnes nurkasta löytyi vielä yksi kassi. Tää oli hauska tilanne, koska kun näin kassin, niin tiesin, että kätkö on siinä ennen kuin koira ilmaisi. Oliko mun tieto sitten peräisin koiran reaktiosta vai oletuksesta, sitä en osaa sanoa 😂 Tähän nurkkalaukulle vähän ruma ilmaisu, kunnon raapaisu, mihin en edes älynnyt odottaa parempaa. Ens kerralla tarkempana tässä.

Sisäetsintä oli aivan huikea. Siinä oli kaksi tilaa, ja Just oli jo lähdössä ihan hippulat vinkuen syöksymässä alueelle. Se vielä lipesi mun sormista vähän eri hetkellä kuin mitä olin ajatellut päästää, mutta se suorastaan rynnisti 1,5 metriä ovelta olevalle pikkulaatikostolle, kiersi sen, tarkensi ja ilmaisi!!! Tästä palkkasin ruhtinaallisesti, vaikka muut alueet olin vetänyt ilman välipalkkoja. Sitten jatkettiin ja Just kävi tarkistamassa toisen huoneen. Hyvin ylimalkaisen kierroksen jälkeen palasi ekaan huoneeseen, jonka takaseinästä reaktio ylöspäin. Olin Emmiltä kysynyt ennen etsintää, onko yli 120 korkeita, joihin ei pääse kiipeämällä ja hän oli sanonut, että ei ole. Just reagoi ihanan selkeästi ylöspäin nokkaansa nostellen, että ehdotin sille viereiselle tuolille hyppäämistä. Se hetken päästä hyppäsikin, mutta sitten näytti vähän hämmentyneeltä, kun oli kääntyneenä muhun päin. Ensin katsoin, että hyppääkö se heti alas, mutta se haistoikin tuolin reunan, kunnes sai käännyttyä ympäri ja lähti haistelemaan seinälle, josta paikansikin kätkön seinän reiästä ehkä n. 130 cm korkeudesta ja ilmaisi istuen tuolille. 😍 Ai vitsit mikä herkku tää etsintä! Ensinnäkin napattiin lähikätkö, sain palkattua siitä ja sitten vielä Just pääsi etsimään muun alueen läpi ja sain luettua siitä toisen kätkön olevan korkealla! Tästä vielä treenilistalle tuolilta etsiminen - tätä vois tehdä seuraavissa hallitreeneissä.

Nosesta kipitettiin portaat alas ison hallin puolelle, jossa Oona Tuormaa-Soikkelin rallytreenit. Olin ensin vähän "uusi tyttö luokalla" -fiiliksellä, mutta ryhmäläiset olivat ihan supermukavia ja ottivat heti porukkaan. Ehdin tutustua rataan pikaisesti ja sitten käydä Justin kanssa kävelemässä, kun otin viimeisen vuoron. Tehtiin kukin kaksi kierrosta, joista ekalla rata läpi ja tokalla tekniikkaa. Ihan makeeta tehdä rataa melkein 2 kk tauon jälkeen! Kehääntulo meni taas hienosti, vaikka tilaa oli tosi vähän! Aika kivaa, että tuolla hallilla ei yhtään jännitä ahdaskaan sisääntulo. Kylttivälit oli aika lyhyitä, mikä oli treenin kannalta hyvä. Eka kyltti oli hitaasti, ja palkkasin jo siitä, kun Just seurasi hyvällä fiiliksellä. Sitten ihan perusmenoa, kunnes eteentulossa pientä sählinkiä ja siitä tuli vinkua, samoin kuin seuraavasta ohjaajan ympäri vastapäivään. Takapäädyssä oli lyhyillä kylttiväleillä monta paikallakäännöstä peräkkäin ja niistä palkkasin jokaisen, jolla Just oli hyvällä ilmeellä. Loppurata meni oikein sujuvasti, paitsi että luulin eksyneeni houkutuksessa, vaikka loppujen lopuksi olin tehnytkin sen oikein 😂

Ensin tuntui, ettei Oona sano oikein mitään, mutta sitten pling! Saatiin aivan timanttinen huomio. Oona kehui ensin, että selkeästi meillä on oma tyyli ja se sopii Justille, ja esim. noissa paikallakäännöksissä saan hyvin tuettua koiraa. Hän oli myös samaa mieltä mun kanssa palkan paikoista, ja että parhaiten tuottaa, kun koiraa palkkaa sen ollessa spontaanisti hyvä. Sitten hän kiinnitti huomiota siihen, että vinkumiset tuli nimenomaan eteentulossa ja ympärikierrossa. No tämähän on ollut tiedossa jo pitkään. Tauon jälkeen toiseen settiin tullessa muistin jo, että meillähän on ennakoivat vihjeet ja kun näytin eteentulon ennakoituna, koira oli täysin itsevarma ja hiljainen. No niin. Sitten näytin ympäri kiertämisen vihjeen ja Oona sanoi, että Just sotkee sen eteentuloon! Ei hemmetti, tästäkö se on ollut kiinni! Mähän tajusin joskus viimeisissä treeneissä ennen taukoa, että Just sotkee kiertämisen ja puolenvaihdon edestä, ja vaihdoin jälkimmäiseen käsimerkin, minkä jälkeen - yllätys yllätys - Just ei oo enää sotkenut niitä. Nyt sitten menee ympäri kiertämisen käsimerkki vaihtoon, kun kerran sillä on noin iso merkitys. On jännä, miten sitä aattelee, että olisi helpompaa, kun on vähemmän eri käskyjä ja käsimerkkejä, mutta loppupeleissä asia voikin olla päinvastoin ja se on koiralle epäselvää ja sekavaa.

Kysehän ei ole siitä, että tässä pelättäisiin vinkumisen aiheuttamia pistemenetyksiä. Oonakin sanoi, että Justin korvat kävi takana siinä kohtaa eli selkeästi siinä on pieni epämukavuus. Toki Just on fyysisestikin kömpelömpi tuohon suuntaan mutta se vaan vahvistaa sitä, että ainakin sen pitäisi olla satavarma tehtävästä. Mä haluan, että sillä on ihan jokaisessa tehtävässä varma olo, sellainen "jes tää juttu, tän mä osaan". Tätä painotin Oonallekin, että ei oo väliä, tuleeko hyvät pisteet, jos koiran fiilis on satasen arvoinen. Tähän Oona totesi: "Justin osaaminen on kyllä niin korkealla tasolla, että jos nää viimeiset silaukset saa vahvistettua, niin alkaa satasia tippua."

 Kuten Oonakin sanoi, jos radalla on vaikka vain 1-2 epävarmaa tehtävää, niin ne heijastuu kokonaisuuteen tai ainakin seuraavaan kylttiin, ja vire ja fiilis ovat epätasaiset. Oona painotti, että tosi herkille koirille pitää olla erityisen selkeä ja niiden pitää osata vähän paremmin kuin "huithapelikoirien". Kun loppupeleissä nää tällaiset kympin tytöt vain haluaa tehdä varmasti oikein! Oli ihana, kun Oona kysyi jossain sivulausessa, minkä ikäinen Just on. Kun vastasin, että täyttää kohta 10, Oonalta tuli ihan sydämestä: "Joo, no on sillä sitten vielä ainakin pari vuotta aikaa!" 

Hyvä treeni ja huono treeni

 9.5. alkoi mun vetämä nosekurssi. Oltiin nyt ensimmäisellä kerralla mun työpaikalla, ja Just sai tehdä nollakoirana mun tekemät kätköt. Teemana oli oikealle vai vasemmalle eli tavoitteena oli, että koira ottaisi lähdöstä hajun ja päättäisi, kumpaan suuntaan lähdetään. Just onnistui tässä aika hyvin! Sisällä oli 4 pikkuhuonetta, joista kolmessa oli mahdollisuus ottaa heti lähdöstä haju ja saatiin Justin kanssa nopeat löydöt. Yksi oli vaikeammin tarkennettava tuolikätkö, ja tässä Just teki tarkkaa työtä. Yksi kätkö oli korkeampi ja sitä Just ei saanut ollenkaan. Kävin laittamassa vielä uuden siirrännäisen, mutta sitäkään Just ei saanut tarkennettua, joten vaihdoin kätköpaikan koulutettavia varten. Laatikoilla Just otti superisti mun tekemän lähikätkön, ja myöhemmin illalla teki täysin itsenäisen etsinnän Janinan laittamalle kätkölle. Kaikki sisä- ja laatikkoalueet tehtiin ilman hihnaa. Ulkona ja ajoneuvoilla oli perushyvät etsinnät. 

18.5. mentiin Miiran valkkuun tuurauspaikalle. Treenit olikin sopivasti Viikissä. Priorisoin alueista 3-luokan ajoneuvoetsinnän. Meni aika huonosti 😂 Tai siis viidessä minuutissa oltiin löydetty vain yksi kätkö ja tiesin, ettei olla valmiita. Ois pitänyt varmaan kolmen minuutin kohdalla ottaa aikalisä ja miettiä, mikä tässä nyt menee niin pahasti pieleen. Miira kysyi, ohjaanko aina niin vähän. Hän huomioi, että Just etsii välillä liian ylhäältä ja sen takia saattaa missata jonkin matalan kätkön. Lisäksi meillä oli jäänyt kahdesta ajoneuvosta osa etsimättä. Miiran selittäessä tuijotin aluetta ja sitten leikkasi! Peräkärryn yksi kylki ja yhden pakun takaosa etsimättä. Miiraa hymyilytti, että Just niin, menkääs tsekkaamaan ne. Nyt kokeiltiin niin, että lähdin itse peruuttaen ja huolehdin, että Just etsi tarpeeksi matalalta. Just löysi kyllä, kun oltiin oikeilla huudeilla. Meidän koko ohjattu treeniaika meni tähän, joten otettiin toinen alue itsenäisesti, mutta se ei mennyt kovin hyvin - Just olisi tarvinnut pidemmän tauon. Ajoneuvoetsinnän ohjaus menee nyt isosti mietintämyssyyn - täytyy testailla eri vaihtoehtoja. Ykkösluokassa pärjättiin vallan mainiosti tällä tyylillä, mutta kolmosia ajatellen en kyllä pysy enää kärryillä, mitä on etsimättä esim. viidestä ajoneuvosta.

Perjantaina 19.5. Mervin treenit. Meillä oli 3 ulkoaluetta, joista kahdella saavuttamattomia kätköjä ja yhdellä korkea. Just selvitti ekan alueen ihan oppikirjasta; kokeili päästä kätkölle joka suunnasta, kunnes lukitsi vastauksen. Tosi helppo oli lukea! Tokalla alueella (kuvassa) kävi ensin haistelemassa koko höskän, myös vastakkaisen päädyn, mutta kätkön kohdalla ilmaisi ihan hyvin. Saatiin vielä treeni kysymykseen "tarkentaisitko". Viimeisellä alueella kätkö oli n. 110 cm korkeudessa. Tässä Just toimi ihan superisti: lähti melkein heti nostelemaan nenäänsä, mistä oli helppo tulkita, että kätkö on ylhäällä. Muutaman metrin sisällä etsi hajua maan tasolta, kunnes hyppäsi seinää vasten, tarkensi ja ilmaisi. Ensi kerralle laitettiin toivomus korkeista kätköistä, ja kerroin Merville ajatuksesta, että Justilla olisi korkeille saavuttamattomille vähän erilainen ilmaisu.

Näiden kahden peräkkäisen valkkupäivän jälkeen oli tosi ristiriitaiset fiilikset. Torstain jälkeen oli sellainen olo, että voi hyvänen aika, miten huonosti meni ja kaikki treeniaikakin käytettiin vain yhteen etsintään ja onko meidän ajoneuvoetsintä nyt sitten ihan surkeaa. Perjantain treeneistä taas tulin kotiin ihan silmät loistaen. Tästä sitten lähti syvällinen pohdinta siitä, millainen on hyvä treeni ja mikä on huono treeni etenkin näin koiraharrastus- ja noseworkkontekstissa. Jos Just on erinomaisessa vireessä ja löytää kaikki kätköt täydellisesti, niin onko ne hyvät treenit, vaikka sieltä ei saataisi mitään maailmaa mullistavia ajatuksia? Jos taas kätköt ei meinaa löytyä millään ja joudutaan syväanalyysiin, niin onko ne huonot treenit? Vai onko asia tismalleen päinvastoin eli vaikeista treeneistä pitäisi olla tyytyväinen, koska haasteet tuli siellä esiin eikä kisoissa? On se vaan niin, että vaikka kuinka yritän opetella ajattelemaan, että virheet on informaatiota, niin silti huomaan turhautuvani tosi helposti, jos "omalla tyylillä" ei tuu odotettua tulosta. On myös vähän hämmentävää, että Just on ainakin tähän mennessä ollut Mervin treeneissä ihan stara. Sen sijaan Miiran treeneissä on aina ollut tosi vaikeeta, vaikka sitten taas Miiran kätköt kokeissa on meillä menneet aina tosi hyvin. Ehkä mun pitäisi noissa valmennuksissa pyytää, että tehtäisiin vähemmän kokeenomaista ja enemmän tekniikkatreeniä, niin löydöt eivät olisi alitajuisena tavoitteena vaan oppiminen ja taitojen parantaminen. Tätä vois varmaan verrata agilityn ja rallytokon ratatreeniin, joka on myös tärkeää mutta se ei saisi olla ainoa treenimuoto.

Maanantaina 22.5. kauden eka nosekimppa. Joku sai tehdä sokkona Katrin tekemiä alueita. Se teki upeaa työtä! Helpot kätköt meni tosi varmasti. Yhdellä kolmesta aitakätköstä tuli vähän haastetta, kun Jocke-aussie käveli ohi, mutta siihenkin kun vaan rauhassa jäätiin, niin hetken päästä Joku malttoi tarkentaa loppuun. Jokun paras oli kuitenkin kuvassa näkyvä kontin lähikätkö. Jokua jännitti mennä konttiin ja se haisteli varovasti ovelta samalla, kun mä kurkistelin konttiin katsoen, mitä alueeseen kuuluu. Sitten Joku ilmaisikin! Kyllä meitä Katrin kanssa nauratti! Kerrankin jännittämisestä ja varovaisuudesta uusia paikkoja kohtaan oli hyötyä!

Justin kanssa tutkittiin ajoneuvoetsintää. Enpä pystynyt ohjaamaan edeltä, kun Just kiilasi mun eteen heti 🙈 Katrin autolla lokarikätkö löytyi hyvin. Stellan autolla Just kiersi kerran ympäri, ennen kuin sai tarkennettua renkaan merkistä. Saaran autolla taas tuli ihan täydellinen suoritus, jossa Just meni auton taakse ilmavainulla. Nyt mulla on vähän ristiriitaiset fiilikset tän ajoneuvoetsintäasian suhteen. Just kuitenkin aika usein onnistuu seuraamaan ilmavainua, enkä haluaisi sitä estää siinä - sehän paremmin tietää, mistä haju tulee. Jos ohjaan sitä jääräpäisesti johonkin, niin pahimmassa tapauksessa vedän sen pois hajulta, kuten Askolan kokeessa kävi. Joten tän perusteella en nyt kyllä radikaalisti lähde muuttamaan ohjausta vielä 2-luokassa. Täytyy vaan olla tarkempi siitä, mitä tasoa koira haistelee eikä vaan mennä narun päässä aivosumussa. Ja sitten pitää alkaa ottaa noita kolmosluokan tyylisiä ajoneuvoetsintöjä, ja niillä sitten harjoitella jokaisen ajoneuvon läpikäymistä kerralla.

Muut alueet Justilla meni ihan perushyvin. Aitakätköt tein ilman välipalkkaa, kävelin vain sellaisen kehukierroksen löytöjen välillä. Tää toimii ihan hyvin väljillä alueilla, joilla on hyvä pohja. Kolmas kätkö oli sateesta liuennut ja se oli vaikea tarkentaa, mutta löytyi lopulta.

Laatikot ei menneet kovin hyvin; tehtiin ne ekana ja Just kävi aika kuumana, kun Joku oli saanut tehdä ensin. Pahvilaatikosta ei tullut haju kunnolla ulos, ja sitä raotin enemmän muille koirakoille. Etualalla olevasta kangaskassista sai hajun vasta kohdalla. Tuleekohan siitä 1 vp vai enemmän, jos koira tekee maahanmenoilmaisun kassin päälle? 😂

Nosekoe 13.5.

 13.5. kokeiltiin taas onneamme KEK2-kokeessa Anjalassa. Tuomarina oli Tapio Vuorenmaa ja harjoittelijana Lasse Myllylä. Olikin kesän siihen asti kuumin päivä, 23,6 astetta virallisen mittauksen mukaan. Onneksi sisätila oli tosi viileä, mutta ulkona ja ajoneuvoilla oli kyllä aika lämmin keli. Meille osui taas loppupään vuoro, 18., joten taas jouduttiin odottelemaan. Onneksi koepaikan läheisyydessä oli ihan mahtavat lenkkimaastot, joita oltaisiin hyödynnetty enemmänkin, jos olisi ollut viileämpi sää. Vähän epäilytti kyllä, kuinka paljon hajuista olisi enää jäljellä meidän vuoron koittaessa. Tää oli hyvä oppi siihen, että koskaan ei saa luovuttaa ennen suoritusta. Jos kuumalla kelillä koira ei löydä, niin ei voi mitään, mutta yrittäminen kannattaa aina.

Ensimmäisenä oli ulkoetsintä. 2 kätköä, aikaa 3 minuuttia. Niin täydellinen lähtö 😍  Alue oikein kutsui aloittamaan etsintä kauempaa, kun vain oikea seinusta kuului mukaan. Lähetin siis Justin etsimään jo ennen lähtölinjaa ja se lähti rauhallisesti ja tarkasti. Heti ensimmäinen reaktio tuli lähtölinjan kohdalla olevaan ikkunalautaan, sitten oveen ja toiseen ikkunalautaan, kunnes n. 20 sekunnin kohdalla Just alkoi hinkata ovisaumaa ylös-alas. Haju oli varmaan noussut ylös ja/tai sitten Justilla oli vahvat oletusarvot korkeasta kätköstä, kun se nousi pitkälle ylös ennen kuin lukitsi vastauksen n. 70 cm korkeuteen ajassa 0:33. Sosiaalinen palkka ei tällä kertaa aiheuttanut juuri yhtään ilahtumista.

Sitten jatkettiin ja Just tarkisti talon nurkan, mutta puutarhakalusteet ohitti tosi nopeasti. Painoin tämän mieleen, mutta menin perässä, kun Just veti tosi itsevarmasti kohti toista ovipäätyä. Siellä sitten hillottiin minuutin verran, mutta kun mun mielestä Just oli tarkistanut jo kaikki paikat, ohjasin sen takaisin päin ikkunalautojen kautta puutarhakalusteille, joiden tuolista saatiinkin toinen löytö ajassa 2:19. Olisin voinut ostaa jo Justin ensimmäisen ilmaisun, mutta jotenkin se mun mielestä näytti puolivillaiselta, joten odotin ja se tekikin uuden kohdennuksen, mistä ilmoitin löydön. Oon ihan älyttömän tyytyväinen tähän etsintään kokonaisuudessaan: loistava lähtö, ekalla kätköllä tarkennus viimeisen päälle, multa hyvä alueenluku ja oikea päätös jättää hilloaminen ja mennä eteenpäin. Yhteistyö oli kohillaan tällä alueella! Tästä vielä muistiin tärkeä tuomaripalaute ovella hilloamisesta. Hajut painuvat nurkkiin, mutta jos reaktioilla ei ole mitään suuntaa, niin todennäköisesti kyse on siirtymähajusta eli silloin jossain kohtaa vaan rohkeasti päätös jatkaa matkaa. Sain kehuja siitä, että ohjatessanikin annan koiralle tilaa enkä painosta sitä valeilmaisuun, mitä onneksi harvoin enää käy. Palkintojenjaossa tuomari vielä mainitsi, että parhaiten ekan löydön saivat ne, jotka tajusivat lähettää koiran etsimään jo ennen lähtöä 😎 Ainoa miinus tuo sosiaalisen palkan toimimattomuus.

Toisena ajoneuvoetsintä, jossa 1 kätkö, 3 henkilöautoa, aikaa 3 min. Ekana katsoin, minkä merkkisiä autoja ja onko lokareita 😂 Tuomari sanoi palkintojenjaossa, että taisi olla luokkatietoisia koiria, kun kaikki hinkkasi eniten Mersua, sitten Fordia ja vähiten Toyotaa, jossa kätkö oli. Just lähti lähdöstä hienosti oikeaan suuntaan mutta harhautui Toyotan keulalta talon seinälle. Noissa tilanteissa mun pitäisi muistaa aina ohjata se heti takaisin siitä, mistä kohtaa harhautui - tuossakin todennäköisesti oli ilmavirtaa / hajusiirtymää. Vähän sillee harmittaa, että eksyttiin tuossa kohtaa, kun nopea löytö oli tarjolla. Painoin kuitenkin mieleen, että Toyotan keula jäi tutkimatta. Sitten jatkettiin, Fordin Just haisteli hyvin, Mersulla alkoi läähätys aiheuttaa katkoja nuuskutukseen. Mersun vasemmalta kyljeltä tuli selkeitä reaktioita mutta ei ilmaisuja - siinä oli ollut muiden koirien hajuja. Parin minuutin jälkeen palattiin Toyotan keulalle toisesta suunnasta ja nyt tuli heti löytö ajassa 2:16. Tästä muistiin, että jos koira harhautuu pois autolta, niin ohjaan sen takaisin samaan paikkaan.

Laatikkoetsinnän oikea puoli

Iltapäivä oli pitkällä, kun päästiin sisäalueille, joilla tosiaan oli mukavan viileää, ja koiran intensiivisyyskin sitä myötä ihan toista luokkaa. Kummankin sisäalueista sai tehdä koira vapaana, joten päätin ottaa riskin, vaikka oltiin treenattu vapaana etsimistä vain pari kertaa. Kannatti! Laatikkoetsinnässä 2 kätköä, aikaa 2,5 minuuttia, etsittäviä kohteita n. 30. Huone oli pienehkö, sen oikealla puolella oli 15 pahvilaatikkoa ja vasemmalla puolella suunnilleen saman verran laukkuja ja kasseja. Just aloitti kuvan oikeaa reunaa mutta ei reagoinut kätkölaatikkoon ohittaessaan sen oikealta puolelta yläreunasta. Kierroksen jälkeen tuli reunariville vasemmalta ja sieltä kautta sai hajun. Ilmeisesti laatikko oli teipattu aika tiukkaan, kun Just taas työnsi laatikkoa tarkentaessaan. Tapio V. ei kuitenkaan tunnu olevan kovin tiukka tässä asiassa, joten ei saatu virheitä. 

Tälläkään alueella ei paljon päästy iloitsemaan sosiaalisesti, kun lattia oli liukas. Jatkettiin ja Just ei nytkään reagoinut mitenkään kätköreppuun ekalla kerralla ohi mennessään. Sen sijaan haisteli kuvan etureunan matkalaukkua supertarkasti joka puolelta mutta ei ilmaissut. Seuraavan kerran seinustaa mennessään nosti kätkörepun kohdalla nenän ja vaihtoi sisäetsintään. Olin juuri edellisellä viikolla selittänyt Stellalle, että jos koira vaihtaa laatikoilta sisäetsintään, se ei välttämättä tee sitä, koska sisäetsintä olisi mielekkäämpää, vaan kyse voi olla hajusiirtymästä. Enpä sitten itse tajunnut ohjata Justia lähimpänä hyllyä oleville kohteille 🙈 Lopulta Just selvitti tehtävän ihan itse eikä musta ollut mitään hyötyä. Aikaa meillä meni 01:43.

Sisäetsinnässä päästiin "asiaan" eli tällä kertaa tiloja oli 2, joiden välillä n. metrin siirtymäosuus käytävällä. Kätköjä oli 2 ja aikaa 3 minuuttia. Tehtiin tämäkin koira vapaana, koska luotin Justin hallintaan siirtymäosuudella. Annoin Justin valita suunnan ja se meni ekana vasemmanpuolimmaiseen huoneeseen. Siellä pieni reaktio oikeaan kaapistoon, mutta selkeä reaktio päätyseinään. Siellä sitten hillottiin oikein urakalla, ja mietin jo, voisiko siellä olla korkea kätkö. Sitten Just tuhahti, kääntyi ja jatkoi huoneen ovea kohti vasenta lipastoa pitkin. Sieltä sitten välitön reaktio ja alkoi sahata pöytälaatikkoa eestaas, kunnes ilmaisi. Tämä oli siis syvä kätkö, ja oon tosi iloinen, kuinka itsevarmasti Just lukitsi vastauksen siihen! Tuomari olisi hyväksynyt löydön isommaltakin alueelta, mutta Just ilmaisi tarkasti laatikon reunasta.

Taas hillitty kehu liukkaan lattian takia, ja ohjasin Justin oikeanpuoleiselle kaapistolle. Se vinkui turhautuneena, joten sanoin jotain: "Okei, haluutko sä jatkaa toiseen huoneeseen?" ja se lähti määrätietoisesti kohti ovea. Ohjasin toiseen huoneeseen, ja mun muistikuvien mukaan tässä ei hillottu yhtään vaan Just meni melko suoraviivaisesti huoneen takaosan kaapistolle, ja ilmaisi lipaston ja sen päällä olevan pahvilaatikon nurkkaan ajassa 2:07. Tästä etsinnästä tuomarit kommentoivat, että Just ilmaisi tilan vinkumalla ekan löydön jälkeen, ettei tilassa ole enää mitään.  Tulkitsin sitä siis ihan oikein tällä kertaa, mutta toki pitää muistaa, että viime kokeessa se yritti ilmaista korkeaa kätköä vinkumalla, joten tätä pitää vielä tutkia ja vahvistaa lisää. Joka tapauksessa jonkinlaista turhaumaa se piippaamalla ilmaisee. 

Palkkausalueella sitten muhun iski, että hei, mehän saatiin täydet pisteet! 9/20 koiraa sai satasen tästä kokeesta.  Joka alueella oli eri koirakko nopein, ja kokeen voitti vielä viides eri koirakko eli mielestäni aika onnistunut koe vaikeustasoltaan. Kaikilla alueilla meillä jäi n. 40-50 sekuntia aikaa, ja kokeen voittaja oli monta minuuttia nopeampi kuin Just, vaikka suoritti meidän jälkeen. 30 sekunnin varoitusta ei millään alueella ehtinyt tulla, että sikäli ajat riitti ihan hyvin, vaikka hillottiinkin. Tässä lajissa ei toki sijoitukset merkitse, mutta vahvistaa sen, että helpolla ei tää satanen tullut, jouduttiin ihan kunnolla tekemään töitä. Hauskaa tässä on se, että me ollaan edelleen saatu jokaisesta Tapion kokeesta satanen! Ilmeisesti Tapio tekee Just meille sopivia kätköjä 😂 Vapaana etsintä toimi sisäetsinnässä ihan loistavasti. Laatikoilla en ole ihan vielä vakuuttunut; tuntuu vielä vaikeammalta pitää huolta, että ollaan käyty kaikkialla. Toisaalta koira pääsee tekemään niin itsenäistä työtä, että ehtii kiertää alueen nopeammin kuin hihnassa.

Tokokuu osa 3: kahdet treenit ja tunnaripäivitys

 8.5. Päivin treenit. Treeniaikaa oli hulppeat 28 min / koira, koska meitä oli ryhmässä vain 2 paikalla. Aloitettiin parilla toistolla kiertohässäkkää, jossa ensin yritin naminheittoa, mutta koska tötsät oli kisaetäisyyden päässä, niin eihän se nami lentänyt tarpeeksi pitkälle. "Kierrä"-käskystä Just tuli hypyn yli takaisin 🙈 Vaihdoin sitten heitettävää asiaa namipalloon ja sen sain heitettyä lähes tötsille asti, jolloin "pallo" - "stop" - "kierrä" -kaava sujui täydellisesti. Oli aika kivaa, kun Päivi sanoi, että homma on lähtenyt aukeemaan - Päivi kun on nähnyt myös ne treenit, joissa Just ei kerta kaikkiaan suostunut ohittamaan hyppyä, vaikka se peitettiin ja lähetin tötsien puolelta ja mitä vielä.

Toisena juttuna ohjattua. Vasen puoli meni ihan hyvin mutta oikealle Just lähti vähän "hohhoijaa"-meiningillä. Kokeilen toisella kertaa oikeaa puolta ekana. Sitten kaukojen päivitys. Seiso-istu -vaihdon Just on jo jokseenkin hoksannut. Nyt todettiin, että se ei tee seiso-maahan -vaihtoa hissinä, vaikka se liikerata on jumppatempuista tuttu. Ihmettelin vähän, miksi näin, vaikka vihjesana on eri kuin perusmaahanmenon. Sitten tajusin, että jumpatessa oon aina polvillani ja sen takia tilanne on Justin mielestä ihan erilainen. Nytkin saatiin muutama hissimaahanmeno, kun itse olin alhaalla. Eli nyt otetaan kotona tehtäväksi puolipalloilla hissimaahanmenot niin, että itse seison. Tässä oltiinkin jo saatu treeniaika käytettyä. Ens kerraksi jäi ruututreeni, jossa koira vapautetaan palkalle yllättävistä kohdista, esim. kesken kohtikävelyn.

Jokun kanssa tehtiin parkkispäädyssä luoksaria ja paikkista Vildan ollessa suoritusvuorossa eli sopivassa pienessä häiriössä.

Tunnarikapulat pöpelikössä

Meidän tunnariprojekti on edistynyt niin pitkälle, että omassa lähimetsässä olen laittanut tunnareita muodostelmaan, ensin ympyrään ja sitten riviin. Onnistumisprosentti on ollut aika pitkään 100. Toukokuun tokalla viikolla laitoin kolme tunnarijemmaa hallin ja ulkokentän lähistölle, että niitä voisin sitten tehdä aina treenipäivinä. Ihan ekalla toistolla näistä Just toi väärän, mutta sen jälkeen lähti tulemaan aina oma.

17.5. treenattiin Annikan kanssa Itä-Pakilassa. Näytti tulevan sadekelin treenit, mutta sade loppuikin, kun me aloiteltiin treeniä. Justilla aiheena "1 toisto kaikkea" -treenit. Aloitettiin ohjatulla, jossa tällä kertaa noudettiin ekana oikeaa kapulaa. No Just lähti kohti ruutua ekalla yrityksellä 🙈 Tokalla yrityksellä onnistui ihan hyvin, mutta tästä jäin nyt miettimään, pitäisikö kuitenkin ottaa ohjattu vähän syyniin. Mun ohjaushan on pelkkä "tuo" ja käsimerkki, mikä periaatteessa toimii, mutta onhan se aika epämääräinen. Eli jos Just tietää, missä kapula on, niin tuo sen kyllä. Mutta jos ei ole katsonut kapuloiden vientiä, kapula ei erotu kunnolla taustasta tai samassa suunnassa on ruutu, niin ei kyllä päädy kapulalle asti. Pitäisiköhän sittenkin ottaa tähän eri käskyt, joissa olisi myös suunnat mukana? Eli tietystä vihjesanasta koira tietäisi lähteä takaviistoon vasemmalle tai oikealle eikä suoraan vasemmalle tai oikealle kuten käsimerkistäni voisi päätellä.

Kierto meni oikein mukavasti. Sitten tehtiin tunnari ekaa kertaa liikkuroituna (!), jossa taas kiersi ensin kierroksen, vähän siirsi jotain väärää, mutta toi oman. Sen jälkeen otettiin liikkeestä maahanmeno + siirtymä + kaukot. Kaukoissa nyt treenattiin sekoilevaa liikkuria, joka käveli Justin eteen meidän jo ollessa asemissa, viivytteli hermostuttavan kauan, pyöritteli kädessään olevaa näyttötaulun korviketta jne. Sanoisin, että kyllä tää vaikutti Justiin, etenkin tuo viivyttely ja edestä kävely, eli tärkeä treeni. Kuitenkin Just teki ihan jokaisen vaihdon ja latistumisen sijaan kävi päinvastoin, eli Just alkoi kuumua ja jopa haukahti, mikä on kaukoissa tosi harvinaista. Viimeisenä juttuna luoksaripeliä, jossa mukana takaakiertoja sekä stoppeja. Käytin nyt kutsuna "Justkuukuu", kuten oltiin Marin kanssa juteltu. Seuraavaksi pitää lisätä peliin se, että Annika pyytää Justin maahan naminsyönnin jälkeen, että tulee vähän odotusta ennen kutsua. Olipas kivat treenit!

Jokun kanssa jatkettiin viime kertaista innovaatiota eli Annika vei sitä namin kanssa kauemmas ja mä kutsuin kesken kaiken. Tällä kertaa tehtiin niin, että Annika nosti toisen käden ylös mulle merkiksi, koska on sopiva aika kutsua. No, ekalla kerralla tuli varsinainen rakettiluoksetulo, kun Joku ennakoi mun kutsun ja kääntyi jo mun avattua suun. 😂 Seuraaville toistoille muutettiin kuviota niin, että Annika syötti useamman namin ja edelleen "vei" Jokua kauemmas, vaikka nostikin kätensä ylös. Näillä kerroilla oli mun mielestä todellisempi tilanne, kun Joku sekunnin kymmenyksen mietti, luopuako nameista vai ei, ja sitten joka kerta kääntyi ja tuli vauhdikkaasti mun luo leikkimään 😍 Tää oli selvästi toimiva systeemi. Sekin on makeeta, että vaikka Jokulla oli selkeästi huonompi päivä tuulisen ja kostean kelin takia, niin treenatessa siitä ei näy mitään! 

Lopuksi vielä odottamista ja paikkista ja autoon kiipeämistä. Se on kumma, että kun treenaamalla treenaan  autoon kiipeämistä, niin Joku änkee sinne koko ajan, mutta silloin, kun pitäisi mennä, niin se hidastelee. Onkohan tää yleistyksen puutetta vai tajuaako se vain, koska treenataan ja koska "pitää mennä"? 

Tän treenin jälkeen ollaan tehty tunnaria liikkuroituna ja sokkona aina, kun on osunut sopiva mahdollisuus. Viimeksi saatiin ihan videolle asti ja se oli niin hieno, että laitan sen tähänkin! Just tekee lähes aina tuollaisen ylimääräisen kiekuran ennen kapuloiden haistelua. Luulen, että se on perua alkutreenistä, jossa oma oli kauempana väärien takana, ja Just käyttää sitä rauhoitteluna tai nenäntyhjennyksenä ennen haistelutyötä. Toistaiseksi tää ei haittaa mua yhtään: kunhan oma nousee ilman väärien pahoinpitelyä!

Kevätkauden ekat agit

 Kolmet agitreenit on ehtineet olla nyt toukokuussa. Ryhmä on pysynyt samana, ,utta kesän tultua siirryttiin ulkokentälle eli Agitokomaalle. Ekalla kerralla oli estetreeni, jonka teemana erikoishypyt, estelukitus niillä ja niiltä kääntyminen. Jokun mielestä taisi olla mahtavaa olla isolla ulkokentällä, kun se oli tosi lähellä hepulia koko ajan 😂 Kun piti kääntyä hyppysuoran päästä, se sanoi vain wwrroooommmm ja lähti omalle kiertoradalleen kuin juoksisi hepulirundia. Kyllä se sieltä aina kääntyikin ja paransi toistojen myötä, mutta ai että meillä oli hauskaa!

Tokalla viikolla ohjaustreeni estelukitusteemalla. 

Tää tehtiin viidessä pätkässä ja saatiin tosi hyviä onnistumisia. Erityisesti keskityttiin hypylle 2 jäämiseen, kun ohjaaja lähti jo kipittämään eteenpäin, liikkuvaan valssiin esteellä 8 ja irtoamiseen putkeen 13, jotta ohjaaja ehtisi persjättöön putken jälkeen. Vaikka itse sanonkin, tykkäsin tästä pohjasta, oli tosi toimiva ja saatiin hienoja onnistumisia kaikille koirakoille. Erityisen makeeta oli, kun saatiin nopeimpienkin koirien ohjaajat ehtimään persjättöön 13-14-väliin, kunhan heidät sai vain ajoissa liikkeelle.

Kolmannella viikolla ratatreeni, jonka möllirata oli lähes sama pohja, toki väkisinkin estepaikat vähän muuttuvat, kun rakennetaan uudelleen. Ajattelin, että Joku ois väsynyt, kun oltiin oltu melkein koko päivä menossa, mutta ei! Ekalla yrityksellä meni ihan superhienosti esteelle nro 11 asti, jonka jälkeen Joku jatkoi lennokkaasti matkaa kohti Hannaa, joka oli kuvaamassa keppien kohdalla. Jokin muukin pikkufiba tässä tuli. Toiselle yritykselle kaikki peliin ja sieltä tulikin nollarata eli suklaakierros! Eikä ollut yhtään sellainen väkisin väännetty vaan ihan meni niin kuin radan tavoitteissa oli mainittu eli koira jää suorittamaan ohjatut esteet ja ohjaaja lähtee ajoissa liikkeelle. Olin erityisen ylpeä omasta valssistani esteellä nro 8, lähdin todellakin liikkeelle uuteen suuntaan jäämättä yhtään peruuttelemaan tai pyllistelemään.

Torstai on kyllä viikon paras päivä näiden treenien ansiosta 😍

Tokokuu osa 2: Mari Leiviskän koulutus

 7.5. päästiin Mari Leiviskän oppiin Lohjalle Lappalaiskoirat ry:n järjestämänä. Paikka oli Lohjan koirakeskuksen tekonurmihalli, joka oli oikein toimiva, joskin aika lämmin. Aloitettiin tekemällä kehääntulo, joka sujui hienosti, joten palkkasin heti siitä. 

Ekana juttuna tehtiin kiertohässäkkää kahdella tavalla, joita ei ole ennen kokeiltu. Ensin kartiot samalla linjalla hyppyjen kanssa, mikä vinkki ollaan kyllä saatu aiemminkin, mutta en ole uskaltanut yksin kokeilla ilman valkkua. Ekalla toistolla aika lyhyt matka, ehkä 4-5 metriä. Just lähti kiertoon hyvin mutta jäi vähän etsimään palloa. Tähän Marilta ohje vaan kuitata nopeasti, ja Just tulikin sitten takaisin, mistä palkkasin pallolla. Leikin jälkeen sillä oli tosi kuuma, joten vaihdoin seuraavalle toistolle namipalloon. Seuraavalla yrityksellä tuli esille vasemman hypyn hakeminen mutta tuli kyllä kutsusta pois. Sitten korjattu + onnistunut toisto, joiden jälkeen Mari siirsi tötsiä vähän kauemmas. Vikalla toistolla Just vilkaisi estettä ja valitsi kierron eli selvästi ajatteli. Mari kuvailikin tätä harjoitusta ajattelupeliksi. 

Sitten kokeiltiin sitä, että heitän namin kohti kartioita. Nyt ne oli ehkä 10 metrin päässä eli ei kisamatkassa mutta selkeästi kauempana. Tämä tapa toiminee parhaiten juuri tekonurmella ja isoilla, näkyvillä nameilla. Ekalla yrityksellä Just lähti jo bongausvihjeestä kohti hyppyä 😂 Mutta sain pysäytettyä. Sitten oikea bongaus, jonka jälkeen naminheitto hyppyjen ohi. Seuraavaksi onnistuin heittämään namin lähes kartioille asti, mistä keksin, että voisinhan kokeilla pysäyttää sen sinne ja siitä pyytää kiertämään. Tää toimi hyvin, joten tällä jatketaan ainakin yhtenä tapana.

Seuraavana juttuna luoksarin loppua. Käytiin ensin Marin kanssa läpi, miten oon tehnyt takaa kiertämistä ja mitä apuja käyttänyt, näytin rallysta tutut käsiohjaukset jne. Sitten tehtiin luoksaripeliä kolme toistoa, joista ekalla Just lähti kohti mun vasenta puolta mutta kesken matkan muisti, mikä käsky tuli, ja käänsi linjansa taakse. Kahdella muulla linja oli suoraan. Pohdiskeltiin sitten, mitä voisin kokeessa tehdä, jos koiralle iskee epävarmuus. Ensimmäinen ajatus oli valmistavana eleenä takaakiertäminen ennen liikkeen alkamista ja aloituspaikalle tuloa, jolloin koiralle muistutettaisiin käsky ja oikea suoritustapa. Mari sanoi, että käsimerkkiäkin voi ihan hyvin käyttää, jos koira näyttää epävarmalta. Mietittiin myös sitä, että mun käsky on tosi tyhmä, "kuu", se toimi rallyssa hyvin, kun koira oli lähellä, mutta kaukaa on tosi vaikea huutaa "Justkuu". Mari mietti sellaista, että voisko käskyä jotenkin muokata, kun se on niin lyhyt, ja päätettiin tuplata se eli "Justkuukuu", koska tuo ei ole niin selkeä käsky, että kuulostaisi tuplakäskyltä kuten vaikka "Justtännetänne". Kokeillaan tätä nyt!

Kolmantena kaukoja. Kerroin historiasta ja mitä kokeessa oli tapahtunut. Sitten näytin meidän kaukopelin, jossa ilmenikin aivan uusi ongelma: Just nousi aina seisomaan, kun pyysin istumista! Peli näytti kuitenkin ylipäätään Marin mielestä kivalta. Tällaisia asioita mietittiin koesuoritusta valmistavaan treeniin:

• Pitkä viive liikkeen alun ja ensimmäinen vaihdon välillä, liikkuri sekoilee jotain
• Liikkuri koiran linjalla, tuomari tosi lähellä takana
• Jotain "tylsää" alle, sitten pari vaihtoa ja sitten alkaa peli
• Monta vaihtoa alle ja sitten alkaa peli
• Koko setti ja loppuperusasento alle ja sitten vasta alkaa peli

Kiva valmennus kaiken kaikkiaan, tykkäsin kyllä Marista valmentajana, ihanan rauhallinen ja mukava, hyvin otti erilaiset koirat huomioon ja osasi nopeasti alkaa soveltaa treenejä koiran mukaan 😍 Osa vinkeistä varmaan unohtuikin, vaikka treeni onkin videolla, koska en saanut videolta puheesta selvää, mutta tässä tuli ainakin tärkeimmät kohdat.