Agirotuviikonloppu

Viime viikonloppu vietettiin Mikkelissä. Suunnitelmat ei ihan menneet nappiin, mutta loppujen lopuksi meni ihan mukavasti. Lauantai vietettiin kasvattini Tytin (P. Juhannusseikkailu) luona. Oli ihana nähdä Tyttiä kotioloissa. Siinä on oikea koira kohdannut oikean omistajan; Tytin ja Jannen suhde oli ihanaa katseltavaa, ei voisi mikään lämmittää kasvattajan sydäntä enempää. Käytiin myös Jannen mökillä, jossa Just sai uida, tähystellä rantakalliolla ja kaivella hiekkarantaa.


Sunnuntaina sitten agirotu. Ensimmäisenä aamulla Sagin virallinen mittaus. Kuten arvata saattoi, Just todettiin yhdestä mittauksesta pikkumaksiksi. Nyt se on siis virallista, jee! Puolenpäivän jälkeen sitten rotujoukkueen rata, joka oli mukavan simppeli, rimatkin vain 55 cm. Oltiin Justin kanssa ankkureina ja lentävää lähtöähän ollaan harjoiteltu :D Tosin meinasin mokata pahasti ja Justin hihna jäi melkein sen jalkoihin. Onneksi joku ratahenkilö huikkasi mulle asiasta, juuri kun joukkueemme edellinen koira oli tulossa maaliin, ja sain tilanteen pelastettua. Rata meni oikein sujuvasti, mutta sitten ihan lopussa Just loikkasi puomin kontaktin! Rehellisesti sanoen mä olen tarkkuudesta lipsunut ratatreenissä ja selvähän se on, että se aikaa myöten kostautuu. Eli nyt täytyy ruveta tarkemmin pitämään kiinni kriteeristä, myös ratatreenissä! Samat säännöt aina. Tässä Kati Pohjoisvirran kuvaama video; Justin osuus alkaa 2:59.