Jokun tuplatorstai

ATD järjesti nosemöllit viime torstaina, ja koska sinne jäi tilaa, päätin osallistua Jokun kanssa. Just sai jäädä Kumpulaan huilimaan aamuisen Teron valkun jälkeen. Etsinnät oli omalla hallilla, joten ajattelin Jokun pärjäävän ihan hyvin. Oli kyllä oikein opettavainen tilaisuus - hyvin tuli esille kaikki se, mitä Joku ei osaa 😁 Ja hyvin demonstroi myös sitä, mitä seuraa siitä, kun koira treenaa vain "siinä sivussa" vailla suunnitelmallisuutta ja näköaloja. Alueet oli aika isot mölliluokaksi.

Ajoneuvot tehtiin erillisenä kierroksena ulkona. Kolme henkilöautoa, aikaa 3 minuuttia. Hillottiin ensin ekaa autoa varmaan puolet ajasta. Joku reagoi selkeästi saumaan mutta ei sitten ilmaissut. Etsintä oli ihan tuskastuttavan hidasta ja Joku myös hetkeksi jäi haistelemaan ekan auton viereen ruohoon tullutta pissaa mutta ei onneksi merkannut päälle. Kätkö löytyi kolmannesta autosta ihan viimeisen puolen minuutin aikana. Olin juuri harkitsemassa Jokun viemistä takaisin sinne, johon se oli reagoinut, kun se yhtäkkiä silminnähden innostui viimeisen auton renkaasta ja siihen länttäsi hienosti ilmaisun! Tämän jälkeen tuli mieleen, että onkohan Joku koskaan etsinyt tyhjiä ajoneuvoja?! En ainakaan muista, että sen kanssa olisi tehty tuollaista, että ensin on kaksi tyhjää ja sitten kolmannessa vasta kätkö. Ainahan mä oon pienentänyt sille alueita jne. Ei ihme, että se oli niin tylsistyneen näköinen etsinnän alussa ja innostui vasta kätkön lähellä.

Loput alueet oli hallissa, koska illaksi oli luvattu kaatosadetta, joka ystävällisesti saapui ajoneuvoetsintäkierroksen jälkeen. Nää loput kolme etsintää tehtiin peräkkäin. Ensin sisäetsintä, jossa aikaa muistaakseni 2,5 min. Jokun kanssa käytiin läpi alue oikealta vasemmalle eli ensin kohteet keskellä, sitten siivekkeet alueen takareunassa, sitten seinusta. Mistään ei löytynyt mitään, kunnes Joku alkoi etsiä nameja tai mitä lie kaiveli mustan mattorullan vasemmassa päädyssä. Ohjasin sen jatkamaan vähän ylempää, ilmoitustaulun kulmasta, johon se ilmaisi välittömästi. Rohkenin epäillä, koska se ilmaisi suoraan siihen, mihin olin ohjannut mutta kun odotin, se ilmaisi uudestaan saman, joten ilmoitin löydön ja se oli oikein. Tässäkin mentiin viimeiselle puolelle minuutille. Tuomari-Saana nauroi, että luota koiraan!

Laatikkoetsinnässä sitten luotin koiraan ja ilmoitin löydön heti, kun se ilmaisi. No se olikin väärä - ja kätkö ihan toisella puolella aluetta. Mulle ei selvinnyt, oliko valeilmaisuun jokin syy, esim. muiden koirien valeilmaisut. Joku on kuitenkin tehnyt laatikoita tosi vähän ja on aika epävarma niissä, joten ei sillä lailla yllätys, että ei onnistunut. Sitten kun ilmaisi oikean ja sanoin "jes", Joku pomppasi niin, että laatikko lensi ja Joku vähän säikähti sitä. Että ihan nappiin meni tää etsintä.

Viimeinen alue oli myös sisäetsintää, aikaa 3 min. Käytiin tämäkin alue kokonaan läpi; Joku reagoi penkkien vasemmassa päädyssä mutta ei osannut itse seurata hajupilveä päättäväisesti enkä mä tajunnut lähteä kiertämään penkkejä kuin vasta ihan lopussa. Aika loppui, kun oltiin tosi lähellä, ja Joku tarkentelikin jo. Ilmaisut oli tosi hienot laatikkoetsinnän valetta lukuun ottamatta. 

Joku ei siis osaa itsenäisesti suunnistaa alueella hajupilviä etsien ja seuraten. Kaikissa etsinnöissä se kyllä ilmaisi, kun osui kohdalle mutta ensin oltiin aina kierretty alue ympäri. Tai no, osaahan se jäljestää kätkölle, mutta tänään se ei auttanut yhtään. Aika tuskastuttavalta tuntui tällainen ohjaustyyli. Tuijottavat ihmiset vähän häiritsi Jokua, se vilkuili niitä muutaman kerran epäilyttävästi. Ja vaikka se on tottunut treenaamaan tuolla hallissa, niin mattohajut vetivät hetkittäin tai lähinnä matossa olleet namit.  

Eniten mua kuitenkin häiritsee Jokun tekemisessä se, ettei se näytä kovin innostuneelta etsintätehtävistä paitsi namietsinnästä. Sama näkyy hevosenkengänetsinnässäkin. Sillä on ihan eri vire treenaamiseen haistelulajeissa kuin kenttälajeissa. Luulen siis, että sen kanssa pitää nyt vaan panostaa motivaatioon tosi paljon ja koettaa saada sitä korkeampaan vireeseen etsintään. Se todella näyttää siltä, että etsiminen on vähän tylsää, vaikka ennen ja jälkeen on tosi kivaa. Tää oli oikeastaan aika hätkähdyttävä huomio, mutta sitäkin tärkeämpi. 

Jokun tulos oli siis 50/2. Yllätyksekseni oltiin tuloslistassa kolmansia! Vain yksi koirakko sai 75 p ja yleisin tulos oli 50; kukaan ei saanut satasta. Eli taisi alueet tosiaan olla vähän vaikeita mölliluokaksi. No, ei siinä mitään, kaikki saivat tärkeää oppia ja meille ainakin tuli tosi paljon ajattelemisenaihetta.

Tokan kierroksen jälkeen lähdin kävelemään kohti Agitokolaa, jossa ohjelmassa vielä illan agilitytreenit. Koko illan sateli enemmän ja vähemmän. Jokun vuorolla kenttä ei vielä ollut järvi mutta ihan tarpeeksi märkä kuitenkin. Meillä oli estetreeni, ja sovellettiin sitä sen mukaan, että olisi turvallista, esim. keinua ei tehty ollenkaan. Taisi myös olla eka kerta, kun tämä ryhmä lopetti etuajassa! 😂 Tosin kaksi koirakkoa oli poissa mutta ei se meitä ennen ole hidastanut. 

Joku vaikutti vähän väsyneeltä nosen jälkeen, joten suunniteltiin sille ihan lyhyet treenit. Vaan olipahan mahtava nähdä, kuinka väsynyt märkä murri syttyy treenaamiseen välittömästi agikentälle päästyään! Eikä sade haitannut yhtään! Tehtiin oikeastaan vain erikoishyppysuoraa, joka alkoi takaakierrosta eli koira joutui mallailemaan linjaansa. Joku juoksi joka kerta ihan varmasti ja osui kaikkiin esteisiin. Viimeisellä toistolla mun oli tarkoitus leijeröidä putki, mutta päädyin aivan väärään paikkaan. Lopputulos: Joku juoksi puoli suoraa ilman mua 😂 Saatiinpahan hyvät naurut! Lopuksi kokeiltiin ottaa vähän saksalaista, mutta tässä vaiheessa totesin, että nyt alkaa Jokussa väsymys näkyä ja on paras lopettaa, kun se on vielä ihan liekeissä tekemässä säästä huolimatta. Niin siistii!