Yksi tokotreenikin tälle lomalle

 Keskiviikolle ostin tuurauspaikan Motivaatiolta Oona Tuormaan tokotreeneistä. Matkalla käytiin tallilla, enkä voinut vastustaa kiusausta tehdä meidän vuokratraikkuun nosekätköjä. Lämpötila 23,5 astetta, aurinkoista. En yleensä tee kahta kätköä samaan ajoneuvoon, mutta nyt tein poikkeuksen. Ohjasin Justin aloittamaan pikkurenkaasta, mutta ei tullut sieltä hajua, ei sit yhtään. Just haisteli reunimmaisen pikkuauton, joka oli tyhjä. Sitten siirryttiin traikkuun, josta löytyi takimmainen kätkö. Se oli ovelassa paikassa takavalokotelon pienessä kolossa, ihan kulmassa, koska kulmat helposti mennään yli. Just nappasi tämän ihan superhienosti. 

Otettiin sit välissä meidän auto, jossa taas saumakätkö vähän ylempänä kuin vaakasauma. Kyllä me saadaan ajoneuvoetsintä ja saumat kuntoon! Tää meni myös loistavasti. Palattiin sitten vielä traikun etuosaan. Kätkö oli siis tukipyörän ontossa jalassa. Just sai kyllä hajua mutta ei yhtään kohdentanut, kunnes yhtäkkiä ilmaisi maata. Hemmetti vieköön, siirrännäinen oli pudonnut hiekkaan! Ei ihme, ettei Just kiinnittynyt traikun pintaan! Tämä ontto metalliputki oli siis niin likainen, että huopatassun liima ei pitänyt.

Arvosanat tällä kertaa: Piilot onnistuneet, 2/3, ilmaisuista priimaa 3/3, koiran into olosuhteisiin nähden 3/3, keskittyminen 3/3, treeniaiheiden toteutuminen 2/3. Koiralle siis satanen, ohjaajalle 75.

Tallilta vietiin äiti + Joku Muuratsaloon lenkkeilemään ja me ajeltiin Jyväskylään. Kävi ihan hillitön tuuri, kun ihan sattumoisin hallin puolella ei ollut toista ryhmää, eli meillä oli koko halli käytössä, eikä ryhmässä ollut meidän lisäksi kuin yksi toinen treenaaja. Saatiin siis treenata ihan niin paljon kuin jaksettiin! 

Sen verran ujostutti kuitekin vieraassa ryhmässä, että tehtiin, mitä sanottiin. Sen sijaan namia pidin kädessä vain ekan setin tauolla, sen jälkeen sain itseni kiinni tästä synnistä ja paransin tapani lopputreeniksi. Aloitettiin kehääntulo + ohjattu. Vähän pitää kyllä vielä fiksata tuota tokon kehääntuloa, koska Justin pitää katsoa ympärilleen, kun ollaan tultu reuna-aitojen sisäpuolelle. Rallyssahan tässä kohtaa irrotan hihnan ja se on Justille hetki tarkistaa ympäristö. Tämä tapahtuu vain kerran eli kun tullaan toisen kerran kehään, kontakti ei enää katkeile. Sama toki kotihallissa.

Ohjatussa haettiin ensin oikea, joka on ollut Justille vahvempi puoli. No, nyt se sitten lähtikin hakemaan vasenta 😂 Stoppasin ja ohjasin uudelleen ja nyt löytyi oikea kapula ja paluu meni hyvin. Otettiin sitten vielä toinen, nyt pyysin vasemman ja se sujui. Eli nyt sitten jatkossa ruvetaan taas haetuttamaan puolet ja puolet kumpaakin puolta eikä enää painoteta vasenta. Oona muistutti mua myös, että kiinnittäisin huomiota siihen, sanonko oo-tuo yhteen vai erikseen - lähtökohtaisesti siis pitäisi sanoa yhteen, mutta jos koira sitä tarvii, niin mieluummin 8 kuin 0. Oona myös kysyi, tehdäänkö usein ohjattua vieraan liikkurin kanssa. Ei muuten tehdä. Pitääkin tätä asiaa vähän tutkia, onko vaikutusta.

Sitten tauko. Toisen koirakon tehdessä mentiin toiselle puolelle, ja otettiin siellä kehääntuloja + kaukot. Tässä vaiheessa ja tän jälkeen kaikki kehääntulot ja siirtymät menivät aivan moitteetta, ja Just tarjosi upeasti aktiivisuutta läpi treenin. Kaukot tein ensin alustalla, ihan täydellisesti. Sitten ilman alustaa. Eka kierros edelleen yhtä hyvä. Tein seis-maahan luopumisnamilla, ja Just esitti oikein erityisen hienon tekniikan. Innostuin tästä vähän liikaa ja otin useamman toiston, mikä huononsi tekniikkaa. Voi olla, että Just alkaa hutiloida, kun ei enää tarvii kuunnella, tai sitten on fyysisesti raskasta. Jatkossa siis 1-2 hyvää riittää.

Toisella kierroksella luoksari hallin läpi pylväiden välistä. Just lähti hienosti tulemaan. Mulla oli taas vaikeuksia stopin ajoituksessa. Loppuosan Just tuli laukalla, joskin aika hitaalla sellaisella. Olikin oikeesti tosi hyvä, että katsottiin luoksaria. Se on ollut "varma liike" -listalla, jota ei oo tullut vahvistettua (paitsi vauhtia), mikä on tietysti johtanut liikkeen heikkenemiseen. Oona vinkkasi, että voitaisiin treenata tätä hiekkakentällä niin, että piirtäisin hiekkaan viivan pysäytystötsän kohdalle, niin olisi helpompi itse hahmottaa käskynantopaikka ja myös nähdä, kuinka paljon koira liikkui. Jos meinaan antaa käskyn tötsän kohdalla, niin suu pitää avata jo metriä ennen. "Stop" napakalla äänellä yleensä tekee napakan pysähdyksen. Stopin pitäisi myös olla koiralle kiva juttu eikä epävarmuutta aiheuttava - vrt. ohjattu, jossa "stop" tarkoittaa, että jotain on mennyt pieleen. Tässä taas meni kulmat kurttuun: Miksi olen osannut piirtää hiekkaan viivoja kaukoissa mutta en luoksarissa? Miksi olen jäävissä treenannut, että koira seisoo iloisen näköisenä mutta luoksarissa en? Kuten oon aiemminkin todennut, pienetkin epävarmuudet heijastuu kokonaisuuteen, joten noiden kanssa pitää olla tarkkana. Tehtiin sitten vielä toinen luoksari, jossa palkkasin stopista.

Tauon jälkeen kolmas setti, jossa tehtiin ruutua. Kerroin, että se on meidän bravuuri, mutta kahdella viime kerralla Just on jäänyt etureunaan. Tehtiin sitten niin, että jätin pallon heti ekalle toistolle ruudun taakse verhon alle piiloon. Just meni hienosti keskelle ja kuunteli stoppia, pallokin löytyi. Sitten kokeiltiin ilman mitään ja taas jäi etureunaan 🙈 Mietittiin hetki Oonan kanssa, mitä tehdään, ja sillä aikaa Just korjasi itsensä taaemmas. Vinkit jatkoon: Jos teen näyttöruutua, niin pitää näyttää paikkaa mutta ei koskea maahan, ettei Just luule, että jätin sinne jotain. Stoppi-käskyt pitää jatkossa ainakin treeneissä antaa huomattavasti myöhemmin - mieluummin takareunalle. Vois ottaa myös kuurin ruudun keskikohtatreeniä pitkästä aikaa sekä myös pallo piiloon ruudun taakse -treenejä.

Viimeisillä minuuteilla vielä Oonan ehdotuksesta tunnari itsenäisesti. Tää oli loistava ehdotus, koska mua vähän jännitti tehdä hallissa ja seuraavan ryhmän ohjaajien katsoessa. Laitoin ihan vain riviin 6 kapulaa. Just teki aivan täydellisen tunnarin! 😍 Kyllä oli tehokkaat treenit!

Kotimatkan jälkeen Just jaksoi vielä ahkeroida hellapuiden parissa, kun tänäänKÄÄN ei mitään oo tehty - vain tunnin tokotreenit ja kolme nosepiiloa. Perpetuum mobile!